Yhdessä saamme enemmän aikaan

Step on ESR-hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Tavoitteena on saada nuori työllistymään.

Kaikilla ei elämä suju niin mutkattomasti. Työpaikkaa ei vain löytynyt valmistumisen jälkeen ja yhteishaussa jäi opiskelupaikka saamatta – mitä minä nyt teen pyörii nuoren mielessä kun suunnitelmat eivät toteutuneet. Mitä se nuorisotakuu lupasikaan?

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu yhteistyössä Kaks`Kättä työpaja ry, työpaja Junkin ja Paukun Pajan kanssa toteuttavat Step on hanketta ja vastaavat nuorisotakuun haasteisiin tarjoamalla nuorille mahdollisuuden suorittaa opintoja erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi työpajalla. Vastaavasti työpajan asiakas voi kerryttää työpajalla omaa osaamistaan ja hakeutuessaan opiskelemaan tämä kertynyt osaaminen on mahdollista osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta lukea nuorelle hyväksi opintoihin. Työpajojen työtehtäviä on verrattu ammatillisten perustutkintojen osaamistavoitteisiin yhteistyössä alan opettajien kanssa ja todettu, että työpajalla voi oppia asioita tekemisen kautta.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä 25.4.2017 työpajatoiminnan opinnollistamisen erääksi nuorten hyvinvointia edistäväksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi toimenpiteeksi. Sen mukaan ”työpajatoimijat ja koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työpajatoimintaa siten, että työpajoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä ja oppimisen tukipalveluna”. – Olemme siis olleet tässä asiassa edelläkävijöitä.

Sedussa panostetaan tulevaisuudessa entistä enemmän valmistuvien opiskelijoiden työllistymiseen. Opiskelijoille järjestetään lukuvuoden aikana työnhaun digipajoja ja tulevana kesänä on mahdollista kesäkuulla osallistua ohjattuun työnhakuun Sedun opetuspisteissä Step on hankkeen toteuttamana. Keskiössä on auttaa nuorta työllistymään.

Step on ESR -hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja osatoteuttajina mukana ovat Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Kaks`Kättä työpaja ry. Step on hankkeen toiminta-aika on 1.4.2016 – 31.3.2019.

Tarja Puskala

projektipäällikkö

 

Nuorisotakuu haasteena koko yhteiskunnalle

Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä.

Yhteiskunnan pitäisi torjua nuorten syrjäytymistä kaikin mahdollisin tavoin, koska nuoret ovat sen tulevaisuus. Nuorisotakuun tavoitteena on estää hyvissä ajoin nuoren ajautuminen pois työ- tai opiskelumahdollisuuksien piiristä. Nuorisotakuu taistelee vakavaa yhteiskunnallista epäkohtaa vastaan. Esimerkiksi kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on kymmeniä tuhansia. Nuorten syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia on mahdotonta mitata, ja taloudellisesti ne ovat huomattavia. Suunnitelmat ovat siis selvillä ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat resurssit on varattu. Työ jatkuu nuorisotakuun toteutusvaiheessa, mikä vaatii edelleen aikaa ja panosta koko yhteiskunnalta.

Kuten aina ennenkin, on lähiyhteisöllä, perheellä ja yksilöllä keskeinen rooli lapsen ja nuoren henkisten edellytysten vahvistamisessa. Nuorisotakuu on vain yksi osoitus yksilöistä ja perheistä kumpuavasta välittämisen kulttuurista, jota tarvitaan vahvana myös tulevaisuudessa. Nuorisotakuun onnistuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisella yhteistyöllä on huolehdittava, että kaikille luodaan polkuja eteenpäin, eikä kukaan nuorista jää viranomaisverkostojen työn väliin. Yhteistyöllä saadaan sujuvasti ja usein onnistuneesti nuoren asiaa eteenpäin.

Kelassa pyritään myös löytämään syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ohjaamaan heitä sellaisten tahojen piiriin, jotka pystyvät tukemaan nuoren kasvua jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä. Kelan kuntoutuspalvelut tarjoavat vaihtoehtoja, kun jatkopolut ovat epäselviä ja sairaus vaikeuttaa opiskelua tai työskentelyä. Esimerkiksi työ- tai koulutuskokeilun avulla nuorelle voi selkiytyä tulevaisuuden suuntaviivat, oma ala ja samalla hän saa tukea ja neuvoja omaan elämäntilanteeseensa.

