Anonyymi kilpailukyky – henkilöstön moninaisuus vahvuutena

Mitä ovat maailman tunnetuimmat yritykset ja brändit? Ensimmäisinä tulevat mieleen Google, Facebook, ie. Meta ja Amazon.

Entä mitä yhteistä näillä brändeillä ja yrityksillä on? Vastaus kuuluu: maantieteelliset raja-aidat ylittävät toiminta ja palvelut, joiden vahvuus on monipuolisuus.

Yksikään edellä mainituista brändeistä ei päätyisi tunnetuimpien listalle vuosi toisensa perään, jollei niitä olisi alusta alkaen rakennettu moninaisuuden pohjalta. Esimerkiksi some-pioneeri Facebookissa riittää kaikille käyttäjille puhuttelevia koukkuja toisensa perään. Amazonin tuotevalikoiman määrää, laatua ja genrejä on lähes mahdotonta muistaa, saati luetella ulkoa. Google… No, se elää ihan omassa universumissaan, jossa ajalla ei tunnu olevan samaa lineaarista merkitystä kuin arkielämässä. Listaa voisi halutessaan jatkaa loputtomiin.

Mutta miten on mahdollista, että näiden tuotteiden ja palveluiden diversiteetti on niin ylivoimaisen laaja? Salaisuus piilee juuri siinä, moninaisuudessa.

Moninaisuus ruokkii monipuolisia tuloksia

Moninaisuuden vahvuus selviää, kun tarkastellaan tunnetuimpien brändien taustalla olevia tekijöitä, eli organisaatioiden henkilöstöä. Googlen, Amazonin ja Facebookin (ie. Metan) takana ovat niiden luojat, rakentajat, ylläpitäjät sekä kehittäjät ja niin edelleen. Eli kunkin yrityksen henkilöstö, joiden työn hedelmistä saamme nauttia. Monipuolisia tuloksia varten tarvitaan siis monipuolista työntekijäjoukkoa.

Moninainen henkilöstö on keskeinen kilpailutekijä yritykselle sekä sen myymille tuotteille ja/tai palveluille. Työyhteisön monipuolisuus mm. vahvistaa riskien ennakointia, tuo erilaisia näkökulmia kehittämistyöhön, motivoi henkilöstöä ja sitouttaa. Parhaimmillaan tehokkuus ja työhyvinvointi kasvavat, toisiaan tukien. Totutusti näitä tekijöitä ei ole nähty rinta rinnan linjassa, mutta moninaisen henkilöstön ansiosta ne mahdollistavat toinen toisensa. Erilaisten yksilöiden joukko voi siis tuottaa paitsi kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, myös tehokkuuteen johtavaa sisäistä vahvuutta. Sanonta ”lyödään viisaat päämme yhteen” ei jää tässä tapauksessa kauas totuudesta. Erilaisten näkökulmien tuottamassa yhteistyössä on voimaa, ja vertaisoppimisen tuomaa spontaania kehitystä ei voi sivuuttaa yritysten kilpailukyvystä puhuttaessa. Tämän ilmiön osoittavat todeksi jo ne lukuisat ukrainalaiset, jotka ovat työllistyneet suomalaisiin yrityksiin, ja tuovat kansainvälistä osaamistaan elinkeinoelämän käyttöön.

Inkluusio tulevaisuuden työyhteisöjen valttina

Miten erilaisuus sitten voidaan valjastaa palvelemaan päämäärää, eli myönteistä kehitystä kautta linjan? Osallistamisella, inkluusiolla. Inkluusio tarkoittaa lyhyesti sanakirjaa lainaten osallisuutta, mukaan kuulumista. Kaveria ei siis jätetä, ketään ei pakoteta perusteettomasti marginaaliin ja yhteistyön ulkopuolelle. Globalisaation, viestinnän ja markkinoiden rajattomuuden tuottaman muutospaineen ansiosta, inkluusion ensimmäisenä kilpailuvaltikseen valjastavat yritykset selviävät ja menestyvät. Nämä työnantajat saavat riveihinsä kehittymisorientoitunutta ja motivoitunutta työvoimaa tuntemalla inkluusion ytimen, soveltamalla sitä ja tekemällä siitä kilpailuvalttinsa.

