AIMOlaisen arkipäivä

Aurinkoisena aamuna ajelen kohti Tammikampusta. Parkkipaikalta työmaan kiertäen kävelen sisälle ja katselen valkoista, kauniin vanhaa, isoa taloa ja nousen portaita kolmanteen kerrokseen, jossa me aimolaiset toimimme. Käynnistän tietokoneen, tarkistan sähköpostit sekä kännykästä viestit ja puhelut. Katson kalenterin. Kirjaudun järjestelmiin ja suunnitelen päiväni. Työhuoneen toinen pöytä kuuluu kelalaiselle työkaverilleni. Vaihdamme kuulumiset, kun hän saapuu.

Aamukahville saamme seuraksi etsivät nuorisotyöntekijät. Kohta kahvin jälkeen saapuu päivän ensimmäinen nuori asiakas. Tapaamisessa on mukana myös sosiaaliohjaaja ja nuoren yksilövalmentaja Työllisyyspalveluista. Tapaamisen päätteeksi olemme kaikki nuoren tilanteesta ajan tasalla ja jatkamme yhdessä sovitulla tavalla. Pian saapuu päivän toinen asiakas, mukaan tapaamiseen tulee sosiaaliohjaaja sekä Kelan virkailija. Keskustelemme nuoren tilanteesta, yhdessä pohdimme, mitä vaihtoehtoja on ja sovimme miten etenemme.

Tapaamisten jälkeen tarkistan saapuneet yhteydenottopyynnöt ja soitan pyynnön jättäneille asiakkaille.

Lounaan jälkeen on puheluiden aika. Laitan kuulokkeet korvilleni ja keskityn puheluihin. Myöhemmin iltapäivällä saapuu ajanvarauksella asiakas. Käymme läpi hänen täyttämän Kykyviisarin. Samalla teemme suunnitelman sopien jatkosta. Nopean päiväkahvin jälkeen huoneemme oveen koputetaan. Asiakas kysyy, saako tulla. Kyllä saa. Keskustelemme ja toteamme, että on hyvä varmistaa esille tulleet opiskeluun liittyvät asiat vielä Sedulta. Ohjaamossa on tänään paikalla sedulainen, käyn pyytämässä hänet paikalle. Näin saamme asiat hoidettua heti. Mietin, että juuri tämä on AIMOn yksi tärkeä tarkoitus. Asiakas saa nopeasti ja vaivattomasti palvelua meiltä eri organisaatioista.

Kännykkäni soi. Seuraavan päivän asiakas tiedustelee saapumisohjeita AIMOon. Kerron ohjeet. Lisäksi sanon, että saa vielä saapuessa soittaa, mikäli on hankala löytää perille. Lupaan tulla vastaan pihalle.

Päivän päätteeksi suljen koneen. Katson ikkunasta ulos, illalla juoksulenkille.

Jonna Heinonen

omaohjaaja

Monialainen työllisyyspalvelu AIMO

MIKÄ AIMO? AIMO on monialainen työllisyyspalvelu, joka on osa työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämiä alueellisia pilottihankkeita työvoima- ja yrityspalvelujen kehittämiseksi. Ydinajatus on tarjota palvelut vaivattomasti, yhdestä paikasta. Seinäjoella kokeillaan uutta allianssimallia työmarkkinatukeen oikeutettujen asiakkaiden palveluissa.

Lisätiedot AIMOsta

Vuosi ohjaamotoiminnan alkuaskeleita

Ensiaskeleet ovat aluksi huteria ja vaappuvia, vähitellen askelten varmuus vakaantuu, vaatii vain kärsivällisyyttä. Välillä ”pyssähtämisiä”, mutta taas ylös nousten. Välillä harmittaa, kun nuo toiset osaavat jo noin hyvin.  Mutta varmuus oppia kävelemään on kova.

Reilu vuosi sitten Lapua lähti mukaan Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeeseen.

