Työnantajien yhteiskuntavastuun merkitys kasvaa

Työnantajien yhteiskuntavastuu rakentuu kestävän kehityksen kolmesta elementistä: taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu. Sosiaalinen vastuu on osa-alueista ehkä vaikeimmin määriteltävä ja mitattava.

Työnantajan sosiaalinen vastuu tarkoittaa muun muassa vastuuta omasta henkilöstöstä, kuten työterveydestä ja -turvallisuudesta, osaamisesta ja tasa-arvosta. Sosiaalisen vastuu on muutakin ja sen kantaminen on osaltaan vapaaehtoista, ja sitä arvostetaan yhteiskunnassa yhä enemmän. Nuorille työnhakijoille se voi jopa olla ratkaiseva tekijä työpaikkaan hakeutuessa.

Tulevaisuudessa vastuullisuus nähdään työnantajan kilpailukyvyn edellytyksenä.

Menestyvän organisaation tärkein voimavara on sitoutunut, motivoitunut ja jatkuvasti kehittyvä henkilöstö. Vastuullisesti toimivassa organisaatiossa koko henkilöstö on sisäistänyt työnantajan arvojen ja tavoitteiden mukaiset toimintatavat. Vastuullinen johtaja varmistaa toimenpiteiden toteutumisen läpi koko organisaation.

Sosiaalinen vastuu on vähemmän työtapaturmia, hyvää työilmapiiriä, sitoutuneisuutta, perheen ja työn yhteensovittamista, vuorovaikutusta ja yleiseen keskusteluun osallistumista, totuudenmukaista sisäistä ja ulkoista viestintää. Se on empaattisuutta, vuoropuhelua ja elämään tyytyväisyyden edistämistä.

Yksi merkittäväksi kehittyvä aihealue on sosiaalisen yhteiskuntavastuun arvo- ja mainevaikutus työnantajan vetovoimaan, sisäiseen tehokkuuteen, henkilökunnan motivoituneisuuteen ja työn laatuun. Sosiaalisen yhteiskuntavastuun näkyvyyden lisääminen työnantajan viestinnässä auttaa myös rekrytoinnin kohdentumisessa halutunlaisiin hakijoihin.

Työelämään tullessaan nuorilla on monenlaisia odotuksia

Nuoret työntekijät ovat toisenlaisia johdettavia kuin vanhempansa. He haluavat ja ovat valmiita avoimeen luottamuksen kulttuuriin, mutta tämä vaatii työnantajalta rohkeutta uudistua. Nuorille on tärkeää voida sitoutua organisaation tavoitteeseen, joka on myös yhteiskunnallisesti merkityksellinen eikä vain omistajan lisäarvon kasvattamiseen. Työn odotetaan sulautuvan osaksi elämäntapaa, ilmentävän omia arvoja ja valintoja.

Milleniaalien on uskottu haluavan tehdä maailmasta parempi paikka elää ja että he odottavat myös organisaatioiden olevan osa tätä muutosta. Työnhakijoina he kuitenkin tekevät päätöksiä mielikuvan perusteella. Yhteiskuntavastuu toimiikin vetovoimatekijänä nuoremmalle sukupolvelle. He hakevat helpommin työtä organisaatiosta, jossa näkevät toteutuvan hyvät yhteiskuntavastuun ja eettisyyden periaatteet, sekä hylkäävät helpommin työmahdollisuudet, jos näitä arvoja laiminlyödään.

Nuorten parissa tehty työelämätutkimus osoittaa, että nuoret suhtautuvat edelleen arvostavasti työhön ja mahdollisuuteen tehdä sitä. Työltä kuitenkin odotetaan enemmän kuin pelkkää palkkaa, sillä jopa 88 prosenttia nuorista haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista. Vain neljä kymmenestä on valmis tekemään mitä tahansa työtä, kunhan siitä maksetaan tarpeeksi hyvin.

Tulevaisuuden työntekijöitä perehdytetään nyt

Työpaikoilla on tärkeä ja vastuullinen rooli nuoren ihmisen elämässä rinnalla kulkijoina. Samalla tuetaan nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ylipäätään. Siksi positiivisen työelämäkokemuksen antaminen on tärkeää. Tutkimusten mukaan nuoret arvostavat joustavaa työsuhdetta. Heistä se lisää hyvinvointia, motivaatiota, sitoutumista, tuotteliaisuutta sekä tasapainottaa työn ja vapaa-ajan suhdetta. Tutkimuksissa nousi vahvasti esiin myös työn merkityksellisyys, joustavuus työajan ja vapaa-ajan suhteen, esimiehen ja työyhteisön tuen saaminen sekä mahdollisuudet työssä kehittymiseen.

Kuulluksi tulemisen tunne ja vaikutusmahdollisuudet työssä ovat tärkeitä meille kaikille. Kannattaa kuunnella ja osallistaa nuoria. Nuorten vahvuuksien tunnistaminen ja esille pääsy työssä saattaa olla jatkon kannalta hyvin merkityksellistä. Työelämässä on tilaa kaikille!

Tulevaisuuden työntekijöitä on perehdytettävä nyt. Työnantajilta tarvitaan tähän pitkäjänteisyyttä ja valmiutta käytännön perehdyttämiseen. Oletettavaa on, että lähitulevaisuudessa työpaikoilla tarve vahvaan ohjaukseen ja työhön perehtymiseen lisääntyy. Etelä-Pohjanmaalla on työllisyystilanne hyvä, mutta kohtaanto-ongelman takia on myös yhä enemmän haasteita saada kaikkia avoimia työpaikkoja täytettyä. Ala- ja työnantajakohtaisia eroja tässä on paljon.