Entä miten perusteltuihin, eli tuotantoon tai palveluun, työstä suoriutumiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan pureutua jo henkilövalinnoissa? Hakemustasolla vain työn tekemisen kannalta relevantin tiedon tulee ainoastaan olla esillä ja läpinäkyvä peruste. Kukin työnantaja päättää itse, mitkä tekijät ovat tärkeitä työn tekemisen kannalta. Esimerkiksi anonyymi, eli nimetön rekrytointi on käytössä kansainvälisesti jo laajalti, ja Suomessakin mm. osa kaupungeista käyttää sitä henkilöhauissaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomessa tasa-arvosta on säädetty laissa, eivätkä henkilövalinnoissa käytetyt kriteerit saa olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Tulevaisuudessa työvoimaa ei riitä kaikille. Väestö vähenee vuosi vuodelta, eikä pelkästään alueellisesti, vaan globaalisti. Euroopan unionin maat kamppailevat samasta työvoimasta kuin Yhdysvallat ja Kiina. Kansainväliset osaajat, englannin kieli, syrjimätön yrityskulttuuri ja ajan tasalla oleva henkilöstöhallinto vetävät puoleensa tuleviakin ammattilaisia.

Jokainen nuori tulee olemaan työelämän osaaja, joko työntekijänä tai työnantajana. Tulevaisuuden työyhteisöt rakentuvat jokaisesta, osaaminen ytimessään.

Henna Hautala
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Ammattibarometri katsoo tulevaisuuteen

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Työ- ja elinkeinotoimistot perustavat omat arvionsa asiakasrajapinnassa saamansa tietoon asiakkaiden tarpeista ja näkymistä, työnantajakäynteihinsä sekä PK-barometrin, työnantajahaastatteluiden sekä muiden barometrien tuottamiin informaatioon. Saaduilla arvioilla voidaan parantaa avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista, kun tiedetään missä ammateissa tulevaisuudessa on kysyntää ja missä mahdollisesti ei.

Etelä-Pohjanmaan uusin arvio julkistettu osoitteessa:
Etelä-Pohjanmaan ammattibarometri II / 2022 (ammattibarometri.fi)

Ammattibarometri arvioi työmarkkinoiden kehitystä puolivuosittain

Barometrin avulla voi käydä tutustumassa arvioomme, miten työmarkkinat kehittyvät seuraavan puolen vuoden aikana. Keskeisimmät ammatit, joissa on puutetta työntekijöistä ovat terveydenhuollossa: sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat kysynnältään suurimmat pula-ammatit. Lisäksi koronan jäljiltä on lähtenyt tekijöitä muihin tehtäviin ravintola- ja suurtalousalalta, joka myös näkyy ammattiryhmänä, jossa on pulaa tekijöistä.  Toisaalta liikatarjontaa on enää vain yleissihteereistä ja käytön tukihenkilöistä, näissäkin ammattiryhmissä tapahtuu työllistymisiä, kunhan osaaminen on ajantasaista sekä pystytään hyödyntämään digitalisaation tuomaa kehitystä omassa ammatissa.

Sairaanhoitajien ja lähihoitajien lisäksi myös ravintola-alan työntekijöistä on pulaa.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto on tehnyt arviot seutukunnittain syyskuun viimeisellä viikolla. Seutukuntia vertaillessani päällimmäisin havainnoksi nousee Seinäjoen seutukunnan monimuotoisuus, ylitarjontaa on yllättävän monessa ammattiryhmässä. Maakunnan sisäinen muuttoliike näkyy tässä varmasti. Usein muutetaan isompaan paikkaan asumaan, jolloin työllistymismahdollisuuksien uskotaan parantuvan. Todellisuudessa asia voisi olla toisinpäin, jos voisi kokeilla rohkeasti uudenlaista työtä, jossa omaa osaamista voisi paikallisesti hyödyntää.

Matala työttömyys haastaa osaavan työvoiman saamista

Maailman tilanteen heijastuksien ei ennakoida suuremmin vaikuttavan vielä työmarkkinoiden toimintaan, tokikin se jollain aikajänteellä myös tähän vaikuttaa. Inflaation vaikutus kysyntään tullee näkymään myöhemmin työmarkkinoilla, vielä on hyvin tilauksia alueen yrityksillä sekä meidän murheenkryynimme: ikääntyvä väestö ja sen aiheuttama työvoiman kysynnän lisääntyminen pitänevät työllisyysluvut hyvinä jos vertaillaan niitä normaaliin kausivaihteluun.

Verkkopalvelussa pääsee myös tutustumaan ammateittain, miten työmarkkinat kehittyvät eripuolilla Suomea. Siellä on selvästi havaittavissa Suomen iso koko ja alueiden erilaiset vahvuudet, sekä maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutukset. Työvoiman tarjonta vaihtelee maan sisällä alueittain, siihen vaikuttaa myös alueen koulutustarjonta. Mitä on koulutettu, sitä on tarjolla ja korkeammin koulutetut ovat lähellä yliopistokaupunkeja.

