Oman polun jäljillä

Aarrekartat

”No ku en mä oikein tiä mitä mä haluan tehdä…”

”En mä tiiä mikä mua kiinnostaa…”

Näitä ajatuksia ja pohdintoja käydään läpi nuoren jos toisenkin kanssa melkein päivittäin. Tulevaisuutta ja sen sisältöä, mahdollisuuksia ja haasteita mietitään yhdessä ja yritetään rakentaa nuoren omannäköistä polkua eteenpäin. Välillä vähän jännittää, jopa pelottaa. ”Mitä jos..?”, ”entä kun…?”, ”mutta kun…”. Hyvienkin suunnitelmien ja mahdollisuuksien edessä nuori saattaa empiä ja perääntyä.

Mutta annettakoon hänelle oikeus ja mahdollisuus myös siihen. Tämän päivän koulutus- ja työelämässä väyliä ja mahdollisuuksia on useita. Se saattaa hämmentää, jopa ahdistaa. Vaihtoehtoja on paljon, eikä välttämättä enää tiedä mihin tarttua. Joten ei tartu mihinkään. On vaan, mutta ei oikein tiedä kuka on?

Tämä onkin monesti kaiken A ja O: Kuka minä olen? Mitä minä osaan? Mitä minä haluan? Niitä ei voi tietää, jos niitä ei ole ikinä itseltään oikeasti kysynyt, jos ei ole ikinä oikeasti lähtenyt itseään vähän tutkimaan ja etsimään. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen itselle saattaa olla monelle nuorelle melkoinen haaste. Mutta kun sen haasteen ottaa vastaan, se monesti tuottaa hedelmää. Sen myötä voi olla helpompaa lähteä kokeilemaan rohkeasti uusia asioita, yrityksen ja erehdyksen kautta.

Ollaan siis tukena ja motivoidaan. Autetaan nuoria näkemään uusia asioita niin ympäröivässä maailmassa kuin omassa itsessäänkin. Luodaan mahdollisuuksia lähteä kokeilemaan asioita ja luodaan uskoa omaan tekemiseen ja olemiseen. Mutta annetaan muutokselle myös aikaa ja omaa rauhaa. Sen myötä polku kohti sitä omannäköistä elämää alkaa pikkuhiljaa hahmottua, ja enää ei niin kovasti jännitäkään.

Anna Alvari ja Karoliina Ala-Luopa       

Etsivä nuorisotyö

Ilmajoen Kunta

Mainokset

TE-toimiston psykologipalveluista apua yhteishakuun

woman_at_a_cafe

”Mihin haet yhteishaussa?” Kysymys, joka aiheuttaa monille päänvaivaa ja epätietoisuutta. Varsinkin jos ihanneala ei ole jo aikaa sitten ollut mietittynä. Joskus kiinnostavia vaihtoehtoja on liikaa, jolloin tietyn alan valinta tuntuu sulkevan toisia ovia pysyvästi. Tai sitten oikein mikään ei tunnu omalta. Peruskoulunsa päättävillä tai hiljattain päättäneillä valintaa tehdään useimmiten lukion ja lukuisten eri ammatillisten tutkintojen välillä. Valintaa hankaloittaa se, ettei työkokemusta useinkaan nuorella henkilöllä ole, eivätkä työelämän vaatimukset vielä ole avautuneet. Hakeutuako kokiksi vai ajoneuvoasentajaksi, kun kummastakaan työtehtävästä ei ole kokemusta?

Myös lukionsa päättävillä tai päättäneillä on valinnan paikka. Hakeako yliopistoon, ammattikorkeakouluun vai kenties ammatillisiin tutkintoihin? Jos on jo vaikkapa useamman kerran hakenut lääketiedettä opiskelemaan, pitäisikö nyt harkita jotain muuta? Ja millaiseen työhön nuo joskus mystisiltäkin kuulostavat tutkinnot vaikkapa yliopistoista sitten johtavat?

Nämä pulmat ja kysymykset ovat tuttuja TE-toimistoissa ammatinvalinnan ja urasuunnittelun parissa työskenteleville psykologeille. Ohjauksessa lähdetään aina liikkeelle henkilökohtaisesta keskustelusta, joko kasvokkain, puhelimen tai videon kautta. Psykologi auttaa jäsentämään omia vahvuuksia, mielenkiinnon kohteita ja tavoitteita. Kun nuorella on tähtäimessään yhteishaussa hakeminen, pyrkii psykologi auttamaan toteuttamiskelpoisen hakusuunnitelman teossa. Varsinaiset ratkaisut toki jäävät hakijalle itselleen!