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy useampi nuori joka päivä. Nuorten työkyvyn tukemisella pystytään vaikuttamaan siihen, että nuori säilyttää työ- ja opiskelukykynsä ja työkyvyttömyyseläke on yhä harvemman edessä. Välittäminen, ennaltaehkäisevä työ, kattavat palvelut ja yhteistyö eri tahojen kesken ovat avainasemassa. Kelasta voi mielenterveyden häiriöiden kuntoutuksena hakea esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaa ja erilaisia kuntoutuskursseja. Arjessa on hyvä muistaa, että jokainen meistä tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka välittävät ja kuuntelevat. Nämä ihmiset voivat olla omia lähimmäisiä tai alan ammattilaisia.

Nykynuoret ovat tottuneet somettamaan, mesettämään jne. eli monilla heistä on hyvät valmiudet asioida eri tahojen kanssa sähköisesti. Sähköinen asiointi tehostaa palvelujen käyttöastetta ja lyhentää palvelun kestoa. Esimerkiksi Kelan työttömyysetuus-hakemuksen voi täyttää sähköisen asiointipalvelun kautta kotisohvalla istuessa tai laittaa oman, jo myönnetyn, työttömyysetuuden maksuun, jolloin saa suoraan tiedon minä päivänä ja kuinka paljon rahaa tulee tilille. Hämmästyttävän moni jättää tämän vaihtoehdon sen helppoudesta ja nopeudesta huolimatta edelleen käyttämättä.

Kasvokkain tapahtuva asiointi sujuu Kelassa kaikkein kätevimmin varaamalla ajan etukäteen. Ajanvarauspalvelu toimii myös puhelimen välityksellä asioitaessa eli asiakas voi varata puhelinajanvarausajan, jolloin Kelan virkailija soittaa asiakkaalle sovittuna aikana.

Helpotetaan elämää, mutta ei syrjäydytä ja anneta kenenkään syrjäytyä. Jokaisen sijoittama panostus tuo mukanaan monin kertaisesti hyvää itselle, omalle lähipiirille ja koko yhteiskunnalle.

Hyvää kesän alkua kaikille.

Kirjoittajina

Suvi Juonoja, kuntoutusetuuksien etuuskäsittelypäällikkö

Mika Niemi, työttömyysetuuksien etuuskäsittelypäällikkö

KELAn Keskinen vakuutuspiiri

TULEVAISUUDEN HYÖRINÄÄ ROBOTTIEN JALOISSA – VAI MIKÄ MEITÄ ODOTTAA

Lapin koirat Pena ja Estelle katsovat luottavaisina tulevaisuuteen.

Tulevaisuustutkijoiden näkemyksiä Suomesta vuonna 2042 (HS 4/2017)

Vuonna 2042 arvot ovat entistä tärkeimpiä, yhteisvastuuta ja sananvapautta korostetaan. Bussimatkoilla voi kuulla useita kymmeniä kieliä, ruotsinkielen asema on heikentynyt, virastoissa kaikuu jatkuvasti englanti, virkailijalla on korvissa laite, joka tulkkaa. Henkilöautot, rekat jopa laivat kulkevat automaattisesti. Ihmisiä ei tarvita lastauksessa eikä jakelussa, robotit hoitavat tehtävät. Alzheimerin- ja Parkinsonin tauti kuten syöpäkään ei tapa, vaan ovat kroonisia sairauksia. Ihmisille kasvatetaan varaosia omista kantasoluista.

Terveydenhoidossa kohtaamme robotin ja leikkaussaleissa hyörivät robotit, joiden valvojina ja konsultteina toimivat ihmiskirurgit. Ravintoloissa hyörivät robottitarjoilijat, ostoskeskuksissa robottioppaat, teollisuudessa robottivartijat, hotelleissa robottivastaanottovirkailijat, armeijassa löytyy myös robottisotilaita. Monet tylsät, raskaat ja tarkkuutta vaativat työtehtävät on sysätty jo aiemmin robottien kontolle, siivoojien määrä on romahtanut, lääkärien määrä vähenee kaiken aikaa. Moni perinteinen ammatti muuttuu entistä enemmän konsultoinniksi, ohjaamiseksi tai avustamiseksi. Pikaruokapaikkoja on edelleen, mutta ruoan valmistuksen ja tarjoilun hoitavat robotit.