Työllistymisen näkymät eri ammateissa (ammattibarometri.fi)

Mutta Etelä-Pohjanmaalla matala työttömyys on hyvä asia, toisaalta se on myös haaste osaavan työvoiman saannissa työnantajille. Tärkeää on edelleen kehittää osaamista niillä, jotka ovat alueelle päättäneet jäädä ammatteihin, joilla uskotaan olevan kysyntää myös tulevaisuudessa.

Jarmo Nurmela
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

MeiränRekry 2022 goes Tavata, tuuthan säkin?

Rekrymessut on hyväksi havaittu keino kohtauttaa eli mätsätä työvoimaa hakevat organisaatiot ja töitä hakevat työnhakijat. Näin alkuvuodesta työvoimaa tähyillään jo kesäkautta varten ja ympäri vuoden myös vakituisempiinkin pesteihin. Vaikka messujen järjestäminen perinteisen kaavan mukaan ei nyt onnistuisikaan, rekrytointitarpeet eivät ole kadonneet minnekään.

Digi loikkasi myös messuareenoille

Poikkeuksellinen tilanne vaatii uudenlaisia toimintatapoja, niin myös messujen kohdalla. Viimevuotiset virtuaalimallilla toteutetut rekrymessut olivat päänavaus uuteen ja niistä saamamme asiakaspalautteen innoittamina rakennamme paraikaa MeiränRekry2022 -rekrytointimessuja. Tänä vuonna messuillaan Tavata-alustalla 26.-27.1.2022 ja taka-ajatuksena on mätsätä yhteen työt sekä tekijät ihan vastaavasti kuin live-messuillakin.

Rekrymessujen juju on ihmisten välinen vuorovaikutus. Vielä kaksi vuotta sitten sen ajateltiin tarkoittavan sitä, että esittelijä seisoo messupöydän takana, jonka ääreen messuvieras saapuu esittäytymään ja kysymään tarjolla olevista työpaikoista. Korona on kurja juttu, mutta ei ole niin pahaa asiaa, etteikö siitä seuraisi jotain hyvääkin. Pandemian ansiosta digitaaliset alustat ovat aiempaa tehokkaammassa käytössä; niiden avulla on mm. opittu hoitamaan asioita varsin sujuvasti, kustannustehokkaasti sekä vailla tiukkoja aika- ja paikkasidonnaisuuksia.

Messut työnhaun tukena

Sitä, että moniin työpaikkoihin vaaditaan muodollinen pätevyys, ei käy kieltäminen. Totta on kuitenkin sekin, että on runsaasti työmahdollisuuksia, joihin voi tulla valituksi, kunhan asenne on kunnossa. Olet varmasti kuullut hyvistä tyypeistä?

Se, että hyvänkin tyypin on hakemuksellaan/papereillaan vaikea erottautua hakijoiden massasta, on realiteetti. Messujen kaltaiset tilaisuudet, joissa työnhakija pääsee esittäytymään rekrytoijalle kasvokkain, ovat kuitenkin hyville tyypeille otollisia mahdollisuuksia. Haastattelutilanteessa kun oma persoona pääsee niin näkyville kuin kuuluvillekin. Vielä kun maltat huolellisesti valmistautua tulevaan haastatteluun, niin onnistumismahdollisuutesi ovat hyvät. Yksi keino valmistautua lyhyeen haastatteluun, on miettiä valmiiksi ns. hissipuhe, joka tarkoittaa napakkaa itsensä esittelyä. Vakuuta siis haastattelijasi jämäkällä puheenvuorolla kertomalla ainakin kuka olet, mitä osaat ja millä tavoin työnantaja voisi hyötyä juuri sinun työpanoksestasi. Hissipuhe voi olla se viimeinen silaus päästä kättelemään haluamasi työpaikka, vaikka paperisikin olisivat varsin vakuuttavat.

MeiränRekry2022 -rekrytointimessut pidetään siis 26.-27.1.2022, Tavata -alustalla. Jo tässä kohtaa kannattaa kirjautua Tavataan. Sitten vain seurailemaan ilmoitteluamme ja rohkeasti varaamaan haastatteluaikoja työnantajien sekä muiden näytteilleasettajien pakeille pääsemiseksi.

