Nuorelta nuorille: (kesä)töitä metsästämässä

tyonhaku

Jouluna 2015 päätin, että ensi kesänä teen oman alan töitä, vaikka mikä olisi. Päätös oli hyvä tavoite, mutta ei haasteeton: satun opiskelemaan viestintää, alaa jossa työllistymismahdollisuudet ovat vaikeat. Kuinka saada töitä, joita on tarjolla vähän ja kilpailu paikkoihin kovaa? Kysymys on tuskin vaivannut vain minun päätäni.

Netti on pullollaan neuvoja työnhakuun. On viittä vinkkiä siitä, miten vastata haastattelussa kysymyksiin, kuinka pukeutua ja listoja siitä, mitä pitää ehdottomasti välttää. Nuorena henkilönä tuntuu siltä, että työnhakijan pitäisi olla jonkinlainen superihminen. Hyvä haastateltava on itsevarma, mutta liikaa ei omilla kokemuksilla kannata rehvastella. Työkokemusta on löydyttävä jo ennestään, mutta haasteena on löytää se ensimmäinen oman alan paikka. Ensivaikutelmankin on oltava täyden kympin suoritus jo heti kättelyssä – kirjaimellisesti.

Päätin jättää netin työnhakuoppaat omaan arvoonsa ja luottaa omaan intuitioon. Aloitin päivittämällä CV:n tähän päivään. Ensivaikutelmaa ei anneta, kun astutaan haastattelussa ovesta sisään: se annetaan, kun lähetetään hakemus työnantajalle. Oma CV:ni heijastelee minua itseäni, se on astetta visuaalisempi ja hieman kaavoja rikkova kokonaisuus. Ennen kaikkea se täyttää kultaisen säännön: mahduta kaikki yhdelle sivulle ja kerro vain olennainen. Käytin CV:n tekoon yhden työpäivän verran, mutta se kannatti, sillä lähes jokainen vastaanottaja kertoi CV:n olleen piristävä ja erottuva hakemusten joukossa.

CV:n uudistamisen jälkeen suuntasin työpaikkajahtiin. Monelle tuttu ja turvallinen paikka mol.fi (alias te-palvelut.fi) toimi minullekin aloituspisteenä. Korkeakouluopiskelijana hyödynsin myös Aarresaarta, jonka kautta yritykset voivat hakea erityisesti opiskelijoita töihin. Etsin myös yrityksiä, joilla oli ylipäätään kesätyöhaku auki, riippumatta siitä haettiinko paikkaan viestinnän osaajaa vai ei. Järkeilin, etten häviä mitään, vaikka laittaisin hakemuksen tyrkylle myös tällaisiin yrityksiin. Jos minä en mainosta itseäni, niin ei kukaan muukaan sitä tee.

Haastattelukutsujen tullessa oli aika miettiä, miten voin tuoda omaa osaamistani esiin työnantajalle. Kysymyksiä on hyvä miettiä etukäteen, mutta liian ulkoaopetellut vastaukset tuskin tuovat haluttuja tuloksia. Kliseitä kannattaa välttää: kaikkihan me olemme sosiaalisia ja vastuuntuntoisia, mutta mitä muuta? Miten juuri minä erotun työntekijänä muista? Mitä osaan paremmin kuin kukaan muu? Mietin, miten aiemmat työni voivat auttaa minua mahdollisissa tulevissa tehtävissä, vaikkeivat ne viestinnän töitä olleetkaan. Mietin, kuinka käännän katseen pois työkokemuksen puutteesta siihen, että minä osaan vastata työn haasteisiin. Kokemus aiemmista työpaikoista ei ole myöskään ainoa relevantti kokemus. Haastatteluissa toin ilmi kokemusta, jota olin saanut harrastuksien kautta, yhdistystoiminnasta ja opiskeluista.