Tarvitaan siis uusia avauksia työelämään siirtymisessä. Kun valmiita tekijöitä ei ole tarpeeksi tarjolla, on työnantajan panostettava osaajien kasvattamiseen. Tukea työnantajille on tarjolla mm. palkkatuen, oppisopimuksen ja työkokeilun muodossa.

E-P:n Yhteiskuntavastuuryhmä:

Sirpa Rintala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Aki Ruotsala, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Timo Särkijärvi, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Anna-Elina Levijoki, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Minna Paloheimo-Asunmaa, Toimeksi-hanke/Seinäjoen kaupunki
Pirjo Kankaanpää, Toimeksi-hanke/Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo
Marika Ylikojola, Toimeksi-hanke/Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo
Hanna-Mari Raittinen, Kela
Susanna Hyövälti, IPS-hanke Etelä-Pohjanmaa/EPSHP
Jaakko Säntti, Hansa-hanke/Seinäjoen kaupunki
Tuula Mäki-Fränti, Fokustuu-hanke/Buusti ry
Tuula Sundberg, VETO-hanke/Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Lähteitä ja lisätietoa:

Klimkiewicz, Katarzyna & Oltra, Victor (2017). Does CSR Enhance Employer Attractiveness?
The Role of Millennial Job Seekers ́Attitudes. Corporate Social Responsibility and Environmental Management 24, 449-463 https://doi.org/10.1002/csr.1419

Myllyniemi, Sami & Lotta Haikkola. 2020. ”Tilasto-osio”. Teoksessa Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019,
toim. Lotta Haikkola & Sami Myllyniemi. Painotalo Varteva, 9–96.

Tämä kirjoitus on osa työllisyyshankkeiden järjestämää Työllisyysviikkoa, joka toteutetaan viikolla 14.

Kestävää tekoa

Jälleen esiteltiin uunituore nuorisobarometri, josta saa korvaamattoman arvokasta tietoa nuorten asenteista ja arvoista. Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain tehty tutkimus ja tutkimuksessa haastatellaan aina 15-29 – vuotiaita nuoria. Vuoden 2021 tutkimushaastattelut sattuivat alkuvuoteen 2021, jolloin koronapandemia oli ollut keskuudessamme jo vuoden ajan ja markkinoille alkoi tulla rokotteita koronavirusta vastaan. Ajankohdasta huolimatta nuorten luottamus tulevaan oli kasvanut, niin oman, lähiympäristön, Suomen kuin koko maailman tulevaisuuden suhteen. Kaikissa mitatuissa ulottuvuuksissa erittäin optimistisesti suhtautuvien osuus oli ennätyksellisen korkealla tasolla. Tämä osoittaisi sen positiivisen näkökulman, että koronapandemialla ei onneksi olisi kielteistä vaikutusta nuorten tulevaisuudenuskoon.

Nuoret suhtautuvat kaikesta huolimatta optimistisesti tulevaisuuteen. (Kuva: tietoanuorista.fi)

Nuorisobarometrin 2021 teemana oli kestävä kehitys ja ilmasto. Nuorilta on kysytty heidän arvioitaan omasta kyvystään ymmärtää ilmastoon liittyviä kysymyksiä, heidän pääasiallisia ympäristötiedon lähteitään sekä ympäristöön liittyvistä tunteista. Tutkimuksessa nousi esille vahvasti se, että nuoret pitävät ilmastomuutosta tosiasiana ja luottavat ilmastoasioissa tieteeseen. Luonnon monimuotoisuus on nuorille selkeästi tärkeä arvo. Nuoret uskovat, että ympäristöongelmiin löydetään maailmanlaajuisesti kestäviä ratkaisuja. Vaikka nuoret tunnistivat negatiivisia tuntemuksia, mm surua ilmastomuutoksista, niin silti vahvasti nousi esille se, että omilla teoilla pystyi vaikuttaa asioihin. Tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ympäristöasioissa nuoret pitivät äänestämistä, ostopäätöksillä vaikuttamista ja vapaaehtoistyötä ympäristöjärjestöissä.

Valtaosa nuorista on muuttanut omaa kulutuskäyttäytymistään ympäristöystävälliseen suuntaan. Nuoret kertoivat, että kestävistä valinnoista tulee hyvä olo. Nuoret pitivät tärkeimpinä keinoina ilmasto-ongelmien ratkaisuissa tuotantotapojen muutosta, tietoa ja valistusta sekä uusia teknologisia ratkaisuja. Kolme neljäsosaa nuorista ilmoitti tuntevansa surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lähiympäristön muutoksista. Tämä oli iso määrä ja tähän on osattava myös vastata. Ilmastomuutoksen torjunta on otettava vakavasti ja nuorille pitää tulla tunne, että asioihin vaikutetaan. Onhan kyse kaikkien tulevien sukupolvien oikeudesta elinkelpoiseen maapalloon. On tärkeää, että me kaikki jatkamme ehkäiseviä toimenpiteitä luonnon suojelemiseksi jatkossakin.

Tärkeimmäksi päämääräksi nuoret nostivat rauhan, mikä sopiikin tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen paremmin kuin hyvin.

Vastaajista lähes kaikki ilmoittivat, että Suomen toiminta rauhan puolesta on heille vähintäänkin melko tärkeää. Toiseksi tärkein teema oli laadukas koulutus kaikille ja kolmanneksi nousi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Rauha, laadukas koulutus ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kaikki hienoja ja tärkeitä arvoja. Kyllä meidän nuorilla on arvomaailma kohdillaan ja näiden arvojen myötä toivotan kaikille, että pidetään huolta toisista ja itsestämme ja luotetaan tulevaan.