• Tavata (tavata.fi)

Talvista alkuvuotta, MeiränRekryssä tavataan!

Anu Havuluoto
Yritysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

PS. muita tiedossa olevia Rekrytointimessuja:

• 21.1.2022 Kurikan Kesätyörekry
• 2.2.2022 Seamkin Yrityspäivä
  • https://www.seamk.fi/yrityksille/seamk-yrityspaiva/
• 24.2.2022 Ilmajoen Kesätyörekry

Osaamisen markkinointi on tärkeää

Miksi halusitte haastatella juuri minut, kysyy hakija lopussa kun työhaastattelu on päättymäisillään. Vallitsee hiljaisuus, joka rikkoutuu kun hakija täsmentää varovasti, että niin kun mä ajattelin, että harvoin sitä palautetta saa enää sitten kun ei tule valituksi.

Haastattelija jää pohtimaan itse itselleen asetettua ansaa kysymällä olisiko hakijalla jotain kysyttävää. Vaikkakin samaan aikaan ajattelee, että olipas mahtava kysymys. Haastattelija on nyt avainasemassa tekemässä työnantajabrändinsä kirkastamista… jos siis osaa vastata kysymykseen. Kysymys on helppo vastattava, jos haastattelija on tutustunut hakupapereihin kunnolla ja hakija on osannut erottautua hakemuksellaan muista tarpeeksi. Mutta mikäli tehtävää hakevat ovat olleet suhteellisen tasavertaiset ja haastattelijat eivät ole käyttäneet tarpeeksi vahvaa seulaa haastatteluun kutsuttujen kohdalla, voi hakemus hukkua haastattelumassaan.

Tällä hetkellä taloudessamme eletään kasvun aikaa ja työpaikkoja on runsaasti tarjolla. Niin on tosin hakijoitakin. Runsaat työpaikat aiheuttavat helposti työpaikanvaihtohalukkuutta, jonka vuoksi työnhakija ei voi ajatella oman osaamisensa kilpailevan vain työmarkkinoilla vapaana olevien kesken, vaan tulisi erottua suuremmasta joukosta.

Millä sitten erottua työmarkkinoilla?

Yleensä auttaa, jos on aidosti kiinnostunut tehtävästä, silloin haastatteluun tulee oma jännityksensä kylläkin, mutta silloin yleensä myös nähdään paremmin vaivaa siihen oman osaamisen tunnistamiseen ja sen tunnustamiseen tehtävään verraten. Silloin ei lähetetä hakemusta copy-pastella, vaan silloin kiinnitetään aidosti huomiota hakukriteereihin ja sanoitetaan se hakemukseen selkeämmin. Aina kannattaa myös käyttää puhelinsoittoaika hakuaikana haastattelijalle, mikäli sellainen on annettu. Silloin sinut varmasti muistetaan paremmin ja itseltäsikin poistuu pienesti jännitystä haastattelutilanteesta, kun jään on jo rikkonut.

Vaikkakin mielestäni on tärkeää tunnistaa oma osaaminen ja hakea rohkeasti niitä tehtäviä, mitkä aidosti kiinnostaa oman osaamisen kautta, suosittelen silti vahvasti haastamaan itsensä myös hakemaan tehtäviä, missä kaikkia hakukriteereitä ei täytä ja missä näin jää myös itselle kasvun varaa. Työnantajat voivat myös tällä hetkellä hakea yhteen tiettyyn tehtävään tekijää, mutta samanaikaisesti voivat toivoa löytävänsä hyvän tyypin, jota kouluttaa vaikka oppisopimuksen kautta yritykselle toiseen tehtävään.

Sitran osaaminen näkyviin-viikkojen aikana moni voi ehkä samaistua varmaan minuun ja siihen että on käynyt vahvaa dialogia itsensä kanssa omista vahvuuksistaan ja kehittymiskohteistaan. Itsellä ainakin, vahvasti elinikäisen oppimisen puolesta puhujana, olo on kuin karkkikaupassa kun löytää toinen toistaan mielenkiintoisampia opintoja mitä on tarjolla.

Jätän alussa esitetyn kysymyksen vastauksen nyt avoimeksi, mutta suosittelen esittämään tuon kysymyksen haastattelussa, koska siinä jos missä, saat aitoa osaamisen tunnistamista sen suhteen miten olet osannut sanoittaa vahvuutesi hakemukseen.