Jouluna tehty päätös tuotti tulosta. Kevään aikana kävin useissa haastatteluissa, myös yrityksessä, joka ei varsinaisesti ollut hakenut viestinnän osaajaa. Viime kesän (2016) tein töitä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viestintäharjoittelijana. Työn kautta sain itselleni arvokkaan CV-merkinnän, mutta myös paljon kokemusta, jota tuoda esiin tulevaisuuden työnhaussa. Ennen kaikkea sain varmistuksen sille, että neljä vuotta yliopistossa eivät ole menneet hukkaan: viestintä on minun juttuni.

inga-maaret

 

Inga-Maaret Aikioniemi

Organisaatioviestinnän maisteriopiskelija

Vaasan yliopisto

 

Nuorisotakuu Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa ja ammatillisen koulutuksen reformi

ompelijaAmmatillisen koulutuksen kenttä elää tällä hetkellä muutosten tuulissa. Ammatillisen koulutuksen reformi on hallituksen kärkihanke ja sen toimeenpanemiseksi on kirjattu että ”Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamis-perusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä.”

Yhdessä enemmän

Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistuvat kaikki ammatillisen koulutuksen osat: tutkinnot, järjestäjärakenne ja koulutuksen toteuttamismuodot sekä rahoitus, ohjaus, säätely. Reformissa uudistetaan ja digitalisoidaan myös koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä.  Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan. Jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus rakentaa itselleen sopivin opintopolku (HOS, henkilökohtainen opiskelusuunnitelma).

Nuorisotakuu = koulutustakuu + yhteiskuntatakuu

Nuorisotakuun toteuttaminen on edelleen tärkeä osa hallitusohjelmaa ja on siten myös osa reformin toimeenpanoa. Nuorisotakuuseen kuuluvan koulutustakuun avulla pyritään varmistamaan jokaiselle peruskoulun päättävälle toisen asteen koulutuspaikka. Tämän toteutumisessa on Sedulla merkittävä osuus. Perustutkintojen ohella toteutamme Sedussa myös ammatilliseen perustutkintoon valmentavaa koulutusta (VALMA). Uuden lakiesityksen mukaan mahdollistetaan osana tutkintokoulutusta myös opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen järjestäminen enintään kuuden kuukauden ajan. Tämän myötä mahdollistuisi entistä paremmin myös lisäopiskeluvalmiuksia tarvitsevien tuki ja siten koulutustakuun entistä parempi toteutuminen. Edelleen myös erityistä tukevia tarvitseville suunnataan myös jatkossa opintojen etenemistä tukevia toimintoja.

Nuorisotakuun osana on yhteiskuntatakuu, jonka avulla pyritään varmistamaan, että jokaiselle valmistuvalle opiskelijalle löytyy myös työpaikka. Koulutuksen aikainen työelämäyhteistyö, työelämässä suoritetut näytöt ja työssäoppimisjaksot ovat osaltaan edistämässä valmistuvien työllistymistä myös koulutuksen jälkeen.

Uuden lakiesityksen mukaan kaikki työssäoppiminen tapahtuu joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella ja kaikki osaamisen arvioinnit tapahtuvat ensisijaisesti työpaikolla. Näin varmistettaisiin, että koulutus vastaisi entistäkin paremmin työelämän ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Opiskelijoiden työllistyminen on jatkossa myös entistä vahvemmin koulutuksen rahoitukseenkin vaikuttava tekijä, joten koulutuksen osuvuus ja kohtaanto tulevat entistä tärkeämmiksi koulutustarve-ennakoinnissa.

Ammatillisen koulutuksen reformista ja sen toimeenpanosta voi lukea tarkemmin: http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/index.html

Lisää Sedusta www.sedu.fi ja Sedun nuorten maailmaan pääset tutustumaan osoitteessa tiimi.sedu.fi.

reija_lepola

Reija Lepola, kuntayhtymän johtaja, rehtori

Nuorisotakuu ja Public-Private-People-Partnership

 

nauhatNuorisotakuuta toteutetaan julkisen-yksityisen-kolmannen sektorin ja ihmisten yhteistyön kautta. Yhteistyön painottamiselle on useita painavia syitä. Yhteistyötä on tehty tuloksekkaasti kauan ja monien toimijoiden kesken. Silti puhutaan edelleen siiloutuneesta hallinnosta. Kasvanut ja pitkittynyt nuorisotyöttömyys on yhteinen haasteemme, johon yksikään hallinnonala tai sektori ei pysty vastaamaan yksin. Ei julkinen eikä yksityinen.

