Nuorisotakuu ja Public-Private-People-Partnership

 

Nuorisotakuuta toteutetaan julkisen-yksityisen-kolmannen sektorin ja ihmisten yhteistyön kautta. Yhteistyön painottamiselle on useita painavia syitä. Yhteistyötä on tehty tuloksekkaasti kauan ja monien toimijoiden kesken. Silti puhutaan edelleen siiloutuneesta hallinnosta. Kasvanut ja pitkittynyt nuorisotyöttömyys on yhteinen haasteemme, johon yksikään hallinnonala tai sektori ei pysty vastaamaan yksin. Ei julkinen eikä yksityinen.

Nuorten työttömyys on hienoisesta positiivisesta kehityksestä huolimatta yhä varsin korkealla tasolla. Nuorten työttömyys on noussut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Työttömiksi rekisteröityneiden nuorten määrän kasvu alkoi hidastua syksyllä 2015. Varsinaisesti määrä kääntyi laskuun kesällä 2016. Hienoisia positiivisia merkkejä on siis ilmassa. Työttömyyden kasvuun on vaikuttanut talouden sangen voimakas rakennemuutos. Sama teknologian kehityksen tuoma rakennemuutos vaikuttaa vääjäämättä jatkossa myös työelämäämme.

Työelämä on tosiaan muutoksessa, kuten useissa viimeaikaisissa kirjoituksissa on todettu. Robotit, automaatio, jakamistalous ja globaalit megatrendit muuttavat talouden rakenteita ja työskentelyn tapoja niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin. Muutos tuo monia haasteita, kuten 1. miten tuemme opiskelevien nuorten siirtymistä kohti työelämään, 2. kuinka estämme työttömyyden pitkittymistä ja 3. kuinka tuemme ammatillista liikkuvuutta. Työelämän muutos vaatii uusia taitoja kaikilta, niin työnantajalta, työntekijältä kuin työttömältä työnhakijalta.

Nuorilla on hyviä valmiuksia pärjätä muutoksen keskellä. Netistä ja peleistä tuttu logiikka voi tukea nopealiikkeisyyttä työmarkkinoilla. Diginatiivius tuo osaamisetua vastapainona kokemuksen puutteelle. Toisaalta Suomessa yllättävän moni yritys uskoo, ettei digitaalisuus juuri koske heidän liiketoimintaa. Tämä on yllättävää. Varsinkin kun olemme tottuneet pitämään itseämme edelläkävijöinä kaikessa digitaalisessa.

Mutta miten tämä kaikki liittyy nuorisotakuuseen?

Mutkistuvassa maailmassa tiedon hakemisesta ja urasuunnittelusta on tullut entistä tärkeämpää ja trendi vahvistunee. Rakennemuutos ja julkisen sektorin resurssien niukentuminen tuovat paineita koulutukseen ja työelämään liittyville tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluille, joita vaaditaan entistä mutkikkaammilla urapoluilla.

Nuorisotakuussa Osana nuorisotakuun paikallista toteutusta tuetaan yhden luukun palvelupisteverkoston muodostumista sekä verkostomaista työtapaa. Nyt Suomessa on noin 40 palvelupistettä, eli Ohjaamoa. Ohjaamoissa konkretisoituu nuorisotakuun ”neljän P:n” ajatus. Ohjaamot ovat kuin alusta, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat kehittävät yhteistyötä nuorten työllistymisen ja koulutukseen ohjautumisen tehostumiseksi. Yhteistyö on kehittynyt esimerkiksi yritysyhteistyön sekä nuorten ja paikallisten yrittäjien törmäyttämisessä.

Ohjaamoissa tehdään mm. alakohtaisia täsmärekryjä, yhteistyötä kunnan, TE-toimistojen ja yritysjärjestöjen kanssa sekä kokeillaan uusia työnvälityksen alustoja, eräänlaisia työnvälityksen Tinder sovelluksia. Ohjaamoiden ydintoimintaan kuuluu työllistymisen tukemisen ohella henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittäminen.