Niina Lipponen
Asiantuntija, Johdon tuki
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Ei tuurilla, vaan harrastuksella

Heinäkuussa 2020 olin työtön ja toisella kolmanneksella raskaana, kun näin Seinäjoen kaupungin työpaikkailmoituksen Kuntarekryssä. Ilmoituksessa haettiin osa-aikaisia iltaohjaajia Seinäjoen eri nuorisotiloille. Vaatimuksena työlle olivat joko alan opinnot, esimerkiksi nuorisohjaaja, sosionomi jne. tai sitten työkokemus sosiaalialalta. Minulla ei ole kumpaakaan, sillä koulutukseltani olen englannin kielen maisteri ja kokemukseni sosiaalialalta rajoittui lyhyeen työkokeiluun päiväkodissa. Elämäntilanteeni kuitenkin soveltui mainiosti osa-aikaiselle iltatyölle, joten päätin laittaa hakemuksen kaikesta huolimatta. En uskonut saavani paikkaa varsinkaan raskaana, mutta olin ainakin yrittänyt.

Elokuun puolivälissä sain yhtäkkiä soiton, jossa minut pyydettiin työhaastatteluun Pohjan nuopparille. Olin häkeltynyt kutsusta, mutta luonnollisesti menin paikalle ja tein parhaani. Vastassa oli joukko hommansa osaavia rouvia, jotka kyselivät rennossa ilmapiirissä minulta kysymyksiä liittyen osaamiseeni. Myönsin avoimesti, että minulla ei ole päivääkään sosiaalialan opintoja, mutta olin kuitenkin kiinnostunut alasta ja koin pystyväni tekemään työtä sillä vähäisellä kokemuksella, jota minulla oli.

Yhtäkkiä yksi haastattelijoista kysyi, että osaanko käyttää tietokoneita. Tottahan toki! Olen koko lyhyen elämäni kasvanut PC-pelaamisen parissa aina Windows95 ajoilta asti ja oppinut käsittelemään PC-tekniikkaa tämän ohella. Kerroin peliharrastuksestani ja muusta IT-osaamisestani, jota olin saanut isoveljeltäni. Isoveljeni on itse ohjelmoinnin insinööri, mutta opetti minut kädestä pitäen kasaamaan ja korjaamaan tietokoneita, jotta ”ei tarvitsisi maksaa ammattilaiselle sen tekemisestä”. Haastattelija näytti tyytyväiseltä ja totesi, että heillä on sellainen tilanne, että nuopparille hankittiin juuri keväällä viisi pelitietokonetta, mutta kukaan heistä ei osaa käyttää niitä. Totesin ykskantaan, että ne olisivat minulle helppo nakki.

Lähdin haastattelusta hyvillä fiiliksillä, mutta en silti uskonut saavani paikkaa koulutuksen ja kokemuksen puutteen takia. Sain kuitenkin muutaman päivän kuluttua soiton, että minut oli valittu työhön! Otin työn hämmentyneenä, mutta innoissani vastaan. Myöhemmin esimieheni kertoi, että halusi minut työhön juuri tietokoneosaamiseni takia. Tietokoneet olivatkin minun vastuualuettani siitä lähtien ja pidin ne tiptop kunnossa. Kasasin myös muille ohjaajille ohjekansion, josta katsoa ratkaisuja tyypillisimpiin ongelmatilanteisiin ja huoltotöihin siltä varalta, etten ole juuri silloin vuorossa, ja etenkin sitä varten, kun jään äitiyslomalle. Vielä äitiyslomallakin ratkoin pari ongelmatilannetta whatsapp-viestein, sillä minusta oli tullut muille korvaamaton IT-tuki.

Rakastuin työhöni ja se sopi minulle loistavasti, vaikka ei vastannutkaan koulutustani millään tavalla. Sain siis paikan täysin harrastuspohjan perusteella, joten harrastusten merkitystä työnhaussa ei kannata vähätellä tai jättää näyttämättä. Joskus voi yllättyä ja saada paikan ihan vain niillä taidoilla, joita on oppinut vapaa-ajalla eikä koulussa.

Mira Lahtinen
Iltaohjaaja, Filosofian maisteri
Seinäjoen kaupunki

Tämä blogiteksti on osa Sitran Osaaminen näkyviin-kampanjaa, lue lisää kampanjasta:
Osaaminen näkyviin kampanja (sitra.fi)

Meillä kaikilla on oikeus hyvään työelämään.