Mainio apukeino ammatinvalintaa pohdittaessa on tutustua avo-ohjelmaan. Avo-ohjelman kysymysten kautta voi lähteä kysymään itseltään, mitä oikeastaan toivookaan tulevilta tehtäviltään: ihmisläheisyyttä vai sittenkin enemmän itsenäisiä työtehtäviä. Teoreettisuutta vai käytännönläheisyyttä. Koneiden kanssa työskentelyä vai enemmänkin ympäristöön ja luontoon liittyviä tehtäviä? Vai jotain näiden yhdistelmiä? Kysymyksiä pohtimalla pääsee jo pitkälle omien toiveiden jäsentämisessä.

Kun toiveissa olevat ammattialat ovat jo jonkin verran selkeytyneet, kannattaa hyödyntää Ammattinettiä. Ammattinetistä löydät satoja ammattien ja ammattialojen kuvauksia. Kokin, ajoneuvoasentajan tai vaikkapa lastentarhanopettajan ammatinkuvaukset antavat rautaisannoksen tietoa alojen työtehtävistä, työn asettamista vaatimuksista ja alojen koulutusmahdollisuuksista.

Korkeakouluun tähtäävät voivat hyötyä edellä mainittujen apukeinojen lisäksi myös Helsingin yliopiston kehittämästä töissä.fi -palvelusta, jonka avulla voi tutkailla itseään kiinnostavan tutkintonimikkeen pohjalta työtehtäviä, joihin kyseistä alaa opiskelleet ovat päätyneet.

Yhteishaun valintojen tekeminen voi olla haastavaa, mutta vaihtoehtojen pohtimiseen ja tiedon hankintaan kannattaa satsata. Keskustelu toisen henkilön, vaikkapa sitten ammatinvalinnanohjauksen psykologin kanssa avaa myös uusia näkökulmia ja saattaa auttaa asettamaan irralliset palaset paikoilleen.

Kun suunta on huolella mietitty, on uusiin opintoihin mielekästä lähteä etenemään.

IMG_1475 (2)

 

Kirjoittaja:

Johanna Pappila

psykologi

Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Kesätöihin rekrymessujen kautta

IMG_0514

Alkuvuodesta avautuu kesätyöpaikat hakuun, osa jo ennen vuodenvaihdetta. Työmarkkinatilanne näyttäytyy huomattavasti parempana kuin menneinä vuosina ja myös kesätyöpaikkojen määrään odotetaan kasvua. Yritykset ilmoittavat avoimista kesätyöpaikoistaan www.te-palvelut.fi – verkkosivuilla, omilla kotisivuillaan tai muissa palveluissa, osa rekrytointiyritysten kautta ja osa vain omissa sosiaalisen median lähteissään. Joku yritys saattaa etsiä itse kesätyöntekijöitä esimerkiksi TE-palveluiden CV-netistä tai ottamalla yhteyttä TE-toimistoon ja pyytämällä ehdokkaita avoinna oleviin tehtäviin. Paikka ei tule silloin julkiseen hakuun.

Yrityksille tarjotaan myös mahdollisuutta tulla rekrytointitapahtumiin tapaamaan työnhakijoita. Tänä keväänä Etelä-Pohjanmaalla järjestetäänkin ennätysmäärä rekrytointitapahtumia:

31.1.2018 Ready For Life, Alajärvi

8.2.2018 Ohjaamon rekrymessut Ilmajoella

14.2.2018 KesäRekry, Alavus

20.2.2018 Ohjaamon rekrymessut Lapualla

21.2.2018 MeiränRekry, Seinäjoki Areena

Rekrytointimessut ovat hyvä ja helppo tapa tavata kiinnostavien yritysten edustajia sekä kartoittaa omia mahdollisuuksiaan ja vaihtoehtojaan täsmäiskulla. Messuilla liikkuu kuitenkin joskus jopa ruuhkaksi asti muitakin työnhakijoita ja on haastavaa erottautua muista positiivisella tavalla ja jäädä yritysten mieleen lyhyen tapaamisen perusteella.