Palveluvienti on ohittanut tavaraviennin, turismi on kasvanut, erityisesti ollaan kiinnostuneita terveysturismista, arvostetaan terveellistä ilmastoa. Yksinasujien määrä on kasvanut ja suosituin lemmikki on pikkupanda, nimiä ei valita enää nimipäiväkalenterista, niitä lainataan vaikka mistä, nimet ovat sukupuolineutraaleja kuten Puro, Pii, Kinos.

Muutosten takana ovat kolme suurta asiaa: globaali ilmaston muutos, tekniikan- ja lääketieteenkehitys

Edellisessä blogikirjoituksessa Päivi Ojala toi esiin nuoren ”hätähuudon”: että olemme täällä jo nyt. Ylläolevaa tulevaisuutta kohtiko me näitä nuoria ohjaamme?  Palveluita tarvitaan ja tarvitaan aikuisen tukea, toisen ihmisen ei robotin, nuori tarvitsee ainakin yhden tärkeän ihmisen joka aidosti välittää eikä hylkää, nuori tarvitsee tukea ottaakseen vastuuta itsestään, muttei liikaa hyysäystä, nuori haluaa itse selvitä, totesi kasvatustieteiden emeritusprofessori Kari Uusikylä (A-studio 19.4.2017, ”Pelastakaa pojat”). Kouluihin hän peräänkuuluttaa opettajien oikeanlaista auktoriteettia ja hänen mielestään osa oppilaista tarvitsee edelleen tarkkailuluokkia, mitkä eivät saa olla kaatopaikkoja, rangaistuslaitoksia, vaan paikka missä pidetään huolta, ollaan aikuisia ja ohjataan nuoria.

Nyt kun Etelä-pohjanmaalla ollaan kehittämässä omaa ohjaamomallia, on meidän otettava huomioon kaikkien nuorten tarpeet, niiden jotka pärjäävät sähköisillä alustoilla, robottien maailmassa, mutta myös niiden, jotka tarvitsevat toisen ihmisen, aikuisen tukea omien tavoitteiden luotsaamisessa kohti vuotta 2042, kohti omaa aikuisuutta. Nuorisolainmukaiset nuorten monialaiset yhteistyöverkostot ovat toimineet alueellamme aktiivisesti Nuorisotakuun lanseerauksesta lähtien (2013), nyt nämä tahot ovat yhteistyössä kehittämässä Etelä-Pohjanmaan ohjaamo mallia kohti tulevaa maakuntauudistusta ja uusia maakunnan yhteistyöverkostoja. Hyvä näin!

Suunnittelutyötä on tukemassa hallituksen puoliväliriihen (25.4.2017) linjaukset työllisyyden toimista nuorten osalta: puhelinhaastatteluista painopiste kasvokkain haastatteluun, palkkatukea kohdistetaan entistä enemmän yrityksiin, ohjaamoiden toiminta vakiinnutetaan, tehostetaan, selkeytetään ja kootaan yhteen nuorille tarkoitettuja ohjaus-, sosiaali-, terveys-, työvoima- ja nuorisopalveluja ja lyhennetään palveluprosessien kestoa.

Mutta tähän päivään!

Ohjaus ja kannustus tuottivat tulosta – nuori työllistyi työssäoppimispaikkaansa

Lähipiirin koulutushakurumba päättyi onnellisesti, myös lähipiiriin kuuluvan työvoimakoulutus F.E.C pääsi tulostavoitteisiin, oppilas työllistyi työssäoppimispaikkaansa ja kertaheitolla asumisen  ja muut arjen Euroihin liittyvät ongelmat poistuivat  säännöllisten palkkatulojen myötä, ohjaus ja kannustus tuottivat tässäkin tulosta!

Tulevaisuutta filosofoiden, tässä päivässä kuitenkin eläen ja Penan ja Estellen globaalia ystävyyttä ihaillen

 

Hannele Koivumäki

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, asiantuntija, nuorisotakuun koordinointi