Polku työhön voi olla hyvinkin monivivahteinen, mutta onneksi mahdollinen. Millainen hyvä työelämä on sinulle? Mitä siihen kuuluu? Ajattele pieniäkin yksityiskohtia, ympäristöä ja ihmisiä. Missä näet itsesi? Ajattele sitä tunnetta, kun olet paikassa, jossa viihdyt ja teet sitä missä loistat ja saat käyttää osaamistasi ja vahvuuksiasi. Mitkä asiat mahdollistavat tämän? Näetkö jotain sellaista, joka auttaa sinua suoriutumaan työssä?

Saatat löytää vastaukset näihin helpostikin. Saatat jo olla siinä hyvässä työelämässä. Mutta joskus näitä asioita pitää lähteä kunnolla pureksimaan ja pilkkomaan palasiin, jotta voit löytää sen sinun näköisesi tulevaisuuden.

Jokainen meistä kokee työkyvyttömyyttä jossain kohtaa elämää ja se voi olla kokemuksena hyvinkin vaihteleva.

Oikealla avulla ja keinoilla hyvä työelämä voidaan saavuttaa. Meistä jokainen kohtaa työelämässä hetkiä, jotka saattavat aiheuttaa sen, että suunnitelmat menevätkin uusiksi. Yksi näihin pohdintoihin johtava seikka on työkyky ja terveys. Meissä jokaisessa on potentiaalia, osaamista ja vahvuuksia. Ja niitä pystyy käyttämään monessakin eri työssä. Vahvuuksia ja osaamista löydät jo ihan omasta arjestasi. Mikä sinulta sujuu ja mihin kulutat paljon aikaa.

Tulee löytää se paikka ja työ, joka mahdollistaa sinun nauttia työnteosta. Se saattaa olla kokonaan uusi työnkuva tai ala. Se voi olla jokin muutos nykyisessä työssäsi. Tärkeää on, että pääset kokemaan, sillä kokemusten kautta ihminen tunnistaa osaamisensa ja työkykynsä. Ja sitä myötä vahvistuu. Kokemuksien kautta tutustutaan maailmaan ja sen tarjontaan. Joskus se vaatii osaamisen päivittämistä ja uuden oppimista. Joskus se vaatii täysin uusia kohtaamisia ja ihmisiä ympärilleen. Joka tapauksessa se tarvitsee sitä hyvää muutosta.

Saat työkykypalvelusta tuen ja ohjausta siihen, mitä tarvitaan, jotta askeleita polullesi löytyy.

Meillä TE-toimistossa on alkanut uutena palveluna työkykypalvelut, josta saat avun näihin pohdintoihin, kun työkyvyssäsi on asioita, jotka tulee ottaa huomioon. Saat rinnalla kulkijan. Me tiedämme, että jo pienikin askel voi olla vaikutuksiltaan suuri. Joskus se polku tarvitsee palveluita ja tahoja ympärille. Meiltä löytyy asiantuntemusta ja autamme sinua löytämään oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset asiat polkusi varrelle. Tavoite on, että löydät itselleni unelmien työpaikan, ja työnantaja löytää potentiaalisen ja kyvykkään ihmisen osaksi työyhteisöä.

Tukea työhön pääsyyn, työhön kiinnittymiseen ja työssä pysymiseen löytyy. Olemme onnekkaassa asemassa, kun voimme sanoa, että olemme täällä sinua varten. Autamme sinua rakentamaan juuri sinun näköisesi polun työhön.

Jokainen ihminen on osaava ja kykenevä. Keskitytään siis niihin asioihin, vahvistetaan niitä yhdessä sekä löydetään uusia!

Laura Mäki-Reinikka
Työkykypalvelujen asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Lue lisää työkykypalveluista verkkosivuiltamme.
Työkykypalvelut (te.palvelut.fi)

Oppia ikä kaikki

Oppia ikä kaikki, tai oikeammin jatkossa ainakin 18 ikävuoteen tai vaihtoehtoisesti yhteen toisen asteen tutkintoon tai lukion oppimäärään saakka.

Tulevana syksynä astuu voimaan laki uudesta oppivelvollisuudesta. Tässä muutoksessa jokainen perusopetuksen päättävä nuori saa suorittaa toisen asteen tutkinnon täysin maksuttomasti. Samaan aikaan siis kun säädetään oppivelvollisuus, annetaan myös oikeus maksuttomiin opintoihin kaikille nuorille. Sinulle nuori, joka kuulut oppivelvollisuuden piiriin, tämä tarkoittaa hakeutumisvelvollisuutta opintoihin jo nyt, ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä. Mikäli ensimmäisellä hakukerralla ei tärppää, hakuvelvollisuus jatkuu seuraavan haun aikaan ja aina siihen saakka kunnes täytät 18 vuotta tai olet tutkinnon suorittanut.