Alku oli palaveria palaverin jälkeen. Jokunen ehkäpä väsähtikin siihen istumiseen ja paperin pyörittämiseen, enkä sano oliko ne nuoria vai aikuisia. Yhden positiivisen ja näkyvän asian Ohjaamo-toiminnasta haluan nostaa esiin. Heti alkutaipaleesta asti on eri toimijoiden yhteistyö lisääntynyt ja nuori on tämän yhteistyön keskiössä.

Varsinaiseen toimintaan päästiin vasta 12.11.2018, kun Ohjaamo Lapua oli auki ensimmäistä päivää. Aloittamista viivästytti Ohjaamon sijoituspaikan remontti, joten valmisteluun käytetty aika lisääntyi. Etukäteismarkkinointia oli tehty varsinkin syksyllä. Heti ensimmäisenä päivänä klo 11.03 tuli viesti: ”täällä Ohjaamossa ei ole ketään paikalla”. Aukioloaika oli alkanut klo 11 ja palveluohjaaja oli hakemassa läppäriään toisesta tilasta. Markkinointi oli siis purrut ja paikalle oli löydetty.

Ohjaamoita on Suomessa 71 Rovaniemen ja Helsingin välillä. Ohjaamoita on varmaan yhtä monta erilaista kuin on Ohjaamojakin. Aukioloajat ja – päivät ovat erilaisia ja  paikatkin eroavat toisistaan. Ainakin vielä syksyllä olimme ainut Ohjaamo Suomessa, joka sijaitsee oppilaitoksessa. Olemme tällä hetkellä Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Ennen lukuvuoden loppua, kun rakenteilla olevan uuden lukion tilat yhdistetään Sedun tiloihin, Ohjaamo Lapua on yhteisellä toisen asteen kampusalueella.

Oppilaitos tuo omat hyvät puolet ja haasteet toiminnalle. Ohjaamo on siellä, missä suuri osa nuorista on ja se tuo jokapäiväistä näkyvyyttä. Samalla pohdimme myös, miten saadaan opiskelun ulkopuolella olevat tulemaan Ohjaamoon.

Tuntuu, että vanhemmat ovat löytäneet Ohjaamon mahdollisuuden nuorilleen. Äitien yhteydenottojen siivittämänä ja äitien vihjaamana on moni nuori tullut Ohjaamoon. Haasteena on vielä saada Ohjaamon slogan: ”jos et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta”, nuorten tietoisuuteen ja myös toiminnan tasolle. Ohjaamoa on tuotu esille monilla tietoiskuilla ja kouluvierailuilla, mutta edelleen on nuoria, jotka sanovat, etteivät ole kuulleet koko Ohjaamosta. Tiedottamista tulee vaan jatkaa.

Moni meistä on törmännyt tilanteeseen, missä joku asia on ollut ihan uusi ja outo. Hetken päästä tähän ”outoon” asiaan törmää tämän tästä. Itselleni viimeisin tällainen tilanne oli ukko-fi -sivustoon liittyen. Eräs Ohjaamossa vieraillut nuori kertoi ukko.fi-sivustosta, josta en ollut kuullut aiemmin. Seuraavalla viikolla ajellessani itäisessä Suomessa vastaani tuli iso tievarsimainos samaisesta ukko-asiasta.

Etelä-Pohjanmaan Ohjaamojen yhteystiedot ja aukioloajat löydät TE-palveluiden verkkosivuilta: Ohjaamot

Maritta Sipilä

ohjaamokoordinaattori

Ohjaamo Lapua

 

Puusepästä tuli robotiikan kouluttaja

robotiikkakouluttaja Petri Kolehmainen

Kuka minä olen. Olen toiminut kouluttajana teollisuusrobotiikan parissa nyt jo reilu 10v. Oma pohjakoulutukseni mitä olen käynyt, ovat olleet jotain ihan muuta kuin robotiikkaa. Ensimmäinen ammattini on puuseppä. Sen jälkeen opiskelin puutekniikan insinööriksi. Tehnyt töitä robotiikan parissa jo silloin ja robottien viedessä suurimman osan työajastani olen sen jälkeen tullut ns. korvakuulolla kokiksi, eli itseopiskelun ja eri laitetoimittajan koulutuksia läpikäyden olen tähän nykyiseen asemaan itseni saattanut. Useammalla eri alalla töitä tehneenä ja pääsääntöisesti robotiikan parissa. Mitä syvemmälle robotiikkaan olen päässyt, sitä enemmän olen myös tullut tietoiseksi, että en ole koskaan valmis tällä alalla. Alan kehittyminen ja tulevaisuus on erittäin hyvässä nosteessa tällä hetkellä maailmalla.