Vinkkejä rekrymessuille:

1. Tutustu etukäteen messuilla näytteilleasettajana oleviin yrityksiin: toimiala, tuotteet/palvelut, millaisia työtehtäviä tarjolla. Valitse itseäsi kiinnostavat ja valmistaudu ko. yritysten edustajien tapaamiseen. Hyvällä valmistautumisella jäät paremmin mieleen ja antaa kuvaa siitä, että olet aidosti kiinnostunut yrityksestä.perhonen (2)

2. Valmistaudu messuille: siisti pukeutuminen, kuvallinen ansioluettelo/CV ajantasalla ja riittävästi kopioita mukana. Lyhyt, ytimekäs ”hissipuhe” itsestäsi, osaamisestasi, konkreettiset esimerkit.

3. Messuilla voi ajoittain olla ruuhkaista, varsinkin yleensä heti messujen alkaessa ensimmäinen tunti. Tätä silmällä pitäen ruuhkaan kannattaa varautua tai ehkä saapuakin vasta vähän myöhemmin, toiselle tunnille. Jos kuitenkin olet matkassa pahimman ruuhkan aikaan, odottele rauhassa vuoroasi, äläkä jätä ruuhkan vuoksi tilaisuutta keskustella potentiaalisen työnantajan kanssa. Varaa siis riittävästi aikaa messuilla kohtaamisiin. Messuilla on myös melua, joten kiinnitä huomiota siihen, että puheesi on kuuluvaa ja selkeää. Esittele itsesi, ota katsekontakti. Vastaa yrityksen edustajan kysymyksiin kattavasti, mutta napakasti. Kerro, miksi olisit hyvä työntekijä yritykselle. Muista kohteliaasti kiittää keskustelun lopuksi ajasta ja kysy, voitko olla häneen yhteydessä myöhemmin asian tiimoilta.

4. Messujen jälkeen, samalla tavalla kuin työhakemuksia jättäessä, yrityksiin kannattaa olla yhteydessä myös rekrymessujen jälkeen ja muistuttaa itsestään. Räätälöi viesti aina käymänne keskustelun mukaisesti. Jos yrityksellä on avoin paikka, hae paikkaa muutaman päivän sisällä. Rekrytointilomakkeen lisätietoja – kohdassa kannattaa mainita, kenen kanssa ja missä on keskustellut työmahdollisuudesta. Samoin avoimessa hakemuksessa on tästä hyvä mainita.

5. Entä jos kesätöitä ei löytynyt rekrymessuilta? Selaa www.te-palvelut.fi –sivustolla ilmoitetut avoimen kesätyöpaikat ja hae niitä. Tutki myös yritysten sivuilla ilmoitetut paikat ja muut mahdolliset lähteet. Tulosta CV:itä mukaan ja lähde yrityskierrokselle. Edelleen tänä sosiaalisen median aikanakin kaikista eniten yritykset arvostavat niitä työnhakijoita, jotka asioivat suoraan yrityksessä kesätöitä kysyen. Jos et tiedä, mihin yrityksiin mennä, kysele tutuilta, sukulaisilta, kavereiden vanhemmilta ja tutki kunnan/kaupungin yritysrekisterejä.

Onnea työnhakuun! Messuilla tavataan!

IMG_1480 (2)

 

Johanna Olsson

Asiantuntija, yrityspalvelut

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Suomi 1918 ja Suomi 2067 – ajatuksia nuorista ja nuorten ajatuksia

kuva63_edith_sjosten_1918_laat2

Diakonissa Edith Sjösten.  Kuva: Hkin diakonissalaitoksen arkisto.

Paraisten seurakuntadiakonissa, sairaanhoitaja  Edith Sjösten (1884 – 1976) työskenteli nuorena  kovissa olosuhteissa Tammisaaren vankileirillä vuonna 1918.  Alkuvuodesta Sjösten oli ollut valkoisen puolen rintamasairaanhoitajana Vaasan seudulla. Valkoiset sisaret tekivät töitä hoitajina rintamalla, sairaaloissa ja sotavankileireillä, kristillisen vakaumuksensa takia he auttoivat myös punaisia. Siksi heitä syrjittiin ja hyljeksittiin.

Vankileirillä olosuhteet olivat äärimmäisen ankeat, pulaa oli kaikesta, vankeja kuoli lavantautiin, punatautiin ja kuumeeseen. Kokemus oli Sjöstenille karmiva, hän kirjoitti muitelmissaan kestäneensä punavankileirin kurjuutta ja kuolemaa muita sisaria paremmin siksi että oli Vaasan seudulla karaistunut kohtamaan kauheuksia. Edith oli isoäitini sisar, jonka muistan lapsuuteni mummulan kesistä. Hän eli iloisena ja elämää rakastavana diakonissana 92-vuoden ikään, me lastenlapset emme tuolloin ymmärtäneet hänen ”kertomuksiaan”, nyt arvostammme!