Nuorten työttömyys on hienoisesta positiivisesta kehityksestä huolimatta yhä varsin korkealla tasolla. Nuorten työttömyys on noussut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Työttömiksi rekisteröityneiden nuorten määrän kasvu alkoi hidastua syksyllä 2015. Varsinaisesti määrä kääntyi laskuun kesällä 2016. Hienoisia positiivisia merkkejä on siis ilmassa. Työttömyyden kasvuun on vaikuttanut talouden sangen voimakas rakennemuutos. Sama teknologian kehityksen tuoma rakennemuutos vaikuttaa vääjäämättä jatkossa myös työelämäämme.

Työelämä on tosiaan muutoksessa, kuten useissa viimeaikaisissa kirjoituksissa on todettu. Robotit, automaatio, jakamistalous ja globaalit megatrendit muuttavat talouden rakenteita ja työskentelyn tapoja niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin. Muutos tuo monia haasteita, kuten 1. miten tuemme opiskelevien nuorten siirtymistä kohti työelämään, 2. kuinka estämme työttömyyden pitkittymistä ja 3. kuinka tuemme ammatillista liikkuvuutta. Työelämän muutos vaatii uusia taitoja kaikilta, niin työnantajalta, työntekijältä kuin työttömältä työnhakijalta.

Nuorilla on hyviä valmiuksia pärjätä muutoksen keskellä. Netistä ja peleistä tuttu logiikka voi tukea nopealiikkeisyyttä työmarkkinoilla. Diginatiivius tuo osaamisetua vastapainona kokemuksen puutteelle. Toisaalta Suomessa yllättävän moni yritys uskoo, ettei digitaalisuus juuri koske heidän liiketoimintaa. Tämä on yllättävää. Varsinkin kun olemme tottuneet pitämään itseämme edelläkävijöinä kaikessa digitaalisessa.

Mutta miten tämä kaikki liittyy nuorisotakuuseen?

suojatieMutkistuvassa maailmassa tiedon hakemisesta ja urasuunnittelusta on tullut entistä tärkeämpää ja trendi vahvistunee. Rakennemuutos ja julkisen sektorin resurssien niukentuminen tuovat paineita koulutukseen ja työelämään liittyville tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluille, joita vaaditaan entistä mutkikkaammilla urapoluilla.

Nuorisotakuussa Osana nuorisotakuun paikallista toteutusta tuetaan yhden luukun palvelupisteverkoston muodostumista sekä verkostomaista työtapaa. Nyt Suomessa on noin 40 palvelupistettä, eli Ohjaamoa. Ohjaamoissa konkretisoituu nuorisotakuun ”neljän P:n” ajatus. Ohjaamot ovat kuin alusta, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat kehittävät yhteistyötä nuorten työllistymisen ja koulutukseen ohjautumisen tehostumiseksi. Yhteistyö on kehittynyt esimerkiksi yritysyhteistyön sekä nuorten ja paikallisten yrittäjien törmäyttämisessä.

Ohjaamoissa tehdään mm. alakohtaisia täsmärekryjä, yhteistyötä kunnan, TE-toimistojen ja yritysjärjestöjen kanssa sekä kokeillaan uusia työnvälityksen alustoja, eräänlaisia työnvälityksen Tinder sovelluksia. Ohjaamoiden ydintoimintaan kuuluu työllistymisen tukemisen ohella henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittäminen.

Voidaan sanoa, että tällä hetkellä ovat kaikki pallot ilmassa, sillä käynnissä on samanaikaisesti useita laajoja ja varsin tarpeellisia uudistuksia. Teemme kaikkemme, jotta Ohjaamot löytävät paikkansa uudistusten keskeltä.