Voidaan sanoa, että tällä hetkellä ovat kaikki pallot ilmassa, sillä käynnissä on samanaikaisesti useita laajoja ja varsin tarpeellisia uudistuksia. Teemme kaikkemme, jotta Ohjaamot löytävät paikkansa uudistusten keskeltä.

Janne Savolainen, erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö

Nuorten yrittäjyyspaja-malli Nuorisotakuun toteuttajana

Nuorten yrittäjyyspaja -mallin on suunnitelleet yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Nuoret Yrittäjät ja muut yhteistyötahot Uudellamaalla. Malli tarjottiin vastauksena nuorille suunnattuun kyselyyn, josta nousi esille nuorten suuri kiinnostus yrittäjyyteen työllistämisvaihtoehtona. Nuorten yrittäjyyspajatoiminnasta tuli näin ollen myös osa Nuorisotakuuta. Koulutuksen pilotoi vuonna 2013 Uudellamaalla Aaltoyliopiston Pienyrityskeskus Yrittäjyyden starttipaja -nimellä. Työ- ja elinkeinoministeriö koki mallin niin toimivaksi, että siihen saatiin valtakunnallinen rahoitus ja kolmenkymmenen Nuorten yrittäjyyspajan koulutuskokonaisuus kilpailutettiin. Valtakunnalliseksi toteuttajaksi valittiin keväällä 2015 Suomen Yrittäjäopisto, jonka päätoimipaikka on Kauhavalla. Näin eteläpohjalaiset juuret omaava organisaatio pääsi omalta osaltaan suunnittelemaan ja viemään käytäntöön pilotoitua mallia ja tekemään siitä valtakunnallisen mallin. Monipuolinen yrittäjyyskoulutustarjonta oli meille tuttua, mutta nyt pääsimme myös keskittymään nuoriin tuleviin yrittäjiin. Tärkeä yhteistyökumppani pajojen toteutumisessa ovat olleet paikalliset ELY-keskukset ja TE-toimistot, joiden hallussa nämä pajoihin soveltuvat työttömät tai työttömyysuhanalaiset nuoret ovat.

Veritaksen asiantuntija vierailulla NYP:ssa Kokkolassa

Suomen Yrittäjäopiston vetämiä Nuorten yrittäjyyspajoja (NYP) on toteutettu eri puolilla Suomea syksystä 2015 lähtien yhteensä 18 ja kuluvana syksynä ehtii vielä käynnistyä 11 pajaa. Tähän mennessä pajoihin on osallistunut noin 350 nuorta. Nuorten yrittäjyyspajat ovat osallistujille ilmaista työvoimakoulutusta ja suunnattu alle 30-vuotiaille nuorille. Yrittäjyyspajan toteutuksessa painottuvat käytännönläheisyys ja nuorille räätälöity sisältö. Pajassa nuori saa kattavasti oppia yrittäjyyden perusasioista ja oman liikeidean tai aihion kehittämisessä. Nuorta ohjataan kirkastamaan omia yrittäjäominaisuuksiaan sekä laatimaan liiketoimintasuunnitelmaa. Pajoista nuori saa tietoa yrittäjyyden eri osa-alueista markkinoinnista taloushallintoon sekä erinomaisen sidosryhmäverkoston ja tuen oman yrityksen perustamiseen.

Kahdeksan viikkoa kestävän pajan jälkeen nuorella on valmis liiketoimintasuunnitelma ja runsaasti lisätietoa yrittäjyydestä käytännössä. Pajojen suola ovat olleet yrittäjä- ja sidosryhmävierailut. Nuorten yrittäjyyspaja koostuu ohjauksesta, sparrauksesta ja verkostoitumisesta keskeisten sidosryhmien kanssa. Yrittäjyyden perusasioihin perehdytään asiantuntijoiden ohjauksessa ryhmätöitä tehden, mutta myös itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä.