Anne Latvateikari
Palvelupäällikkö
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Löydät nuorisobarometrin täältä:
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2021/

Suunnitelmat voi muuttua, halusit tai et

Näin yhteishaun aikaan monella on edessään yksi elämän isoista kysymyksistä; Mitä haluan tehdä tulevaisuudessani? Joillakin on jo selkeä suunnitelma, toisilla se on vielä hakusessa. Olen itse vuosia suositellut lukiota heille, jotka eivät tiedä mitä haluaa tehdä peruskoulun jälkeen siksi, koska sen jälkeen on entistä enemmän vaihtoehtoja mistä valita. Lukion jälkeen voi kuitenkin edelleen suorittaa ammattikoulun tai mennä ammattikorkeakouluun ja tietenkin yliopistoon.

Mutta minne ikinä päädytkin opintojen jälkeen, muista ettei sinun tarvitse ajatella sitä niin, että se on se mitä loppuelämä tulee olemaan. Elämässä suunnitelmiin tulee aina muutoksia. Toiset isompia, toiset pienempiä. Joillakin ne ovat omia valintoja, joillakin taas ne johtuvat aivan jostain muusta. Joskus muutokset voivat olla todella yllättäviä.

Tunnen myös henkilökohtaisesti monia, jotka ovat vaihtaneet alaa vuosia, pari jopa vuosikymmeniä kestäneen uran jälkeen, kun se työ mitä he tekivät ei enää tuntunut omalta. Tiedän myös tapauksista, joissa henkilö on ensin kouluttautunut yhdelle alalle, mutta valmistumisen jälkeen onkin lähtenyt opiskelemaan toista alaa. Itse taas olen päätynyt auto-onnettomuuteen, jonka jälkeen jalkani ei ole kestänyt kunnolla rasitusta. Suunnitelmat voivat todellakin muuttua kertarysäyksellä. Mutta jos ei ole jo varasuunnitelmaa, uutta suunnitelmaa ei tarvitse tehdä yksin.

TE-toimiston palveluista apua monenlaisiin tilanteisiin

TE-toimiston palveluiden avulla voit löytää juuri sinun tilanteeseesi sopivan ratkaisun.

Jos et tiedä mitä haluat tehdä tai miten edetä, vaikka olisitkin työelämässä, voit olla yhteydessä TE-toimiston psykologiin, ja konsultoida häntä esimerkiksi ammatinvalintaan liittyen. Tai jos sinulla on jo työ, mutta työsi ovat päättymässä, voit olla jo ennen töiden päättymistä yhteydessä Muutosturva-asiantuntijaan. Jos taas sinulle on kehkeytynyt esimerkiksi jokin vaiva onnettomuuden jälkeen, ei se ole välttämättä este työssä jatkamiseen tai työelämässä yleensä vaan se tarkoittaa, että voit vain tarvita joko toisenlaisia työtehtäviä tai mahdollisesti apuvälineitä työn tekemiseen. Näistä asioista voit kysyä lisää työkykykoordinaattorilta.

Työelämässä on myös hyvä muistaa se, että muutostilanteissa vuoropuhelu esihenkilön kanssa on erittäin tärkeää, sillä myös he voivat järjestää apua, jos sitä tarvitsee. Jos he eivät itse osaa järjestää tarvittavia apukeinoja, myös he itse voi kysyä apua esimerkiksi yritysasiantuntijoilta. Itsensä työllistäneet voivat vaikeissa tilanteissa myös olla yhteydessä yritysasiantuntijoihin.

Olemme viimeiset kaksi vuotta eläneet todella epävarmoja aikoja. Näitä epävarmoja aikoja on ollut aiemmin, ja näitä tulee olemaan jatkossakin, mutta kyllä niistä selviää. Muista vain, ettei tarvitse selvitä yksin. Avun pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta vaan rohkeudesta myöntää itselleen, että tarvitsee apua.

Ville Lahtinen
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Totuus löytyy lämpömittarista

Olin kaupassa ostamassa aivan halpaa peruslämpömittaria. Mietin, että mitenhän tarkkoja nämä ovat. Keksin, että minunhan kannattaa verrata niitä ja ottaa se, minkä lukema näyttää kaikkien mittareiden keskiarvolukemaa. Se on todennäköisesti lähimpänä todellista. Näin teinkin.

Vuosia sitten juttelin erään ”vanhan kansan” terveydenhoitajan kanssa. Hän oli ollut useasti seuraamassa, kun jostain maalaistalosta yhtä perheenjäsentä lähdettiin viemään ”Törnävälle” eli B-mielisairaalaan. Niistä tapauksista hän kertoi oppineensa, että useimmiten ”väärä ihminen vietiin”. Hän, kuka Törnävälle joutui, oli perheen tunnemittari, herkin ihminen, joka reagoi toimimattomaan perhedynamiikkaan.

Moni nuori oirehtii jaksamis- ja mielenterveysongelmilla, näköalattomuudella ja muilla haasteilla.

Itselläni TE-toimistossa oli useamman vuoden ajan asiakkaina nuoria, jotka tarvitsivat erityistä tukea työllistymiseensä tai opiskelupaikan löytämiseen. Jäin miettimään, ovatko he näitä yhteiskuntamme lämpömittareita, jotka kertovat, että kaikki ei ole hyvin? Nämä nuoret ovat yhteiskuntamme lapsia, jotka tämän yhteiskunnan pyrkimys ääriyksilöllisyyteen on synnyttänyt.

Läpi maailmanhistorian ihminen on aina elänyt ryhmässä. Geeniemme ja aivojemme rakenne ei ole valmistanut meitä yksilökeskeiseen elämään ja sen mukanaan tuomaan vastuuseen. Ylin aivokuori, se missä ajattelu tapahtuu, on siihen saattanut sopeutua, mutta aivojen syvemmät rakenteet, ns. limbinen järjestelmä, ehkä ei. Ja juuri tämä järjestelmä säätelee tahdosta riippumattomia toimintoja, tunteita ja motivaatiota. Joten ei ole ihme, jos nuorten pelkoihin ja näköalattomuuteen ei ole ratkaisua löydettävissä ylintä aivokuorta aktivoimalla ja haastamalla.

Yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden ja ”sen saat mitä tahdot” -ideologian kääntöpuoli on se, että saatat kokea olevasi täysin itse vastuussa valinnoistasi. Tämä vastuu on joillekin meistä liikaa. Olen joskus leikilläni pyytänyt kuulijoita miettimään, millaisen rauhan se toisi elämään, jos eläisimme edelleen sääty-yhteiskunnassa. Ei siksi, että sitä kannattaisin, vaan havainnollistaakseni asiaa. Tällöin se, mihin säätyyn olisit syntynyt, määräsi kohtalosi ja mahdollisuutesi. Et voisi, eikä sinun tarvitsisikaan, edetä urallasi. Asemasi yhteiskunnassa olisi valmiiksi annettu. Kunhan vain suorittaisit sinulle langennutta roolia.

Maailma on avoin, mutta ympäristö voi olla haastava nuorille

Nykyään maailma on avoinna ja nuorille muistutetaan toistamiseen, että ”unelmasi toteutuvat, kunhan vain niihin tarpeeksi uskot”. Mutta eivät ne kaikkien kohdalla toteudu, kyllähän me sen tiedämme. Ja senkin, kuinka paljon elämän polustamme on kiinni aivan jostakin muusta kuin meistä itsestämme.

Mikä sitten auttaisi? Itse muistan yhden esimerkin, jossa pelkkä ympäristön muutos toi muutoksen. Kyseessä oli tosiTV-ohjelma, missä ongelmanuoria lähetettiin farmille kiinteäksi osaksi yhteisöä ja fyysisiin töihin. Jostain syystä tämä kombinaatio auttoi heitä saamaan omasta elämästään kiinni.

Tästä voisimme oppia ainakin sen, että omaa elämää loputtomasti pohtimalla sitä voidaan parantaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Siitäkin huolimatta vaikka tukena olisi moniakin ammattiauttajia. Lopulta ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että on alettava tehdä jotain eri tavalla kuin ennen. Kun nuori on tähän valmis, silloin muutos voi tapahtua. Meidän nuorten lähellä olevien vastuulla taas on se, että pystymme rakentamaan yhteiskunnan, yhteisön, oppilaitokset ja työpaikat sellaisiksi, että askeleen niihin ottaminen on turvallista.

Luottavaisia askelia elämään sinulle toivottaen,

Timo Särkijärvi
Asiantuntija, hankepalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Työvoimakoulutuksen kautta kohti unelma-ammattia!

Asiakastyössäni kohtasin 22-vuotiaan Mikon (nimi muutettu). Hän oli ollut pidempään työttömänä, välillä oli toki ollut joitain määräaikaisia, lyhyitä työsuhteita. Hänellä oli metallikoulutus jäänyt kesken kiinnostuksen puutteen vuoksi. Keskustelin hänen kiinnostuksen kohteista ja yhdeksi vahvaksi kiinnostuksen kohteeksi nousi kuljetusalan työ.

Juttelimme siitä, että kuljetustyötä on monenlaista ja eri vaihtoehtoja on olemassa. Tässä yhteydessä kuljetustyön osalta tarkentui, että rekalla ajo olisi hänen juttu. Kun kysyin, että onko hän hakenut kyseiseen koulutukseen, hän vastasi, ettei ole. Innoissani kerroin hänelle, että parhaillaan on haussa yhdistelmäajoneuvokuljettajakoulutus ja hakuaikaa on vielä muutama päivä jäljellä; vielä ehdit hakea. Huomasin että Mikko oli kuitenkin varsin vaisu, vaikka nyt olisi mahdollisuus päästä hänen toivomaansa koulutukseen. Tiedustelin syytä tähän vaisuuteen. Hän oli pitkään hiljaa.

Sitten hän totesi, ettei hänellä ole varaa lähteä opiskelemaan.

Kerroin, että tämä koulutus on työvoimakoulutusta, mikä tarkoittaa hänen kohdallaan, että tähän koulutukseen hän voi saada Kelasta työmarkkinatuen (n. 33 e/pv), lisäksi mahdollinen korotusosa (n. 4,70 e/pv) ja kulukorvaus (9 e/pv), joka tarkoitettu ruoka- ja matkarahaksi. Etuudet viitenä päivänä viikossa. Nyt on hänellä se tilanne, ettei hän saa työttömyysetuutta johtuen siitä rajoitteesta, että hän on alle 25-vuotias eikä hänellä ole ammatillista tutkintoa. Kuitenkin työvoimakoulutuksen aikana tällainen rajoite onneksi väistyy ja hän voi saada kyseisen työttömyysetuuden, joka hänen kohdallaan on työmarkkinatuki.

Tämän kuultuaan Mikon olemus muuttui innokkaaksi, silmiin syttyi loiste. Hänelle tämä raha-asia tuli yllätyksenä. Jo saman päivän iltana hän haki työvoimakoulutukseen. Tähän koulutukseen ei tokikaan päässyt pelkän hakemuksen perusteella vaan hakijat haastateltiin. Ja hän tuli valituksi. Olin todella iloinen hänen puolesta. Hän oli näin ollen askeleen lähempänä unelmaansa ja toivetyötänsä. Tästä asiakaskohtaamisesta on jo sen verran aikaa, että tiedän että Mikko on saanut opinnot jo päätökseen ja hän on työllistynyt kuljetusalalle.

Ole avoin, ja älä pelkää olla yhteydessä.