Mitä hyötyä robotiikan opiskelusta on? Robotiikan hyödyt on ehdottomasti alan monipuolisuus. Sama robotti toimii lähes kaikilla teollisuuden aloilla ja yleisesti vain robotin työkalu ja ympäristö on erilaista. Riittävän tietotaidon itse robotin toiminnasta ja mahdollisuuksista omaavana henkilönä olet monien mahdollisuuksien edessä. Tällä hetkellä robotiikan kenttä Suomessa on vielä osaajapulasta johtuen avoimien mahdollisuuksien maa. Robotiikan ohjelmointiin ja sen sovelluksiin opiskelu ei sido sinua ihan samalla tavalla tietylle teollisuuden alalle mitä moni muu ammattiin opiskelu taas tekee. Varjopuolena taas tähän voidaan pitää sitä, että opiskellessasi robotiikkaa et valmistu tai saa oikeastaan minkäänlaista ammattia.

Kuva: Sedu Ahjo

Mitä robotiikka vaatii sinulta? Onkin jo huomattavasti vaikeampi määrittää. Yleisenä voi pitää ajatusta siitä, että robotiikka korostaa sinun aikaisemmin hankittua tietotaitoa ja toimii hyvänä purjeena saavuttamaan työpaikkoja. Tämäkään väittämä ei aina pidä paikkaansa. Näiden kouluttajavuosien aikana olen nähnyt useamman oppilaan, jotka ovat onnistuneet hankkimaan itselleen töitä robotiikan parissa, vaikka aikaisempi koulutus ei vastaa saatua työpaikkaa. Voit olla ”untuvikko” monelta osin, kun osaat ja kykenet tekemään robotille asioita halutulla tavalla, niin kyllä se muu tietotaito sinulle tullaan opettamaan tavalla tai toisella.

Asenne ratkaisee myös tällä alalla paljon. Jos olet vuorovaikutustaitoinen, ns. hyvä tyyppi, niin paljon tulet saamaan tietoa jota tarvitset, jotta saat robotin tekemään asiat oikealla tavalla. Varmasti on myös hyvä pitää jalat maassa ja todeta, että jos robotiikka olisi helppoa ja nopeasti opittavaa asiaa, olisi varmasti osaajia enemmänkin jo olemassa. Työnkuva on robotiikantaitajalla lähes aina erittäin monipuolinen. Tietotaitoa pitää olla useammasta tekniikan ja automaation osa-alueelta. Ongelmanratkaisukyvystä ei ole koskaan haittaa ja pitkäjänteisestä asenteesta itseäsi ja työtä kohtaan. Sinun ei tarvitse kuitenkaan olla koodari, koska robotin ohjelmointi ei ole perinteistä koodaamista ja sen vuoksi käytännönläheinen ihminenkin tulee toimeen hyvin robotiikan parissa.

Robotit toimivat tänä päivänä pääsääntöisesti vielä teollisuuden parissa, niin teollisuuteen ja sen kaltaiseen tekemiseen orientoitunut henkilön olisi hyvä olla. Mikäli mietit, onko robotiikassa sinua kohtaan olevia rajoitteita, niin robotti tekee yleensä sen raskaimman työn, joten sinun ei tarvitse olla teräsmies pärjätäksesi robottien parissa. Liikkuvaa työ voi olla, joten kyllä voidaan rajoitteita sieltäkin saada aikaiseksi. Itse näen ja koen, että enemmänkin työn haasteellisuus tulee soveltamisen ja ongelman ratkaisun piiristä kuin itse fyysisestä suorittamisesta. Rajoitteita on vaikea määrittää myös siksi, koska voit työllistyä puhtaasti konttorimaiseen työskentelyyn robot-studioiden ja simulaatioiden pariin tai vastavuoroisesti haalarit päällä halliin ylläpitämään robottisolua toiminnassa ja kaikkea siltä väliltä. Kielitaito ja kansainvälisyys on alkanut olla kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus robotiikan parissa.