Varsinaisen pajajakson jälkeen nuori ei jää kuitenkaan yksin liiketoimintasuunnitelmansa kanssa, vaan hän saa vielä puolen vuoden seurantajaksolla ohjausta ja sparrausta kouluttajilta ja mentoreilta. Seurantajakson aikana järjestetään kerran kuukaudessa yrittäjyyden syventävistä aiheista teemapäiviä. Aiheina ovat olleet mm. verkkokauppa, sähköinen markkinointi, yrittäjyyden erilaiset muodot.

Seinäjoen Nuorten yrittäjyyspajan osallistujia syksyllä 2015

Etelä-Pohjanmaalla on järjestetty kaksi Nuorten yrittäjyyspajaa. Ensimmäinen ryhmä aloitti Seinäjoella syksyllä 2015 ja toinen ryhmä syksyllä 2016. Näihin ryhmiin osallistui eri puolilta Etelä-Pohjanmaata yhteensä 39 nuorta. Syksyllä aloittaneesta ryhmästä yrityksen perustamissuunnitelmat vuoden 2016-2017 aikana on 40 % pajan käyneistä. Tämän syksyn ryhmä aloitti juuri puolen vuoden seurantajakson, joten yritysten perustamis-tilanne realisoituu ensi vuoden aikana heidän osaltaan. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, toteutetuissa ryhmissä nuorten liikeideat ovat olleet hyvin monipuolisia. Näissä kahdessa Seinäjoella toteutetussa ryhmässä on liiketoiminta-suunnitelmia laadittu mm. personal trainer palveluista, monialayrittäjyydestä, pelialalta, käsityö- ja vaatetusalalta, juhlapalveluista, kahvila-ravintola-alalta sosiaali- ja terveysalalta, digialan palveluista, elokuva-alalta, kielenkäännöstoimistosta, puu- ja taidealalta, teknisiltä aloilta sekä musiikki- ja kulttuurialalta. Nuorilla on rohkeutta suunnitella uutta ja pajan tärkeää antia on ryhmän vertaistuki ja tsemppi. Kouluttajat toimivat sparraajana ja samalla antavat nuorten suunnitelmiin myös käytännön vinkkejä ja realismia. Jokaiselle tehdään talouslaskelmat, joissa arvioidaan toiminnan kannat-tavuutta ja pohditaan, miten toimintaa voidaan edelleen jatkojalostaa ja monipuolistaa. Suin päin yrittäjyyteen ei ryhdytä. Kun liiketoimintasuunnitelma on valmis ja nuori on päättänyt käynnistää yritystoiminnan, hänen on mahdollista hakea starttirahaa. Valtakunnallisesti katsottuna lähes jokainen Nuorten yrittäjyyspajasta starttirahaa hakenut, on sen myös saanut.

Vaikka yrityksiä ei perustettaisikaan saman tien pajan jälkeen, jää nuorelle käteen tärkeää oppia ja moni suuntaa vielä ammatillisiin jatko-opintoihin tai hankkimaan työkokemusta omaa yritystoimintaansa silmällä pitäen. Pitkällä tähtäimellä Nuoren yrittäjyyspajat kantavat varmasti hedelmää nuorten yrittäjyyden tukijana Etelä-Pohjanmaalla. Tähän valtakunnalliseen malliin toivomme jatkuvuutta ja kehitämme toimintaa edelleen toimivammaksi.

 

Ulla-Mari Heiskanen, koulutuskoordinaattori, Suomen Yrittäjäopisto

Kirjoittaja toimii koulutuskoordinaattorina Suomen Yrittäjäopistolla. Hänen päätehtäväkenttäänsä organisaatiossa kuuluu työvoimakoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaminen ja hän on toiminut Nuorten yrittäjyyspajojen osalta vastuullisena koordinaattorina tarjouskilpailuvaiheesta lähtien.