Kerro rohkeasti toiveesi, kiinnostuksesi, haaveesi tai ajatuksenpoikasesi, joskus on hyvä kertoa myös omat pelot, epävarmuudet, haasteet, joita koet olevan. Katsotaan yhdessä asiaa ja ratkotaan se, miten pääset kohti unelmatyötäsi. Useimmiten se tapahtuu koulutuksen kautta. Voit hyödyntää tässä työvoimakoulutusta, jos olet koulutusta vailla tai haluat vaihtaa ammattia ja olet iältäsi vähintään 20-vuotias työtön tai työttömyysuhan alainen (esim. olet juuri nyt työssä mutta työ on päättymässä).  Löydät työvoimakoulutustarjonnan te-palvelut.fi -sivustolta kohdasta Haussa olevat työvoimakoulutukset. Työvoimakoulutusta on tarjolla läpi vuoden erilaisine hakuaikoineen. Ajantasainen tieto Kelan maksamasta työvoimakoulutuksen etuuden määrästä löytyy Kelan sivuilta ja työttömyyskassan maksamasta ansiosidonnaisen määrästä joko oman työttömyyskassasi sivuilta tai esimerkiksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta.

• Haussa olevat työvoimakoulutukset (te-palvelut.fi)
• Työttömyysetuuden määrä (kela.fi)
• Tukea työnhakuun (tyj.fi)

Tietoa on paljon saatavilla verkon kautta – mutta siinä on myös karikkoja, välillä voi olla vaikea löytää tietotulvasta oikeaa tietoa itselle. Älä pähkäile asioita yksin. Voit kysyä lisätietoa opiskeluista ja rahoituksesta TE-toimistosta tai työllisyyden kuntakokeilusta. Myös Ohjaamo ja Etsivä nuorisotyö auttavat sinua mielellään.

”Kaikki unelmamme voivat toteutua, jos meillä on kylliksi rohkeutta tavoitella niitä.” – Walt Disney

Koulutusterveisin,

Heli Samppala
Asiantuntija, työvoimakoulutukset
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Onnistu kesätyönhaussa

Työnhaussa ja työelämässä on tärkeää tunnistaa omat vahvuudet. Työnhaussa vahvuuksia kannattaa tuoda esille ja työelämässä niitä pääse hyödyntämään käytännössä. Paras tilanne onkin sellainen, että työ sopii omalle persoonalle, jolloin työstä saa palkan lisäksi tyytyväisyyden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia. Kun ei vielä ole aiempaa työkokemusta ja ikääkin saattaa olla alle täysi-ikäisyyden, vaaditaan työnhaussa rohkeutta ja ehkä vähän onneakin. Vaikka aiempaa kokemusta ei vielä olisi kannattaa ajatella, että työnantaja etsii aina sopivaa tyyppiä. Sopiva tyyppi on mm. oma-aloitteinen, motivoitunut ja ystävällinen sekä innokas oppimaan uutta. Näitä ominaisuuksia löytyy kaikilta, joten kesätöitä kannattaa rohkeasti hakea.

Työnhakua varten on hyvä laatia CV eli ansioluettelo.

CV tulee yleensä liittää sähköiseen työhakemukseen. Kun soitat työnantajalle ja kyselet kesätöitä, voit puhelun jälkeen lähettää CV:n sähköpostilla. Kun työnantaja pyytää käymään, voit ottaa mukaan CV:n haastatteluun. CV:ssä voit kertoa omista taidoistasi, vahvuuksistasi ja työkokemuksesta. Palkallisen työkokemuksen lisäksi CV:ssä voit hyvin mainita myös TET-jaksot ja ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksot. Työtehtävistä kannattaa aina kertoa muutamalla sanalla. Harrastuksista kannattaa myös aina kertoa jotain. Kielitaidosta ja IT-taidoista voit myös mainita. Nuorten vahvuuksia ovat yleensä hyvät IT-taidot, joten niistä voi kertoa vähän tarkemminkin. Mikäli CV:tä ei sinulla vielä ole ja kaipaat ohjausta sen tai työhakemuksen tekemiseen, voit ottaa yhteyttä oman paikkakuntasi Ohjaamoon. Ohjaamosta saat apua työnhakuun ja moneen muuhunkin asiaan, ja palvelut siellä on tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille.

Suurin osa työpaikoista on ns. piilotyöpaikkoja eli ne eivät ole missään haussa.

Töitä ja työpaikkoja siis on, mutta työnantajat eivät välttämättä ilmoita avoimista paikoista. Työnantajat arvostavat aktiivisuutta eli suorat yhteydenotot kannattavat aina. On hyvä myös tutkia eri yritysten omia verkkosivuja ja sosiaalisen median tilejä. Saattaa olla, että avoimista työpaikoista ilmoitetaan vain niissä. Ja monilla yrityksillä on avoin hakemus omilla verkkosivuilla. Kunnilla on kesätyöpaikkoja nuorille, ja joillakin kunnilla on käytössä myös kesätyöseteli, jonka avulla on helpompi työllistyä. Nuorille on joka vuosi tarjolla myös Tutustu ja tienaa -harjoittelujaksoja esim. kaupan alalla. TE-palveluiden sivuilta löydät työpaikkailmoituksia sanahaulla ”kesätyö”. Henkilöstöpalveluyritysten eli ns. rekryfirmojen kautta on hyvä mahdollisuus päästä työuralla alkuun. Kannattaa ottaa vastaan lyhytkin keikkatyö, koska sitä kautta avautuu mahdollisuuksia pidempiin työsuhteisiin.

Vaikka ensimmäinen kesätyökokemus ei olisikaan se unelmatyöpaikka muista, että opit kuitenkin työelämässä tärkeitä yleisiä työelämätaitoja eli organisointikykyä, ongelmanratkaisutaitoja ja yhteistyötaitoja. Ensimmäisen työkokemuksen avulla on helpompi saada seuraava työpaikka.