Nuorten tulevaisuuskuvat 2067- tutkimuksessa (Turun yliopisto 6/2017) puolestaan tämän päivän 18 -vuotiaita nuoria pyydettiin katselemaan Suomea eläkeläisen silmin vuonna 2067. Tutkimuksen tuloksena nuorten toiveiden tulevaisuus voidaan tiivistää sanapariin tasapainoinen arki. Sanapari tarkoittaa toisille kunnianhimoisia uratavoitteita, halua työskennellä kansainvälisessä ympäristössä,  toisille se tarkoittaa saada tehdä sisällöltään mielenkiintoista, vakituista  työtä pienemmissä ympyröissä.

Yhdistävänä tekijänä tutkimuksessa nähdään kuitenkin halu tehdä toimeliasta arkea, johon kuuluu perhe, ystäviä, säännöllinen työ, mahdollisuus vapaa-ajan aktiviteetteihin, muttei kuitenkaan  jatkuvaa lomatunnelmaa. Asumisympäristössä arvostetaan luonnonläheisyyttä, rauhallisuutta ja turvallisuutta. Palveluiden saatavuus on tärkeää, liikenne yhteyksien pitää olla toimivat, mutta voidaan myös kävellä ja käyttää julkista liikennetta. Läheiset ihmissuhteet ovat tärkeät, elämisen mukavuuteen kaivataan varoja, muttei välttämättä viimeisintä teknologiaa.

Työn on oltava mielenkiintoista, työnkuvien vaihtelevia ja työaikojen joustettavia. Etätyö ei houkuta, koska työyhteisöä arvostetaan. Huolen aiheita ovat opiskelupaikan,  hyvän työpaikan saanti ja elämänkumppanin löytyminen. Tärkeää on kuulua  yhteiskuntaan, tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se luodaan.

Unelmatyön, -asumisympäristön, -asunnon, keitä ja mitä nuorten unelmatulevaisuuteen sisältyy -osioiden  lisäksi nuorilta kysyttiin,  miltä näyttää itsenäisyyspäivän vietto vuonna 2017. Suomi 100-juhlaa nuoret haluavat viettää perheen ja ystävien kanssa kotona, syödä ja juoda hyvin sekä katsoa televisiosta itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa tai elokuvaa Tuntematon sotilas. Alkoholinkäyttö kulminoituu juhlamaljan nostamiseen. Voidaan syödä gmo-kanaa ja juoda healthywateria.

Vanhuksina (2067) he näkivät juhlivansa itsenäisyyttä Marttojen kerhotalolla purkkisosetta ja mansikkasoppaa syöden, muistellen vanhoja hyviä aikoja tai ateria voi olla säänöstelty juhla-ateria: yksi olut, 200 g karjalapaistia, 50 g suklaata, 150 g vaniljajäätelöä ja 150 mg:n ilopilleri, tässä kohtaa halutiin myös päästä juhlapäivänä kättelemään Keisari Niinistö II:sta ja viettää osa juhlapäivästä virtuaalisilla Linnan juhlilla.

Vaikken itse tuota tulevaisuutta ihan vuoteen 2067  taida kokea, näyttää se tuiki tutulta, tavalliselta ja turvalliselta tasapainoiselta arjelta  (lukuunottamatta 150 mg:n ilopilleria). Tulevaisuuden kuvat tukevat  useimpien meidän arvoja  ja uskon myös että isotätini Edith lukisi tehtyä tutkimusta turvallisin  mielin hymy suupielissä ja kirkkaissa silmissä.

(Lainauksia Sisällissodan syrjityt sisaret, Ilkka 12.3.2017. Ihmisen arvo, Jyrki Paaskoski 2017)

Hyvää itsenäisyyspäivää 2017!

Suomi nuorten puolella ennen, nyt ja tulevaisuudessa

hannele-koivumaki-profiiliHannele Koivumäki

TE-toimisto

Nuorisotakuu

Kurkistus lukujen taakse – työpajalta haaveammattiin!

KUVITUS LAMPPU office

Lehtien sivuilla tulee vastaan tilastotietoa muun muassa työllisyystilanteesta ja sen muutoksista. Lukujen ja prosenttien takana on monenlaisia tarinoita, joista tässä haluan kertoa tarinan päähenkilön luvalla yhden. Itse olen ollut siinä mukana tarinan loppuosalta aloitettuani työni STEP ON -hankkeen projektityöntekijänä. STEP ON -hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea työpajan asiakkaiden siirtymistä työelämään.