Janne Savolainen, erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö

Nuorten yrittäjyyspaja-malli Nuorisotakuun toteuttajana

Nuorten yrittäjyyspaja -mallin on suunnitelleet yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Nuoret Yrittäjät ja muut yhteistyötahot Uudellamaalla. Malli tarjottiin vastauksena nuorille suunnattuun kyselyyn, josta nousi esille nuorten suuri kiinnostus yrittäjyyteen työllistämisvaihtoehtona. Nuorten yrittäjyyspajatoiminnasta tuli näin ollen myös osa Nuorisotakuuta. Koulutuksen pilotoi vuonna 2013 Uudellamaalla Aaltoyliopiston Pienyrityskeskus Yrittäjyyden starttipaja -nimellä. Työ- ja elinkeinoministeriö koki mallin niin toimivaksi, että siihen saatiin valtakunnallinen rahoitus ja kolmenkymmenen Nuorten yrittäjyyspajan koulutuskokonaisuus kilpailutettiin. Valtakunnalliseksi toteuttajaksi valittiin keväällä 2015 Suomen Yrittäjäopisto, jonka päätoimipaikka on Kauhavalla. Näin eteläpohjalaiset juuret omaava organisaatio pääsi omalta osaltaan suunnittelemaan ja viemään käytäntöön pilotoitua mallia ja tekemään siitä valtakunnallisen mallin. Monipuolinen yrittäjyyskoulutustarjonta oli meille tuttua, mutta nyt pääsimme myös keskittymään nuoriin tuleviin yrittäjiin. Tärkeä yhteistyökumppani pajojen toteutumisessa ovat olleet paikalliset ELY-keskukset ja TE-toimistot, joiden hallussa nämä pajoihin soveltuvat työttömät tai työttömyysuhanalaiset nuoret ovat.

veritas-nyyssonen-kokkola

Veritaksen asiantuntija vierailulla NYP:ssa Kokkolassa

Suomen Yrittäjäopiston vetämiä Nuorten yrittäjyyspajoja (NYP) on toteutettu eri puolilla Suomea syksystä 2015 lähtien yhteensä 18 ja kuluvana syksynä ehtii vielä käynnistyä 11 pajaa. Tähän mennessä pajoihin on osallistunut noin 350 nuorta. Nuorten yrittäjyyspajat ovat osallistujille ilmaista työvoimakoulutusta ja suunnattu alle 30-vuotiaille nuorille. Yrittäjyyspajan toteutuksessa painottuvat käytännönläheisyys ja nuorille räätälöity sisältö. Pajassa nuori saa kattavasti oppia yrittäjyyden perusasioista ja oman liikeidean tai aihion kehittämisessä. Nuorta ohjataan kirkastamaan omia yrittäjäominaisuuksiaan sekä laatimaan liiketoimintasuunnitelmaa. Pajoista nuori saa tietoa yrittäjyyden eri osa-alueista markkinoinnista taloushallintoon sekä erinomaisen sidosryhmäverkoston ja tuen oman yrityksen perustamiseen.

Kahdeksan viikkoa kestävän pajan jälkeen nuorella on valmis liiketoimintasuunnitelma ja runsaasti lisätietoa yrittäjyydestä käytännössä. Pajojen suola ovat olleet yrittäjä- ja sidosryhmävierailut. Nuorten yrittäjyyspaja koostuu ohjauksesta, sparrauksesta ja verkostoitumisesta keskeisten sidosryhmien kanssa. Yrittäjyyden perusasioihin perehdytään asiantuntijoiden ohjauksessa ryhmätöitä tehden, mutta myös itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä.

Varsinaisen pajajakson jälkeen nuori ei jää kuitenkaan yksin liiketoimintasuunnitelmansa kanssa, vaan hän saa vielä puolen vuoden seurantajaksolla ohjausta ja sparrausta kouluttajilta ja mentoreilta. Seurantajakson aikana järjestetään kerran kuukaudessa yrittäjyyden syventävistä aiheista teemapäiviä. Aiheina ovat olleet mm. verkkokauppa, sähköinen markkinointi, yrittäjyyden erilaiset muodot.