Onnea ja rohkeutta työnhakuun!

Susan Sinimäki
Sedun uraohjaaja ja Seinäjoen Ohjaamon työntekijä

---

MeiränRekry 2022 -virtuaalimessuilla 26.1. – 27.1.2022 on paljon (kesä)työpaikkoja avoinna, kannattaa käydä katsomassa tarjontaa ja varata haastatteluaikoja työnantajille. Tutustu messuihin ja ilmoittaudu mukaan täältä:

• Meirän Rekry 2022 -virtuaalimessut (te-palvelut.fi)

---

MeiränRekry 2022 goes Tavata, tuuthan säkin?

Rekrymessut on hyväksi havaittu keino kohtauttaa eli mätsätä työvoimaa hakevat organisaatiot ja töitä hakevat työnhakijat. Näin alkuvuodesta työvoimaa tähyillään jo kesäkautta varten ja ympäri vuoden myös vakituisempiinkin pesteihin. Vaikka messujen järjestäminen perinteisen kaavan mukaan ei nyt onnistuisikaan, rekrytointitarpeet eivät ole kadonneet minnekään.

Digi loikkasi myös messuareenoille

Poikkeuksellinen tilanne vaatii uudenlaisia toimintatapoja, niin myös messujen kohdalla. Viimevuotiset virtuaalimallilla toteutetut rekrymessut olivat päänavaus uuteen ja niistä saamamme asiakaspalautteen innoittamina rakennamme paraikaa MeiränRekry2022 -rekrytointimessuja. Tänä vuonna messuillaan Tavata-alustalla 26.-27.1.2022 ja taka-ajatuksena on mätsätä yhteen työt sekä tekijät ihan vastaavasti kuin live-messuillakin.

Rekrymessujen juju on ihmisten välinen vuorovaikutus. Vielä kaksi vuotta sitten sen ajateltiin tarkoittavan sitä, että esittelijä seisoo messupöydän takana, jonka ääreen messuvieras saapuu esittäytymään ja kysymään tarjolla olevista työpaikoista. Korona on kurja juttu, mutta ei ole niin pahaa asiaa, etteikö siitä seuraisi jotain hyvääkin. Pandemian ansiosta digitaaliset alustat ovat aiempaa tehokkaammassa käytössä; niiden avulla on mm. opittu hoitamaan asioita varsin sujuvasti, kustannustehokkaasti sekä vailla tiukkoja aika- ja paikkasidonnaisuuksia.

Messut työnhaun tukena

Sitä, että moniin työpaikkoihin vaaditaan muodollinen pätevyys, ei käy kieltäminen. Totta on kuitenkin sekin, että on runsaasti työmahdollisuuksia, joihin voi tulla valituksi, kunhan asenne on kunnossa. Olet varmasti kuullut hyvistä tyypeistä?

Se, että hyvänkin tyypin on hakemuksellaan/papereillaan vaikea erottautua hakijoiden massasta, on realiteetti. Messujen kaltaiset tilaisuudet, joissa työnhakija pääsee esittäytymään rekrytoijalle kasvokkain, ovat kuitenkin hyville tyypeille otollisia mahdollisuuksia. Haastattelutilanteessa kun oma persoona pääsee niin näkyville kuin kuuluvillekin. Vielä kun maltat huolellisesti valmistautua tulevaan haastatteluun, niin onnistumismahdollisuutesi ovat hyvät. Yksi keino valmistautua lyhyeen haastatteluun, on miettiä valmiiksi ns. hissipuhe, joka tarkoittaa napakkaa itsensä esittelyä. Vakuuta siis haastattelijasi jämäkällä puheenvuorolla kertomalla ainakin kuka olet, mitä osaat ja millä tavoin työnantaja voisi hyötyä juuri sinun työpanoksestasi. Hissipuhe voi olla se viimeinen silaus päästä kättelemään haluamasi työpaikka, vaikka paperisikin olisivat varsin vakuuttavat.

MeiränRekry2022 -rekrytointimessut pidetään siis 26.-27.1.2022, Tavata -alustalla. Jo tässä kohtaa kannattaa kirjautua Tavataan. Sitten vain seurailemaan ilmoitteluamme ja rohkeasti varaamaan haastatteluaikoja työnantajien sekä muiden näytteilleasettajien pakeille pääsemiseksi.

• Tavata (tavata.fi)

Talvista alkuvuotta, MeiränRekryssä tavataan!

Anu Havuluoto
Yritysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

PS. muita tiedossa olevia Rekrytointimessuja:

• 21.1.2022 Kurikan Kesätyörekry
• 2.2.2022 Seamkin Yrityspäivä
  • https://www.seamk.fi/yrityksille/seamk-yrityspaiva/
• 24.2.2022 Ilmajoen Kesätyörekry

Apua, ne pakottaa mut johonkin työkkärin järjestämään koulutukseen!

Onko tuttu fraasi? Moniko on ajatellut ja ajattelee edelleen näin? Myönnän, näin olen itsekin ajatellut, vaikka en edes koskaan ollut tarkastanut koulutustarjontaa, ennen kuin pääsin itse vuosi sitten töihin TE-toimiston koulutuspalveluihin. Kuinka väärässä olinkaan, ja tämä oma ennakkoasenne perustui vain toisilta kuultuihin ”legendaarisiin” juttuihin, suorastaan kauhutarinoihin.

Tämä on valitettavasti monen käsitys vielä vuonna 2021, ja käsitys on kaukana todellisuudesta. Lausahdus on vain niin pinttynyt, että se kulkee sukupolvelta toiselle. Uskon kuitenkin vahvasti, että käsitykset voi muuttaa ja aidosti olen voinut kehua tarjolla olevia koulutuksia ja kertoa niiden sisällöistä. Koulutusten suunnittelussa on taustalla ammattilaisten tiimi ja ne mietitään ja hiotaan tarkoin tarpeisiin sopiviksi.