Tarinan nuori mies tuli ensimmäistä kertaa työpajalle vähän yli parikymppisenä. Peruskoulu oli jäänyt häneltä aikoinaan kesken. Pajajakson aikana pohdittiin keinoja koulunkäynnin jatkamiseen. Sopiva väylä löytyi räätälöidysti pajan ja kansanopiston yhteistyönä, koulutehtäviä pajalta käsin tehden. Nuori mies sai päättötodistuksen ja työllistyi sen jälkeen puutuoteteollisuuteen.

Tutustuin nuoreen mieheen, kun hän tuli noin vuosi sitten uudelleen työpaja Junkiin jäätyään työttömäksi. Hän oli aina haaveillut kuljetusalan töistä, mutta kokemusta alalta ei ollut kuitenkaan vielä kertynyt. Työkokeilu pajan kuljetustehtävissä sujui hyvin, ja sen jälkeen hän sai jatkaa pajalla kuriirina palkkatuella. Hän täydensi pajajakson aikana osaamistaan suorittamalla kuorma-auton kuljettajalta vaadittavan ammattipätevyyden.

Puolen vuoden määräaikainen työsuhde pajalla kului nopeasti ja edessä oli uuden työpaikan etsiminen. Työllistymismahdollisuuksia rajoitti se, että suurin osa kuljetusalan työpaikoista edellyttää rekkakorttia, jota hänellä ei ollut. Kesälomakauden vuoksi myös avointen työpaikkojen tarjonta oli vähentynyt. Kävimme yhdessä läpi potentiaalisia yrityksiä ja laitoimme ansioluettelon kuntoon. Aika oli käymässä vähiin ja nuorta miestä harmitti se, että edessä näyttäisi olevan työttömäksi jääminen.

KirsiNelimarkka

Kirsi Nelimarkka

Työsuhteen toiseksi viimeisenä päivänä TE-toimiston sivuilta löytyi kiinnostava kuljetusalan työpaikka, joka vaikutti kuin hänelle tehdyltä. Yhteydenotto yritykseen tuotti tulosta. Nuori mies kävi työhaastattelussa ja aloitti reilun viikon päästä työt kuorma-auton kuljettajana. Ensimmäisestä pajajaksosta tähän pisteeseen oli kulunut viisi ja puoli vuotta. Matka on ollut pitkä. Sen varrelle on mahtunut päiviä, jolloin usko on ollut vähissä ja sellaisia, jolloin tehty työ on tuottanut tulosta. Unelmia kohti on menty askel kerrallaan.

Tässä tositarinassa tuli esille työpajatoiminnan monta roolia. Pajalla on mahdollisuus:

  • jatkaa kesken jääneitä opintoja
  • tutustua eri alojen työtehtäviin
  • päivittää ammatillista osaamista
  • saada tukea työnhaussa

Paja tarjoaa myös sosiaalisia kontakteja, apua arjen hallintaan ja omien asioiden hoitamiseen. Ja mikä tärkeintä, pajalle voi tulla uudelleen elämäntilanteen muuttuessa.

Tälle nuorelle miehelle paja toimi väylänä toiveammattiin. Kun viimeksi soittelin hänelle, kuorma-auton rattia pyöritti tyytyväinen mies!

Kirsi Nelimarkka
projektityöntekijä
STEP ON -hanke
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, työpajat Junki ja Kieppis

Kaupungin Työllisyyspalveluista Avantista apua nuorelle työpaikan hakuun

nuorisotakuu_blogi_kuva_22.12.2017.docxSeinäjoen kaupungin Avanti Työllisyyspalvelut auttavat seinäjokisia työnhakijoita työpaikan hankinnassa tai koulutusvaihtoehtojen mietinnässä. Avantin reilusta 600 työnhakijasta nuoria alle 30 – vuotiaita työnhakijoita on noin kolmasosa.

Monella Avantin nuorella asiakkaalla on taustalla yksi tai useampi tutkinto, mutta koulutusalan työkokemus puuttuu tai se on vähäistä. Työkokemuksen muodostaa useasti lähinnä tutkintoon kuuluvat työssäoppimisjaksot. Joskus nekin on tehty oppilaitoksessa.