Mihin voi työllistyä? Meillä Sedussa robotiikkakoulutuksen läpikäynyt henkilö on työllistynyt pääsääntöisesti teollisuuden eri aloille, (esim. metalli, muovi, puu), riippumatta siitä mikä pohjakoulutus oppilaalla on ollut. Koulutuksessa syvennytään enemmän robotin omaan tekemiseen ja juurikin siihen, että miten saat erilaiset asiat tapahtumaan robotilla. Unohtamatta kuitenkaan robotiikan vaatimia muita tekniikan ja automaation osa-alueita. Koulutukseen on mahdollista lisätä työssäoppimista, joka yleensä on tietojen/taitojen näyttämiseen erittäin hyvä reitti. Varsinkin silloin, jos olet uutta suuntaa aikaisempaan ammattiin nähden tekemässä. Alueen yritykset on vihdoin alkanut tiedostamaan tämän koulutuksen potentiaalin ja kyselyitä osaajista on alkanut tulla mukavasti jo suoraan kouluttajillekin, eikä vain pelkästään Etelä-pohjanmaan alueelta. Saadut työpaikat ovat toimenkuvaltaan vaihdelleet paljon, on peruskäyttäjästä aina suunnittelutaloihin asti.

Petri Kolehmainen

koulututtaja, Sedu

Ota ensimmäinen askel jo tänään – Nuoret kohti työtä!

Kuva: Topi Puolakangas

Ura- ja koulutuspalveluja alle 30-vuotiaille nuorille

Sedu pääsi niiden harvojen ja valittujen joukkoon, jotka lähtivät yhdessä tuumin kehittämään uudenlaista Nuoret kohti työtä! – palvelumallia Etelä-Pohjanmaalle. Kokeilu lähti vauhdikkaasti käyntiin heinäkuun helteissä yhteistyössä henkilövuokrausyritys Baronan kanssa. Laadimme vetovoimaiset Nuoret kohti työtä! – verkkosivut, esitteen ja esittelyvideon, ks.  https://www.sedu.fi/fi/Hakijalle/Nuoret-kohti-tyota

Herättelimme alle 30-vuotiaita nuoria miettimään, miltä tuntuisi oma työ- tai opiskelupaikka ja liikkeelle lähtö siten, että joku ”jeesaa töihin, auttaa löytämään oman kiinnostavan ammatin, etsii sopivan tavan jatkaa kesken jääneitä opintoja ja auttaa työhön tarvittavan osaamisen tai esimerkiksi oppisopimuksen hankkimisessa”. Samalla käynnistimme seudulliset infotilaisuudet yhteistyössä Nuoret kohti työtä – palveluverkoston ja alueen ohjaamojen kanssa.

Nuoret kohti työtä on päässyt kiitoradalla hyvään vauhtiin. Sedun palvelun on neljän kuukauden sisällä valinnut 50 henkilöä ja tekemisen meininki on käsin kosketeltavissa. Nuorten ohjauksen tarpeet liittyvät oman urapolun löytämiseen, työllistymiseen ja sopivien työpaikkojen löytämiseen ja hakemiseen. Lisäksi ohjausta on annettu mm. sopivien koulutusmahdollisuuksien ja koulutuspaikkojen kartoittamiseen, kesken jääneiden tutkintojen loppuun suorittamiseen sekä näihin liittyvien taloudellisten etuuksien selvittämiseen. Osallistujat ovat hyvin heterogeeninen joukko nuoria. Ohjauksen ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Mukaan lähteneet nuoret ovat olleet hyvin aktiivisia oman asiansa hoitamisen suhteen ja tulostakin on jo syntynyt. Palvelussa on löytynyt koulutusratkaisuja nuorille ja osalla on jo selkeä polku rakentunut kohti työelämää.