Oppivelvollisuuden laajentaminen Suomessa tehtiin, koska osaamisvaatimukset työmarkkinoilla ovat kasvaneet ja työllistyminen edellyttää nykyaikana lähes aina jonkin tutkinnon suorittamista. Samalla se, että nuori jää vaille koulutusta, luo hänelle myös tilan jossa hän ei kuulu yhteiskunnassa mihinkään. Koulun on tarkoitus pitää nuori yhteiskunnan verkossa kiinni, ja samoin toimii työpaikat aikuisuudessa. Oppivelvollisuuden voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksen kautta, mikä mahdollistaa myös hyvin työelämälähtöisen tulokulman opintoihin.   

Muutaman vuoden takaisen Foundation for Young Australians -säätiön tutkimuksen mukaan nyt valmistuvalla nuorella tulee olemaan työuransa aikana keskimäärin 17 eri työnantajaa ja alaakin hän vaihtaa elämänsä aikana viidesti. Oma alan löytäminen voi siis joskus viedä aikaa.

Poikkeusaikojen vallitessa ei välttämättä työllistyminen ole mahdollista, koska useita toimintoja on jouduttu sulkemaan tai rajoittamaan. Tammikuussa 2021 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1177, mikä oli 116 henkilöä enemmän (10,9 %) kuin vuotta aikaisemmin. (TEM, työnvälitystilasto)

Nyt onkin siis hyvä hetki keskittyä itseensä ja käyttää aika osaamisen kerryttämiseen. Mikäli suunta opintojen suhteen on vielä hakusessa, kannattaa hyödyntää TE-palveluiden maksuttomat palvelut, kuten ura- ja työnhakuvalmennukset sekä koulutusneuvonnan ja uraohjauksen monipuoliset palvelut. Jos suunta ei siltikään heti aukene, voin lohduttaa, että yhden tutkinnon ei välttämättä tarvitse olla se ainut. Sillä avataan ovia ja päästään työelämään kokeilemaan omia siipiä. Suunta löytyy eri kokemuksien kautta ja lisäkoulutusmahdollisuuksia on tarjolla aina omasta elämäntilanteesta riippuen, joko työvoimakoulutuksena tai vaikkapa verkko-opintoina laajan korkeakoulu-, opisto- tai ammattikouluverkoston kautta. Onnea siis hakuun, hyödynnä apunasi peruskoulusi opinto-ohjaaja sekä laajaa opettajaverkostoa. Myös alueesi ammatilliset oppilaitokset ja nuorille suunnattu Ohjaamo-toiminta neuvoo ja opastaa ja tarvittaessa myös TE-palvelut tai alueellasi oleva kuntakokeilutoimija.

Niina Lipponen
Johdon assistentti
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Lähteet: TEM, työnvälitystilasto. Julk. 2.3.2021. Viitattu 10.3.2021. ETELÄ-POHJANMAA Työllisyyskatsaus Tammikuu 2021 (temtyollisyyskatsaus.fi)

Mikä auttaa, jos ei työllisty?

 

Valmentajat neuvovat asiakkaita katsomaan asioita työnantajien näkökulmasta.

 

Työssäni koordinoin valmennuspalveluita Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueella. Työhöni kuuluu monipuolisia tehtäviä hallinnon, suunnittelun, neuvonnan sekä viestinnän ja markkinoinnin alueella.

Kerron ajatuksiani siitä, mitä valmennukset ovat ja miksi niihin kannattaa osallistua.

Valmennusten keskiössä on työnhakutaitojen kehittäminen, mutta mitä se kullekin tarkoittaa, on yksilöllistä. Osalle työnhakutaitojen kehittäminen tarkoittaa rohkeutta ottaa puhelin käteen ja vinkkejä siitä, mitä puhelimeen sanotaan. Se voi olla haastattelutilanteeseen valmistautumista. Se voi olla hakemusten sanamuotojen viilaamista ja CV:n ulkonäön parantamista tai video CV:n tekemistä. Tai sitten voidaan lähteä aivan perusteista, eli miten hakemus tehdään ja mikä on CV. Jokainen näistä taidoista, oli kyse perustaidoista, houkuttelevuuden parantamista tai muista hakijoista erottumisesta, on tärkeää ja edistää työpaikan saamista.