 

Muutama ajatus tulevaisuudesta

Viime aikoina olemme lukeneet enemmän ja vähemmän uutisia sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksista, maakuntauudistuksesta – tulevaisuudesta, muutoksiin valmistautumisesta ja mielipiteitä siitä miten niihin pitäisi valmistautua. Kysymykset, erilaiset mielipiteet ja palvelujen käyttäjien kokemukset ovat nyt kultaakin kalliimpia tulevaisuuden palvelujen valmistelijoille – millaisia palveluja tarvitaan ja millaisia tarjotaan. Nyt on aika vaikuttaa.

Myös TE-palvelujen asiakkaille on tarjottu mahdollisuus eri keinoin vaikuttaa tulevaisuuden ja tämän hetken palvelujen suunnitteluun. Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston ensimmäiset asiakasraadit kokoontuvat tällä viikolla ja ilmoittautumisia kehittämisestä kiinnostuneilta otetaan vastaan edelleen, myöhempiäkin kokoontumisia varten. Syyslomaviikolla asiakkaillemme lähti sähköpostitse kysely, jossa haettiin asiakkailta näkemyksiä siitä millaisia palveluja he kokevat tarvitsevansa työnhakuun, urasuunnitteluun ja yrittäjyyteen liittyen ja miten palvelua toivotaan annettavan. Muutamassa päivässä vastaajien määrä oli yli tuhat – ja ihmiset olivat oikeasti vastanneet silkasta halusta vaikuttaa, palkintomatkoja ei ollut tarjolla – siitä nöyrä kiitos. Seuraamalla EP:n TE-toimiston nettisivuja, facebookkia, ja twiittauksia – saat seurata myös kyselyn ja asiakasraatien tulevaisuuskuvia.

Ajatuksia tulevaisuudesta tarvitaan myös silloin kun yksilö lähtee suunnittelemaan omaa uraansa. Tänäkin syksynä opintonsa aloitti useassa eri opinahjossa suuri joukko nuoria ja aikuisia, kukin enemmän tai vähemmän tulevaisuuttaan etukäteen pohtineena. Nuorilla, joilla koulutuspaikka ei vielä auennut tai koulutukseen hakeutuminen on edessä vasta ensi keväänä – on nyt hyvä tilaisuus suoda ajatus tai parikin tulevaisuudelle.

Oman mausteensa tulevaisuuden suunnittelulle antaa ympärillämme jatkuvassa muutoksessa oleva yhteiskunta – työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot ovat erilaisia kuin vielä vuosituhannen alussa – mitä osaamista tarvitaankaan parinkymmenen vuoden päästä. Juuri siksi osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen – tulevaisuuden suunnittelu, on ihan täyttä arkea tänä päivänä myös monelle työssä olevalle.

Entä sitten kun ei oikein tiedä tai ei ole varma siitä, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä. Hakisiko eniten kiinnostavaa vai vähiten inhottavaa alaa vai vaihtaisiko alaa kokonaan. Ammattiin valmistunut, joka ei halua oikeasti työllistyä alalle tai vastavalmistunut, jonka osaaminen ei riitä hänen hakemiin tehtäviin tarvitsee tietoa, ohjausta ja tukea – keinoja, jotka helpottavat urasuunnittelua – miten hyödyntää hankittua osaamista tulevaisuudessa – tai tehdä se suuri uravalinta. TE-palvelujen koulutus- ja urasuunnittelupalvelut – asiantuntijat, psykologit palveluvalikoimineen ovat näissä asioissa asiakkaan tukena.

Kuten todettu, osaamisen kehittäminen on jo työelämän arkipäivää, koskaan ei ole siis liian myöhäistä antaa vielä muutama ajatus tulevaisuudelle.

Ps. Katso lisää aineksia ajatustyöhön http://www.foreammatti.fi ja http://www.ammattinetti.fi.

Katri Lehto

vs. palvelujohtaja, osaamisen kehittämispalvelut

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto