Nuoret mukana vaikuttamassa Kauhajoella

Kauhajoen nuorisovaltuusto

Monesti kuulee sanottavan, että nuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta. Johtopäätös, joka useimmiten vedetään nuorten laskevasta äänestysaktiivisuudesta, saattaa olla virheellinen. Voi olla, että kyse onkin siitä, että nuoret ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta, osallistumisesta ja uudenlaisen politiikan tekemisestä sen sijaan, että tyytyisivät ilmaisemaan äänensä vaaliuurnilla. Nuorten vaikuttamisesta on viime keväältä hyvä esimerkki, kun 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg aloitti liikkeen ilmaston puolesta. Ilmastolakkoon osallistui 120 maan koululaiset ja Suomessa tempaus ajoittui eduskuntavaalien läheisyytteen. Vaaleja kutsuttiin ilmastovaaleiksi, epäilemättä nuorten ansiosta.  Myös vaikuttaminen ja osallistuminen keskusteluun sosiaalisessa mediassa on nuorten tapa tehdä politiikkaa.

Nuorisovaltuustot ovat tärkeä lenkki nuorten äänen ja aktiivisuuden kanavoimisessa kunnan toimintaan. Samalla kun nuorisovaltuustot varmistavat nykyisen päätöksenteon monipuolisuutta, nuorten osallistuminen rakentaa päätöksenteon tulevaisuutta. Nuorisovaltuustot eli nuvat tulivat lakisääteisiksi vuonna 2017. Kauhajoella nuorisovaltuusto on perustettu vuonna 2001. Tällä hetkellä Kauhajoen nuvassa on jäseniä 7 ja he ovat iältään 15-20 vuotiaita. Omien kokouksiensa lisäksi nuvalaiset ovat nimettyinä edustajina puhe- ja läsnäolo-oikeudella kaupungin lautakunnissa ja valtuustossa. Tällä tavalla on pyritty ottamaan nuoret mukaan myös varsinaiseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston toimintaa varten nimetään kaupungin nuorisotoimesta ohjaaja, joka tukee, kannustaa ja mahdollistaa nuvan toimintaa.

Kauhajoen nuorisovaltuuston kauden aloituskahvit

Kauhajoella nuorisovaltuustolla on jo verraten pitkät perinteet. Nuva on tunnustettu osa kaupungin toimintaa. Se otetaan aktiivisesti mukaan erilaisten tapahtumien järjestelyihin, paneeleihin ja keskustelutilaisuuksiin. Kauhajoella nuorten mielipidettä aidosti kuullaan ja arvostetaan.

Aktiivisuus hakea nuorisovaltuustoon on vaihdellut vuosittain, mutta viime vuosina passiivisuus on jonkin verran lisääntynyt. Nuorisovaltuuston toiminta muodostuu aina kulloinkin toiminnassa mukana olevien nuorten kiinnostusten ja ajankohtaisten ilmiöiden mukaan. Yhdeksi tavoitteekseen Kauhajoen nuva onkin tälle kaudelle ottanut toiminnan kehittämisen siten, että nuorten olisi helpompi tulla mukaan vaikuttamaan. Kauden 2019 aikana Kauhajoen nuorisovaltuusto on pyrkinyt parantamaan omaa näkyvyyttään muun muassa aktiivisemmalla ja näkyvämmällä sosiaalisen median sisällöllä. Nuva haluaa olla helposti lähestyttävä ja siksi kokouskäytäntöjä on uudistettu siten, että kokouksia pidetään eri paikoissa, jolloin toiminta tulee avoimemmaksi ja tutummaksi.

Nuorisovaltuusto työstää Kauhajoen kaupungin strategiaa.

Kaupunki haluaa omalta osaltaan olla mukana madaltamassa kynnystä vaikuttamiseen. Voimme toteuttaa yhdessä esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista päätöksentekoon tulevista asioista. Viime vuodelta meillä onkin tästä hyvät kokemukset kaupungin strategiaprosessin osalta. Kaupungin ja nuorisovaltuuston yhteiseksi tavoitteeksi voidaan ottaa se, että nuoret pääsevät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ei vasta silloin kun asiat ovat jo pitkälti päätettyjä, tämä varmasti lisää motivaatiota osallistumiseen.

Tämän lisäksi Kauhajoen nuva on kuluvalla kaudella päättänyt myös aktivoitua aloitteiden tekemisessä, yksi aloite on läpäissyt päätöksenteon ja toinen on matkalla päättäjille. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että nuorisovaltuuston toimintaan osallistumalla voi vaikuttaa.