Työnhaku on ensisijaisesti oman osaamisen markkinointia,

osaamisen sanoittamista ja paketoimista houkuttelevaan muotoon. Siksi valmennuksissa keskitytään erityisesti osaamiseen – sen markkinointiin, mutta erityisesti myös sen tunnistamiseen.

Mitä minä osaan? Mihin tuota osaamista voi hyödyntää? Valmentajat neuvovat asiakkaita katsomaan asioita työnantajien näkökulmasta. Millaista osaamista työpaikoilla tarvitaan? Tiettyyn tehtävään kuuluvaa substanssiosaamista, kyllä – mutta myös muita taitoja ja ominaisuuksia – aktiivisuutta, vuorovaikutustaitoja, oman työn johtamista, oppimishalua, luotettavuutta.

Työelämä tarvitsee sekä aloittajia että lopettajia – niitä jotka ideoivat ja laittavat asioita alulle sekä niitä, jotka hoitavat hommat maaliin asti.

Valmennuksessa avarretaan näköalaa siihen, mihin kaikkeen oma osaaminen soveltuu. Vasta tunnistettuaan osaamisensa voi sitä tehokkaasti markkinoida työnantajille.

Valmentajat haastavat tunnistamaan oman osaamisensa lisäksi myös osaamisensa puutteita. Vasta puutteiden tunnistaminen ja tunnustaminen antavat aihetta tehdä näille puutteille jotain, sillä kuka korjaa sellaista, joka ei ole rikki? Valmennuksesta voi saada kimmokkeen lähteä koulutukseen tai työkokeiluun, johon ilman valmennuksen aikana koettua silmien aukeamista olisi tullut lähdettyä.

Piilotyöpaikkojen etsiminen, omien suunnitelmien selkeyttäminen ja koulutusvaihtoehtojen pohdinta ovat myös asioita, joihin valmennuksissa paneudutaan. Ryhmävalmennusten lisäksi tarjoamme mahdollisuuden yksilölliseen työhönvalmennukseen. Työhönvalmennuksesta saa oman valmentajan pidemmäksi aikaa käyttöönsä. Valmentaja tukee ja sparraa useamman kuukauden ajan – kulkien rinnalla tsempaten ja haastaen.

 

Marjo Polvi, TE-palvelut, valmennuspalvelut

 

 

Marjo Polvi
TE-palvelut, valmennuspalvelut

Yhdessä saamme enemmän aikaan

Step on ESR-hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Tavoitteena on saada nuori työllistymään.

Kaikilla ei elämä suju niin mutkattomasti. Työpaikkaa ei vain löytynyt valmistumisen jälkeen ja yhteishaussa jäi opiskelupaikka saamatta – mitä minä nyt teen pyörii nuoren mielessä kun suunnitelmat eivät toteutuneet. Mitä se nuorisotakuu lupasikaan?

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu yhteistyössä Kaks`Kättä työpaja ry, työpaja Junkin ja Paukun Pajan kanssa toteuttavat Step on hanketta ja vastaavat nuorisotakuun haasteisiin tarjoamalla nuorille mahdollisuuden suorittaa opintoja erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi työpajalla. Vastaavasti työpajan asiakas voi kerryttää työpajalla omaa osaamistaan ja hakeutuessaan opiskelemaan tämä kertynyt osaaminen on mahdollista osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta lukea nuorelle hyväksi opintoihin. Työpajojen työtehtäviä on verrattu ammatillisten perustutkintojen osaamistavoitteisiin yhteistyössä alan opettajien kanssa ja todettu, että työpajalla voi oppia asioita tekemisen kautta.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä 25.4.2017 työpajatoiminnan opinnollistamisen erääksi nuorten hyvinvointia edistäväksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi toimenpiteeksi. Sen mukaan ”työpajatoimijat ja koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työpajatoimintaa siten, että työpajoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä ja oppimisen tukipalveluna”. – Olemme siis olleet tässä asiassa edelläkävijöitä.

Sedussa panostetaan tulevaisuudessa entistä enemmän valmistuvien opiskelijoiden työllistymiseen. Opiskelijoille järjestetään lukuvuoden aikana työnhaun digipajoja ja tulevana kesänä on mahdollista kesäkuulla osallistua ohjattuun työnhakuun Sedun opetuspisteissä Step on hankkeen toteuttamana. Keskiössä on auttaa nuorta työllistymään.

Step on ESR -hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja osatoteuttajina mukana ovat Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Kaks`Kättä työpaja ry. Step on hankkeen toiminta-aika on 1.4.2016 – 31.3.2019.

Tarja Puskala

projektipäällikkö