Käytä hyödyksi opiskeluaika ja työssäoppimisjaksot

Tarjolla onkin hyvin monenlaisia koulutuksia, pidempiä tutkintoon johtavia ja lyhyempiä täydennyskoulutuksia ja mikä parasta ne ovat aina suunnattu aloille, joilla on työvoimapula eli työllistyminen on hyvin todennäköistä. Osissa koulutuksissa saat ammatin/tutkintotodistuksen jopa vajaassa vuodessa. Suurimmilla työvoimapula-aloilla luultavasti työnantajat pyytävät sinua jo työskentelemään opiskelujen ohessa. Se on tietenkin jokaisen itsensä päätettävissä, mihin omat resurssit riittävät. Aina kannattaakin muistaa pitää tähtäimenä tutkintotodistuksen saaminen, mikä on valttia monilla aloilla, kun vakituisia työntekijöitä haetaan.

Lähes kaikissa työvoimakoulutuksissa työssäoppimisella on hyvin tärkeä rooli osana koulutusta. Jo koulutuksen haastatteluvaiheessa usein painotamme, että työssäoppimisaika kannattaa käyttää hyödyksi. Varsinkin tutkintoon johtavissa koulutuksissa saattaa olla useampi työssäoppimisjakso, jotka kannattaa mahdollisuuksien mukaan suorittaa erilaisissa paikoissa. Näin näet, mikä olisi juuri sinulle sopiva. Toki joissain koulutuksissa työssäoppiminen suoritetaan yhdessä paikassa ja tällöin kannattaa miettiä paikkaa mahdollisuutena työllistyä juuri sinne, jos ei heti niin tulevaisuutta silmällä pitäen. Työssäoppimispaikan miettiminen ja etsiminen koetaan usein stressaavana ja vaikeana. Välillä se saattaa sitä ollakin, mutta sen kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan tarkoitus on, että opettaja on tukena paikkaa etsiessä.

Älä pelkää kokeilla uutta!

Olen vuoden aikana päässyt tutustumaan myös useisiin opettajiin ja ihanaa huomata miten meillä kaikilla on sama tavoite, tarjota ihmiselle mahdollisuus opiskella itselleen, joillekin ensimmäinen ammatti ja joillekin toisille täydennystä ammattiin tai uusi ammatti vanhan tilalle. Haastetilanteissakin yritämme löytää parhaan mahdollisen ratkaisun asiakkaalle, jotta polku koulusta valmistumiseen olisi mahdollisimman sujuvaa.

Jos jokin asia jää vähänkin mietityttämään koulutuksen toteuttamiseen liittyvissä asioissa, niin kouluttajataholta saa lisätietoa. Vastaavasti jos mietit työvoimapoliittisia asioita kuten koulutuksen aikaisia etuuksia, niin silloin TE-toimisto auttaa sinua.

Loppuun vielä tunnustus, sama apua ajatus tuli, kun pyydettiin kirjoittamaan blogiteksti. Mutta tässä sitä ollaan kirjoituksen lopussa ja ennakkokäsitys tekstin kirjoittamisen vaikeudesta heitetty romukoppaan. Tänä syksynä itse henkilökohtaisesti olen haastanut itseni monin uusiin asioihin ja ennakkoluulottomasti tarttunut tilaisuuksiin. Näin sitä voitetaan omat pelot, ennakkoasenteet ja väärät luulot.

Ole siis rohkea ja tutustu Etelä-Pohjanmaan alueen työvoimakoulutustarjontaan. Hyvässä lykyssä sieltä aukenee uusi ura tai saat tarvittavan päivityksen omaan osaamiseen!

Koulutusterveisin,

Elina Leppäkangas
Asiantuntija, Työvoimakoulutukset
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

• Haussa olevat työvoimakoulutukset Etelä-Pohjanmaalla (te-palvelut.fi)

Kuka kuulee nuorta?

Tärkeä. Arvokas. Ainutlaatuinen. Kaikkea tätä on jokainen nuori.

Kohtaamiset nuorten kanssa on tärkeitä. Me TE-palveluissa välitämme nuorista ja kohtaamme nuoret kuunnellen. Nuoret saavat oman vastuuvirkailijan, joka kuuntelee, keskittyy nuoren tilanteeseen ja miettii yhdessä nuoren kanssa vaihtoehtoja ja tarjoaa sopivia mahdollisuuksia. Tämä kaikki on yksilöllistä palvelua, sillä nuorten elämäntilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia. On vastavalmistuneita nuoria, useamman tutkinnon suorittaneita nuoria, peruskoulun käyneitä nuoria. On nuoria, joilla opinnot ovat jääneet kesken. Nuorella voi olla paljon työkokemusta, tai voi olla, että nuori etsii juuri sitä ensimmäistä työpaikkaa. On monia asioita, jotka voivat vaikuttaa nuoren yksilölliseen palvelutarpeeseen, ja nämä huomioidaan TE-palveluissa.

Miten monia valintoja ja päätöksiä nuorilta odotetaankaan.

Isoja asioita pohdittavaksi on ammatinvalinta, opintoihin ja työhön liittyvät asiat. Isoja asioita meistä jokaiselle. Ja mietittävää on paljon muutakin. Onneksi kenenkään nuoren ei tarvitse olla yksin. Elämän isot valinnat voi tuntua vaikeiltakin, on luonnollista, että valinnat mietityttävät. Onneksi valintoja voi tehdä aina uudelleen, jos ensimmäinen ei kannakaan siten tai niin pitkälle kuin on toivonut.