Baronan rooli Nuoret kohti työtä! -pilotissa on auttaa nuoria löytämään omia toiveita vastaava työpaikka tai esimerkiksi valmentaa työelämätaidoissa, kuten työhakemusten ja ansioluettelon tekemisessä ja työhaastattelutaidoissa. Pilotissa mukana olevilla nuorilla on hyvin erityyppiset taustat aikaisemman työkokemuksen suhteen. Joillakin ei ole ollenkaan aikaisempaa kokemusta työelämästä ja joillakin taas on jo monenkirjava kokemuspohja eri työpaikoista. Siksi onkin hyvin tärkeää keskustella jokaisen nuoren kanssa ja miettiä yhdessä, mitkä ovat tavoitteet työelämässä ja kuinka niihin päästään. Barona auttaa jokaista nuorta hänen tilanteeseensa sopivalla tavalla; on se sitten valmennusta työhakemusten ja ansioluettelon tekemisessä tai sopivien työpaikkojen etsimisessä. Joillekin jo pelkästään työhaastatteluun pääseminen on todella hyvä oppituokio tulevaisuutta ajatellen. Tässä vaiheessa pilottia suurin osa nuorista on vielä täysin Sedun hoivissa kouluttautumassa. Työelämään siirtyminen tulee ajankohtaiseksi pilotin edetessä, kun koulutus alkaa olemaan loppupuolella ja tarvittavat taidot työelämän suhteen alkavat olla hankittuna.

Katso videolta Aki-Pekan haastattelu.

 

Marja-Terttu Kurunsaari

Innovaatiopäällikkö

Sedu

 

Nuorisotakuu – blogissa tutustutaan Nuoret kohti työtä! – palvelun palveluntuottajiin. Ensimmäisenä Sedu. Lähiaikoina postaukset myös muilta palveluntuottajilta. Lisätietoja palvelusta: http://toimistot.te-palvelut.fi/etela-pohjanmaa/nuoret-kohti-tyota

 

 

Yhdessä saamme enemmän aikaan

Step on ESR-hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Tavoitteena on saada nuori työllistymään.

Kaikilla ei elämä suju niin mutkattomasti. Työpaikkaa ei vain löytynyt valmistumisen jälkeen ja yhteishaussa jäi opiskelupaikka saamatta – mitä minä nyt teen pyörii nuoren mielessä kun suunnitelmat eivät toteutuneet. Mitä se nuorisotakuu lupasikaan?

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu yhteistyössä Kaks`Kättä työpaja ry, työpaja Junkin ja Paukun Pajan kanssa toteuttavat Step on hanketta ja vastaavat nuorisotakuun haasteisiin tarjoamalla nuorille mahdollisuuden suorittaa opintoja erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi työpajalla. Vastaavasti työpajan asiakas voi kerryttää työpajalla omaa osaamistaan ja hakeutuessaan opiskelemaan tämä kertynyt osaaminen on mahdollista osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta lukea nuorelle hyväksi opintoihin. Työpajojen työtehtäviä on verrattu ammatillisten perustutkintojen osaamistavoitteisiin yhteistyössä alan opettajien kanssa ja todettu, että työpajalla voi oppia asioita tekemisen kautta.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä 25.4.2017 työpajatoiminnan opinnollistamisen erääksi nuorten hyvinvointia edistäväksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi toimenpiteeksi. Sen mukaan ”työpajatoimijat ja koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työpajatoimintaa siten, että työpajoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä ja oppimisen tukipalveluna”. – Olemme siis olleet tässä asiassa edelläkävijöitä.

Sedussa panostetaan tulevaisuudessa entistä enemmän valmistuvien opiskelijoiden työllistymiseen. Opiskelijoille järjestetään lukuvuoden aikana työnhaun digipajoja ja tulevana kesänä on mahdollista kesäkuulla osallistua ohjattuun työnhakuun Sedun opetuspisteissä Step on hankkeen toteuttamana. Keskiössä on auttaa nuorta työllistymään.

Step on ESR -hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja osatoteuttajina mukana ovat Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Kaks`Kättä työpaja ry. Step on hankkeen toiminta-aika on 1.4.2016 – 31.3.2019.

Tarja Puskala

projektipäällikkö