fb-kuva-nyp-2015-seinajoki

Seinäjoen Nuorten yrittäjyyspajan osallistujia syksyllä 2015

Etelä-Pohjanmaalla on järjestetty kaksi Nuorten yrittäjyyspajaa. Ensimmäinen ryhmä aloitti Seinäjoella syksyllä 2015 ja toinen ryhmä syksyllä 2016. Näihin ryhmiin osallistui eri puolilta Etelä-Pohjanmaata yhteensä 39 nuorta. Syksyllä aloittaneesta ryhmästä yrityksen perustamissuunnitelmat vuoden 2016-2017 aikana on 40 % pajan käyneistä. Tämän syksyn ryhmä aloitti juuri puolen vuoden seurantajakson, joten yritysten perustamis-tilanne realisoituu ensi vuoden aikana heidän osaltaan. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, toteutetuissa ryhmissä nuorten liikeideat ovat olleet hyvin monipuolisia. Näissä kahdessa Seinäjoella toteutetussa ryhmässä on liiketoiminta-suunnitelmia laadittu mm. personal trainer palveluista, monialayrittäjyydestä, pelialalta, käsityö- ja vaatetusalalta, juhlapalveluista, kahvila-ravintola-alalta sosiaali- ja terveysalalta, digialan palveluista, elokuva-alalta, kielenkäännöstoimistosta, puu- ja taidealalta, teknisiltä aloilta sekä musiikki- ja kulttuurialalta. Nuorilla on rohkeutta suunnitella uutta ja pajan tärkeää antia on ryhmän vertaistuki ja tsemppi. Kouluttajat toimivat sparraajana ja samalla antavat nuorten suunnitelmiin myös käytännön vinkkejä ja realismia. Jokaiselle tehdään talouslaskelmat, joissa arvioidaan toiminnan kannat-tavuutta ja pohditaan, miten toimintaa voidaan edelleen jatkojalostaa ja monipuolistaa. Suin päin yrittäjyyteen ei ryhdytä. Kun liiketoimintasuunnitelma on valmis ja nuori on päättänyt käynnistää yritystoiminnan, hänen on mahdollista hakea starttirahaa. Valtakunnallisesti katsottuna lähes jokainen Nuorten yrittäjyyspajasta starttirahaa hakenut, on sen myös saanut.

Vaikka yrityksiä ei perustettaisikaan saman tien pajan jälkeen, jää nuorelle käteen tärkeää oppia ja moni suuntaa vielä ammatillisiin jatko-opintoihin tai hankkimaan työkokemusta omaa yritystoimintaansa silmällä pitäen. Pitkällä tähtäimellä Nuoren yrittäjyyspajat kantavat varmasti hedelmää nuorten yrittäjyyden tukijana Etelä-Pohjanmaalla. Tähän valtakunnalliseen malliin toivomme jatkuvuutta ja kehitämme toimintaa edelleen toimivammaksi.

 

ulla-mari-heiskanen-2

Ulla-Mari Heiskanen, koulutuskoordinaattori, Suomen Yrittäjäopisto

Kirjoittaja toimii koulutuskoordinaattorina Suomen Yrittäjäopistolla. Hänen päätehtäväkenttäänsä organisaatiossa kuuluu työvoimakoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaminen ja hän on toiminut Nuorten yrittäjyyspajojen osalta vastuullisena koordinaattorina tarjouskilpailuvaiheesta lähtien.

 

Muutama ajatus tulevaisuudesta

tulevaisuudestaViime aikoina olemme lukeneet enemmän ja vähemmän uutisia sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksista, maakuntauudistuksesta – tulevaisuudesta, muutoksiin valmistautumisesta ja mielipiteitä siitä miten niihin pitäisi valmistautua. Kysymykset, erilaiset mielipiteet ja palvelujen käyttäjien kokemukset ovat nyt kultaakin kalliimpia tulevaisuuden palvelujen valmistelijoille – millaisia palveluja tarvitaan ja millaisia tarjotaan. Nyt on aika vaikuttaa.

Myös TE-palvelujen asiakkaille on tarjottu mahdollisuus eri keinoin vaikuttaa tulevaisuuden ja tämän hetken palvelujen suunnitteluun. Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston ensimmäiset asiakasraadit kokoontuvat tällä viikolla ja ilmoittautumisia kehittämisestä kiinnostuneilta otetaan vastaan edelleen, myöhempiäkin kokoontumisia varten. Syyslomaviikolla asiakkaillemme lähti sähköpostitse kysely, jossa haettiin asiakkailta näkemyksiä siitä millaisia palveluja he kokevat tarvitsevansa työnhakuun, urasuunnitteluun ja yrittäjyyteen liittyen ja miten palvelua toivotaan annettavan. Muutamassa päivässä vastaajien määrä oli yli tuhat – ja ihmiset olivat oikeasti vastanneet silkasta halusta vaikuttaa, palkintomatkoja ei ollut tarjolla – siitä nöyrä kiitos. Seuraamalla EP:n TE-toimiston nettisivuja, facebookkia, ja twiittauksia – saat seurata myös kyselyn ja asiakasraatien tulevaisuuskuvia.