 

Blogin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen ja Kauhajoen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Janita Mäkelä.

 

 

 

 

 

 

TAKUU OLLA NUORI!

”Sanotaan aina, että nuorissa on tulevaisuus, mutta me ollaan täällä jo nyt”, lausui 15-vuotias tyttö puhuessaan Nuori2017-tapahtuman avajaistilaisuudessa Tampere-talossa. Suomen suurimmat nuorisotyön ammattilaisten päivät kokosivat yhteen muun muassa kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyötä toteuttavat ammattilaiset kolmeksi päiväksi 27. – 29.3.2017. Tuota nuoren lausahdusta jäin miettimään koko tapahtuman ajaksi ja mitä enemmän sitä mietin, sen syvemmälle sen sanoma minuun piirtyi. Meidän nuorten kanssa työskentelevien tulisi muistuttaa itseämme ja kaikkia muita, että nuoret ovat jo täällä ja tullakseen ”hyviksi tulevaisuuden aikuisiksi”, heillä tulisi olla tarvitsemansa palvelut käsillä ja aikuisia tukenaan. Tuon ajatuksen kautta aloin miettiä myös tätä kirjoitusta ja ”nuorisotakuu”-käsitettä laajempana kokonaisuutena.

Toisessa tilaisuudessa päivien aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtajalle Georg Henrik Wredelle esitettiin kysymys nuorisotakuun tilasta ja mitä sen toteuttamiseen ohjattujen määrärahojen väheneminen tulee tarkoittamaan? Wreden vastaus totesi ensin, että määrärahojen väheneminen on tosiasia ja valitettavaa, mutta tiettyjä toimia on edelleen haluttu ylläpitää, kuten etsivän nuorisotyön toteuttaminen koko maan alueella. Hän kuitenkin tähdensi, että asia ei ole niin yksinkertainen ja nuorisotakuuta toteutetaan niin monella eri sektorilla ja on olemassa vakiintuneita toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen – nuorisotakuun toteuttajina hänen mukaansa toimivat hyvin useat tahot eli nuorisotakuun toteuttaminen on vähän ”kaikkien asia”.

Oma näkökulmani on, että ehkäisevään työhön olisi voimakkaammin panostettava. Tarvitsemme konkreettisia nuoria kohtaavia toimia. Jos takaamme jokaiselle tulevaisuuden aikuiselle takuun olla nuori, niin välitämmekö nuorisotakuun toimenpiteitä jatkossa? Tästä näkökulmasta nuorisotakuun toteuttaminen on laajemmin kaikkien tehtävä. Sote-uudistuksen yhteydessä kuntiin jäävien ehkäisevän työn palvelujen asemaa tulisi vahvistaa tämän hetkisestä. Kuntien nuorisotyön resurssit ja toiminta tulee turvata sote-alueisiin siirryttäessä. Moni asia on suurta kysymystä vielä sotesta puhuttaessa eikä valmista ratkaisua olekaan, kuntien erilaisuudet ja eri tilanteet huomioon ottaen. Toivon, että kunnissa otetaan huomioon jo tehty työ ja asioista käydään keskustelua tiiviisti myös käytännön työntekijöiden kanssa.

Koetamme omassa organisaatiossamme resurssien puitteissa miettiä uusia tapoja olla nuorten tukena, tehdä yhteistyötä uudella tavalla, olla avoimia uusille mahdollisuuksille ja ennen kaikkea ajattelemme, että on monella tavalla kannattavaa hyödyntää myös muiden kehittämiä toimivia malleja. Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii työntekijöiltä tahtoa ja tekemistä, muutoksen vientikykyä ja innokkuutta. Uusimpina konkreettisina toimintamalleina olemme ottaneet käyttöön Aseman Lapset ry:n Katusovittelu-toimintamallin ja olemme mukana kehittämässä Suupohjan Ankkuri-toimintaa. Molemmat uudet tavat puuttua nuorten oireiluihin toimivat koko Suupohjan alueella. Uskomme ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen voimaan ja siihen, että jokainen lapsi ja nuori on erityinen, tärkeä ja mahdollisuus. Uskomme kohtaamisen voimaan. Annetaan jokaiselle nuorelle takuu olla nuori – elämään kasvamisessa ja sen opettelussa, iloineen, kipuineen, itsenäistymisen ihanuudessa ja kamaluudessa – he ovat täällä jo nyt.

Päivi Ojala

erityisnuorisotyöntekijä

Kauhajoen kaupungin nuorisopalvelut