Olet ehkä kuullut lauseen: jos et tiedä, mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta. Ohjaamojen valtakunnallinen slogan. Isoja ja pieniä valintoja miettiessä on tärkeää, että jokaisella nuorella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada pohtia asioita ääneen. Etelä-Pohjanmaalla on nuoria varten seitsemän Ohjaamoa. Ohjaamot ovat matalan kynnyksen paikkoja 15–29-vuotiaille, ja ohjaamopalvelut on tarkoitettu jokaiselle nuorelle elämäntilanteesta riippumatta. Ohjaamoissa on loistava mahdollisuus pohtia eri vaihtoehtoja. Ohjaamot toimivat moniammatillisesti, ja voimmekin taata nopeaa ja sujuvaa palvelua, sillä Ohjaamon ovien takana on monesta eri työpaikasta työntekijöitä tekemässä yhteistyötä nuoria varten ja nuoret ovat tervetulleita Ohjaamoon ilman aikavarausta.

Paljon on vaihtoehtoja, paljon on mahdollisuuksia. Tärkeää on saada tulla kuulluksi, ja siksi me TE-palveluissa ja Ohjaamoissa olemme nuoria varten. Meiltä voi aina kysyä, meidän kanssamme voi jutella, miettiä, pohtia. Me kuuntelemme. Meihin voi luottaa.

Ei niin isoa, ei niin pientä asiaa, mitä meille ei voisi tuoda esille.

Jonna Heinonen
Ohjaamokoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Lisätietoa löytyy:

• Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto (te-palvelut.fi)
• Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut | Instagram (instagram.com)
• Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut | Facebook (facebook.com)
• Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut | Twitter (twitter.com)

• Ohjaamo (ohjaamot.fi)
• Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa | Instagram (instagram.com)
• Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa | Facebook (facebook.com)

Lisäksi jokaisen Ohjaamon omasta IG- ja Facebook – profiilista, jotka löytyy listattuna täältä:

• Ohjaamo – Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto (te-palvelut.fi)

Ohjaamot Etelä-Pohjanmaalla:
Alajärvi-Vimpeli
Ilmajoki
Kauhava
Kurikka
Kuusiokunnat: Alavus, Kuortane, Soini, Ähtäri pop-up
Lapua
Seinäjoki

Mulla on väliä, sulla on väliä

Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan koulukiusaaminen on vähentynyt, mutta silti moni lapsi tai nuori saa edelleen osakseen huonoa kohtelua. Kyselyssä noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori ilmoitti kokeneensa kiusaamista koulussa viikoittain. Nuorten kokemukset kiusatuksi tulemisesta vähenevät toiselle asteelle siirryttäessä, mutta toisen asteen opiskelijoistakin 1–3 % ilmoitti kokevansa kiusaamista viikoittain. Pahimmassa tapauksessa turvaton ja epäystävällinen ympäristö ja kohtelu muodostavat kynnyksen lapsen kasvamiselle yhteiskunnan jäseneksi. Meillä ei kuitenkaan ole varaa kadottaa näkyvistä yhtään lasta tai nuorta.

Kaikkein vaikuttavimmaksi kiusaamisen vastaiseksi työksi on todettu empatiakasvatus sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat myös tärkeitä tulevaisuuden työelämätaitoja, joita ei voi korvata tekoälyn tai robotiikan avulla. Kun tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat kunnossa, voidaan niiden päälle rakentaa akateemisia taitoja. Tunne- ja vuorovaikutustaidot hyödyttävät meistä jokaista kaikilla elämän osa-alueilla. Kun lapsille ja nuorille opetetaan, että hyvä kohtelu on jokaisen oikeus, he oppivat toimimaan sen mukaisesti ja edellyttämään sitä myös muilta.

Lapsi tai nuori, jonka mielipiteistä ja näkemyksistä aikuinen on kiinnostunut, uskaltaa myös todennäköisemmin kertoa, jos häntä kohdellaan huonosti. Lasten osallisuus ja hyvä kohtelu kuuluvat tiiviisti yhteen. Jokainen lasten tai nuorten parissa työtä tekevä voi puuttua kiusaamiseen ja huonoon kohteluun sekä kasvattaa hyvän kohtelun ja toisen huomioimisen ilmapiiriä.

Annetaan siis lapsille ja nuorille hyvät eväät tulevaisuuden opiskeluihin sekä työelämään tekemällä heidät jo nyt osallisiksi ja kohtelemalla heitä hyvin. Se on kaikkien lasten oikeus.

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia

Kansainvälistä lasten oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta ja sen yhteydessä myös toiminnallista teemaviikkoa. Teemaviikon tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista sekä lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta. Tänä vuonna teemaviikkoa vietetään 15.–21.11. 2021 ja teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun.

Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu lasten kohtelu tasa-arvoisina yksilöinä. Lapsella on oikeus suojeluun laiminlyöntiä ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Jokainen lapsi on oikeutettu koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä saamaan osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Laissa ei siis ole kyse pelkästä kaltoinkohtelun kiellosta, vaan aikuisten velvoitteesta kohdella lapsia hyvin.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, jonka määräämät oikeudet valtion on toteutettava. Lapsen oikeuksien sopimukseen kuuluvat esimerkiksi lasten oikeus ilmaiseen peruskouluun sekä valtion velvollisuus edistää toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta. Koulutuksen tulee pyrkiä kehittämään lasta täyteen mittaansa.

Hyvää lasten oikeuksien viikkoa jokaiselle lapselle ja nuorelle. Te olette tärkeitä!

Heli Peltoniemi
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

#MullaOnVäliä #SullaOnVäliä #OikeusHyväänKohteluun #LapsenOikeudet 

Linkkejä ja lähteitä:

• Lasten oikeuksien sopimus lyhennetynä (unicef.fi)
  
• Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021 (julkari.fi)