Ajatuksia tulevaisuudesta tarvitaan myös silloin kun yksilö lähtee suunnittelemaan omaa uraansa. Tänäkin syksynä opintonsa aloitti useassa eri opinahjossa suuri joukko nuoria ja aikuisia, kukin enemmän tai vähemmän tulevaisuuttaan etukäteen pohtineena. Nuorilla, joilla koulutuspaikka ei vielä auennut tai koulutukseen hakeutuminen on edessä vasta ensi keväänä – on nyt hyvä tilaisuus suoda ajatus tai parikin tulevaisuudelle.

Oman mausteensa tulevaisuuden suunnittelulle antaa ympärillämme jatkuvassa muutoksessa oleva yhteiskunta – työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot ovat erilaisia kuin vielä vuosituhannen alussa – mitä osaamista tarvitaankaan parinkymmenen vuoden päästä. Juuri siksi osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen – tulevaisuuden suunnittelu, on ihan täyttä arkea tänä päivänä myös monelle työssä olevalle.

Entä sitten kun ei oikein tiedä tai ei ole varma siitä, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä. Hakisiko eniten kiinnostavaa vai vähiten inhottavaa alaa vai vaihtaisiko alaa kokonaan. Ammattiin valmistunut, joka ei halua oikeasti työllistyä alalle tai vastavalmistunut, jonka osaaminen ei riitä hänen hakemiin tehtäviin tarvitsee tietoa, ohjausta ja tukea – keinoja, jotka helpottavat urasuunnittelua – miten hyödyntää hankittua osaamista tulevaisuudessa – tai tehdä se suuri uravalinta. TE-palvelujen koulutus- ja urasuunnittelupalvelut – asiantuntijat, psykologit palveluvalikoimineen ovat näissä asioissa asiakkaan tukena.

Kuten todettu, osaamisen kehittäminen on jo työelämän arkipäivää, koskaan ei ole siis liian myöhäistä antaa vielä muutama ajatus tulevaisuudelle.

Ps. Katso lisää aineksia ajatustyöhön http://www.foreammatti.fi ja http://www.ammattinetti.fi.

bty

Katri Lehto

vs. palvelujohtaja, osaamisen kehittämispalvelut

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

 

 

Preppaamosta musiikin ja kulttuurialan verkostot haltuun kokemuksen kera

Työhaastatteluun mennessä lähestulkoon ensimmäisiä kysymyksiä lienevät seuraavat: ”millaista alan osaamista sinulta löytyy?” tai ”onko sinulla alan työkokemusta?”. Kokemus on valttia työelämässä ja suoritetut projektit antavat näyttöä siitä, että hakija osaa hommansa. Ei riitä, että on edes jotakin työkokemusta, vaan kokemuksen tulisi olla juuri siltä alalta, jolle hakija pyrkii. Toisaalta, joillekin aloille päästään pitkälti hyvin muodostuneiden verkostojen avulla, kun joku henkilö tietää jonkun, joka tarvitsee työntekijää johonkin. Ymmärrettävä ja luonnollinen, mutta nykymaailmassa monesti hankalasti toteutettava yhtälö.

Pitkään jatkunut työttömyysjakso sekä nuoremmalla että vanhemmalla iällä voi johtaa elämästä syrjäytymiseen ja oman elämänhallinnan menettämiseen.Tällöin työnsaanti vaikeutuu entisestään. Osa koulunsa kesken jättäneistä sekä osa valmistuneista nuorista painii työkokemuksen ja käytännön osaamisen puutteen kanssa. Mitä tekee työnhakija, jolla on esimerkiksi koulutus jollekin alalle, mutta ovet eivät ole avautuneet sopiviin työpaikkoihin työkokemuksen kartuttamiseksi? Mitä tekee nuori, jolle on itselleenkin hieman  epäselvää, mitä hän tahtoo elämässään tehdä? Entä mitä tekee vanhempi työnhakija, jolla on takana pitkä jakso työttömyyttä, eikä paluuta työelämään ole näkyvillä? Tällaiset hakijat voivat osallistua erilaisiin harjoitteluihin ja työkokeiluihin selvittääkseen omaa suuntautumistaan työelämässä.

preppaamo

Preppaamo antaa mahdollisuuden kartoittaa musiikki- ja kulttuurimaailmaan sijoittuvan työkokeilun avulla omaa suuntautumistaan työelämään. Kyseessä on Seinäjoen elävän musiikin (Selmu ry) järjestämä ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke, joka keskittyy pitkäaikaistyöttömien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja esimerkiksi maahanmuuttajien aktivoimiseen työelämään ja oman elämänhallinnan parantamiseen.

Preppaamossa päivät kuluvat siis erilaisten musiikkiin ja kulttuuriin liittyvien työtehtävien kanssa verkostoja rakennellen. Suuri osa toiminnasta tapahtuu Seinäjoen Rytmikorjaamolla, elävän musiikin sykkeessä ja oikeiden tapahtumien äärellä. Preppaamossa on lukuisia eri suuntautumisia ja se tarjoaa mahdollisuuden keskittyä vaikkapa tapahtumien äänitekniikkaan, valotekniikkaan, tapahtumatuotantoon, tapahtumien markkinointiin, ravintola-alan tehtäviin tai vaikkapa videokuvaukseen, valokuvaukseen tai tapahtumien somistuspuoleen.

Preppaamossa ideana on laittaa Preppaamolaiset samantien oikeiden työprojektien kimppuun, luomaan verkostoja ja oppimaan tekemällä. Jokainen Preppaamo-jakso kestää 4 kuukautta ja sen aikana Preppaamolaiset pääsevät osallistumaan mitä moninaisimpiin projekteihin. Viimeisin Preppaamo-ryhmä aloitti elokuun lopulla ja heti syyskuun ensimmäisinä päivinä Preppaamolaiset olivat Rytmikorjaamolla järjestetyillä hip hop festivaaleilla suuressa roolissa. Festivaaleilla Preppaamolla oli oma lava, jossa Preppaamolaiset hoitivat teknisen puolen kuten äänen ja valon sekä esimerkiksi artistien sisäänohjaukset.

Jokainen viikko Preppaamossa on täynnä useita erilaisia tehtäviä, jotka liittyvät musiikkiin ja kulttuuriin. Preppaamossa pääsee mukaan esimerkiksi keikkoihin, teatteriin ja taiteisiin liittyviin projekteihin. Preppaamo on ollut mukana esimerkiksi järjestämässä markkinoita, kuvaamassa mainosvideoita, tekemässä ääni- ja valoteknisiä töitä eri artistien keikoilla ja tapahtumissa ja luonnollisesti Preppaamolaiset ovat myös olleet kulissien takana kuvaamassa ja videokuvaamassa, miten tapahtuma rakentuu teltan kasaamisesta valomerkkiin asti. Preppaamo antaa mahdollisuuden kokeilla omien siipien kantavuutta siten, että joku aina suojaa tipahtamiselta.

Preppaamolaisia ei väheksytä, piilotella tai häpeillä, vaan ideana on, että Preppaamolaiset tahdotaan viedä valokeilaan ja esitellä heidät ylpeästi tahoille, jotka voisivat heidät jatkossa työllistää. Preppaamossa on jatkuva haku auki 2018 asti ja seuraavaan ryhmään voi hakea 4.12 mennessä osoitteessa www.preppaamo.fi.

 

minttu-herala

Kirjoittaja on ylpeä ja onnellinen, markkinointiin ja tiedotukseen suuntautunut Preppaamolainen, joka tahtoo julistaa Preppaamon ilosanomaa kaikille niille, jotka etsivät omaa alaa kulttuurin parissa ja etenkin niille, jotka tahtovat päästä kartuttamaan verkostoja ja käytännön osaamista mahtavassa porukassa.