Työkokemusta Avantin kautta voi hankkia mm. työkokeilujaksoilla tai palkkatuetussa työssä. Ajankohtaista voi olla myös uudelleen koulutus tai alan vaihtokin. Tällöin lisäapua saa TE-toimiston uravalmennus- ja koulutusneuvonnan palveluista.

Seinäjoen kaupungin monihallinnollinen Työllisyystalon palvelukonsepti tarjoaa kaupungin työllisyyspalveluiden lisäksi muita työllistymistä tukevia mahdollisuuksia.  Näitä voivat olla esimerkiksi  Kaks’ Kättä – työpajan ja Toimintojen talon monipuoliset ja eri alojen työssäoppimisen ja -jaksojen mahdollisuudet. Myös kaupungin omat yksiköt toimivat hyvinä väylinä hankkia työkokemusta esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, siivous- ja ruokapalveluista sekä liikunta-, puisto ja ylläpitopalveluista. Nämä väylät voivat tukea työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille tai alan koulutukseen.

Seinäjoen kaupungin Avanti Työllisyyspalveluissa toimii tällä hetkellä kaksi ESR-hanketta. Linke-väylässä (ESR) haetaan asiakkaille erilaisia työllistymisen ja koulutuksen väyliä avoimille työmarkkinoille ja tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Molti-väylässä (ESR) tehdään yhteistyötä seinäjokisten maahanmuuttajien kanssa työllistymistä edistävien toimien kehittämisessä. Hankkeisiin asiakkaat ohjautuvat TE-toimiston kautta.

Seinäjoen kaupungin Avanti Työllisyyspalveluissa yhteistyö perustuu työnhakijan omiin tavoitteisiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Työtä – tai koulutuspaikka vailla oleva nuori, ota rohkeasti yhteyttä Avanti Työllisyyspalveluihin!

Tiina Jokela-Lyly

Tiina Jokela-Lyly

hankekoordinaattori

Avanti Työllisyyspalvelut, Linke-väylä

Yhteistyöllä kohti kotouttamista

nuorisotakuuMaahanmuuttajanuorten työllistymisen edistäminen ja kotouttaminen on yhteistyötä. TE-Palvelut ja lukuisat muut tahot tarjoavat nuorelle sellaisia palveluja, jotka vievät nuorta eteenpäin, kohti työmarkkinoita.

Uuden maahanmuuttajanuoren ilmoittautuessa työnhakijakasi TE-Toimistoon, hänelle varataan aika alkukartoitukseen. Alkukartoituksessa laaditaan kotoutumis- tai työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan palveluista, joita tarvitaan kotoutumisen ja työllistymisen tueksi.

Palveluita voivat olla:

  • Kotoutumiskoulutus, jota järjestetään suomen tai ruotsin kielellä. Suomen kielen oppimisen lisäksi koulutuksessa kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja koulutusjärjestelmästä.
  • Työkokeilu tehdään työpaikalla. Työkokeilu selvittää ammatin soveltuvuuden. Työkokeilun voi aloittaa, kun sopimus työnantajan ja TE-toimiston kanssa on tehty.
  • Rekrytointikokeilu tehdään työpaikalla. Rekrytointikokeilun avulla osoitetaan soveltuvuus työtehtävään ja työyhteisöön. Rekrytointikokeilua voi ehdottaa TE-toimistolle yhdessä työnantajan kanssa.
  • Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa on usein tavoitteena suorittaa ammatillisia tutkintoja tai niiden osia. Työvoimakoulutuksessa voi myös täydentää aiempaa osaamista ja koulutusta. Opetuskielenä on suomi. Kielen opiskelun ja ammatillisen koulutuksen voi yhdistää maahanmuuttajille suunnatussa ammatillisessa työvoimakoulutuksessa.
  • Palkkatuetussa työssä työskennellään työpaikalla ja TE-toimisto tukee työnantajaa palkkakustannuksissa. Lisätietoja palkkatuetusta työstä saa TE-toimistosta.
  • TE-toimisto antaa neuvontaa myös yritystoiminnan aloittamiseen. Aloittava yrittäjä voi tietyin edellytyksin saada starttirahaa. Apua maahanmuuttajien yrittäjyyteen saa myös Suomen yrittäjäopiston toteuttaman Promotion of Immigrant Entrepreneurship – hankkeen avulla.

Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajat saavat palveluja ja neuvoja myös alueellisesti.

Lisätietoa: Perustietoa Suomesta – opas

TE-Palvelut

 

Sanna Davidsson,

asiantuntija, TE-Palvelut