Minttu Herala

 

”Työ ei ole Y-sukupolven ykkösjuttu”

tennaritY-sukupolvi on syntynyt vuosina 1980 – 2000 ja valloittaa pikkuhiljaa työelämää. Heille 8 – 16 työaika tarkkoine tesseineen on vierasta. Duunia painetaan kunnolla ja sitten vietetään kolmen kuukauden sukellusloma Balilla. Kaverit ja elämykset ovat velvollisuuksia ja raatamista tärkeämpiä. Sukupolven edustajat tekevät työtä elääkseen. Heille erilaisuus on normaalia. Y-sukupolvi on nähnyt luonnonkatastrofit, kouluampumiset ja vanhempien irtisanomiset, mutta silti he ajattelevat ”miksi synkistellä, kun elämästä voi nauttia”.  (Ilkka 21.10.2014, Susanna Kultalahti)

Tunnistan Y-sukupolven ajatusmaailman oman lähipiirini kautta, ”lähipiirillä” on yliopistotasoinen koulutus, mutta työelämään hakeutumisen malli on juuri yllä kuvatun laista. Työtä tehdään elääkseen, pidetään kuitenkin huoli että rahat riittävät, luksusta ei tarvitse olla, vaatteet voi hankkia kierrätyksestä, mutta välillä pitää päästä tuulettumaan .

Mutta tässä ei ole koko totuus. Tämän päivän Suomessa tarvitaan ammatillinen koulutus työelämään siirtymisessä. Hallitusohjelman mukaisen Nuorisotakuun tavoite on auttaa nimenomaan nivelvaiheissa olevia nuoria pääsemään kohti omaa työuraa, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvien palvelujen kautta. Nuorisotakuun kohderyhmästä (alle 25-vuotiaat ja alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet) osa työllistyy avaamatta koskaan te-palvelut.fi sivuja, osa työllistyy sivujen avulla omatoimisesti. Osa nuorista avaa itse TE-toimiston oven hakiessaan apua tilanteeseensa, mutta on vielä osa, joita ohjataan TE-toimiston ovelle ja palveluihin etsivän nuorisotyön kautta.

Työ- ja elinkeinohallinto ja hallinnon palvelut ovat muuttuneet viime vuosien aikana monikanavaisiksi. Tämä tarkoittaa palveluja sähköisesti, puhelimitse mutta myös kasvokkain. Työnhakutaitoihin voi perehtyä omatoimisesti netissä, niistä voi kuunnella webinaareissa, voi saada käyttöön henkilökohtaisen työhönvalmentajan työ-, koulutus- tai työkokeilupaikan etsintään, tai tulla mukaan ohjaajan vetämään työnhakuryhmään kahdeksan muun osallistujan kanssa.

Jos töitä ei löydy nopeasti, saa käyttöön oman asiantuntijan, voi osallistua netissä tai ryhmässä uravalmennukseen, voi tavata kasvokkain tai videoitse ammatinvalinnan-ohjaajan tai koulutusneuvojan. Voi osallistua työkokeiluun suunnitellessa omaa tulevaa ammattia tai lähteä mukaan koulutuskokeiluun miettiessään uusia opintokokonaisuuksia. Työnantajalle voidaan maksaa palkkaukseen Sanssi-tukea tai jos yrittäjyys on oma juttu, on mahdollista saada starttirahaa omaan start-up yritykseen.

TE-palveluja löytyy jokaiselle (Y-sukupolven) nuorelle ajankohdasta, paikasta ja tavasta riippumatta, liikkeelle lähtevänä voimana on asiakkaan oma tai yhdessä määritelty palvelutarvearvio työllistymissuunnitelmineen. Ollaan yhdessä optimisteja  – askel taaksepäinkään ei ole katastrofi vaan cha chan askel.

hannele-koivumaki-profiili

Kulkulaitosten ja yleistentöiden ministeriöstä – Työ- ja elinkeinoministeriöksi, kortistosta – digitaalimaailmaan ajatukset kirjoitti babyboomeri (synt.1946-1964), joka elää tehdäkseen työtä ja synkistelee ajoittain nuorisotyöttömyydellä

Hannele Koivumäki, asiantuntija, Nuorisotakuu,Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto