Ajatuksia nuorten kohtaamisesta

”Ohjaamotyössä on mielestäni tärkeintä kuuntelutaito, rehellisyys ja se, että on aito oma itsensä nuorten kanssa”

Ohjaamotyössä on mielestäni tärkeintä kuuntelutaito, rehellisyys ja se, että on aito oma itsensä nuorten kanssa. Kuuntelutaito on ensiarvoisen tärkeä työkalu missä tahansa ihmisläheisessä työssä. Täytyy olla myös malttia odottaa vastauksia, ettei itse kiirehdi ehdottamaan vaihtoehtoja. Rehellisyydellä tarkoitan sitä, että antaa aitoa palautetta ja vastakaikua. Rehellisyyttä on myös se, että asiakastilanteessa tunnustaa itselleen ja muille, että ei hallitse ja osaa jotain asiaa. Aitous liittyy siihen, että kun jokainen tekee työtä omalla persoonallaan, täydentävät ohjaamotyöntekijät hienosti toisiaan. Tässä on hieman mietteittäni nuorten asiakkaiden kohtaamisesta.

Jos nuorelta ihmiseltä kysytään mikä häntä kiinnostaa, voi kysymys pahimmillaan hämmentää. Kiinnostuksen kohteita voi olla monia, mutta hyvin epäselvää voi silti olla se, millainen tekeminen ja millainen työ soveltuu parhaiten. Ja kun koemme, että nuori on neuvoton, me aikuiset rakastamme neuvoa! Se taas voi herättää tyytymättömyyttä ja vastustusta, jos me aikuiset kerromme omia mielipiteitämme sen suhteen, mikä olisi meidän mielestämme paras ratkaisu.

”Aikuisen tehtävä on olla myönteinen peili, ei kaikkitietävä neuvonta-automaatti”

Usein paras ja toimivin työkalu nuorten ohjaamisessa on se, että ymmärtää pitää suunsa kiinni. Ratkaisut ja vastaukset löytyvät ihmiseltä itseltään, hänen persoonastaan, arvomaailmastaan ja kokemuksista. Parhaimmillaan ratkaisun löytämiseen tarvitaan vain muutamia oikeanlaisia kysymyksiä. Siinä ohjaaja tai valmentaja voi olla hyödyksi. Aikuisen tehtävä on olla myönteinen peili, ei kaikkitietävä neuvonta-automaatti.

Seuraavan kerran kun tekisi mieli kokemuksen syvällä rintaäänellä ohjeistaa nuorta, kannattaa sen sijaan kysyä, mikä nuoren omasta mielestä olisi hyvä ratkaisu ja paras lopputulos. Usein nuori itse tietää varsin hyvin, miten jonkun tilanteen tai asian voisi ratkaista.

Ja vielä pari sanaa motivaatiosta. Kaikilla ihmisillä on elämässään asioita, jotka ovat heille tärkeitä ja merkityksellisiä. Myös opiskelun ja työn pitäisi olla sellaista, että sen kokee jollain lailla tärkeäksi ja itselleen sopivaksi. Kaikille on olemassa sopiva vaihtoehto, joka herättää motivaation ja innostaa toimimaan. Ohjaustyötä tekevän tehtävä on auttaa piirtämään tulevaisuuden kuva.

Motivaatio herää, kun tulevaisuuden kuva rakentuu.

 

 

Susan Sinimäki

Ohjaamo Seinäjoki

Vuosi ohjaamotoiminnan alkuaskeleita

Ensiaskeleet ovat aluksi huteria ja vaappuvia, vähitellen askelten varmuus vakaantuu, vaatii vain kärsivällisyyttä. Välillä ”pyssähtämisiä”, mutta taas ylös nousten. Välillä harmittaa, kun nuo toiset osaavat jo noin hyvin.  Mutta varmuus oppia kävelemään on kova.

Reilu vuosi sitten Lapua lähti mukaan Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeeseen.

Alku oli palaveria palaverin jälkeen. Jokunen ehkäpä väsähtikin siihen istumiseen ja paperin pyörittämiseen, enkä sano oliko ne nuoria vai aikuisia. Yhden positiivisen ja näkyvän asian Ohjaamo-toiminnasta haluan nostaa esiin. Heti alkutaipaleesta asti on eri toimijoiden yhteistyö lisääntynyt ja nuori on tämän yhteistyön keskiössä.

Varsinaiseen toimintaan päästiin vasta 12.11.2018, kun Ohjaamo Lapua oli auki ensimmäistä päivää. Aloittamista viivästytti Ohjaamon sijoituspaikan remontti, joten valmisteluun käytetty aika lisääntyi. Etukäteismarkkinointia oli tehty varsinkin syksyllä. Heti ensimmäisenä päivänä klo 11.03 tuli viesti: ”täällä Ohjaamossa ei ole ketään paikalla”. Aukioloaika oli alkanut klo 11 ja palveluohjaaja oli hakemassa läppäriään toisesta tilasta. Markkinointi oli siis purrut ja paikalle oli löydetty.

Ohjaamoita on Suomessa 71 Rovaniemen ja Helsingin välillä. Ohjaamoita on varmaan yhtä monta erilaista kuin on Ohjaamojakin. Aukioloajat ja – päivät ovat erilaisia ja  paikatkin eroavat toisistaan. Ainakin vielä syksyllä olimme ainut Ohjaamo Suomessa, joka sijaitsee oppilaitoksessa. Olemme tällä hetkellä Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Ennen lukuvuoden loppua, kun rakenteilla olevan uuden lukion tilat yhdistetään Sedun tiloihin, Ohjaamo Lapua on yhteisellä toisen asteen kampusalueella.

Oppilaitos tuo omat hyvät puolet ja haasteet toiminnalle. Ohjaamo on siellä, missä suuri osa nuorista on ja se tuo jokapäiväistä näkyvyyttä. Samalla pohdimme myös, miten saadaan opiskelun ulkopuolella olevat tulemaan Ohjaamoon.

Tuntuu, että vanhemmat ovat löytäneet Ohjaamon mahdollisuuden nuorilleen. Äitien yhteydenottojen siivittämänä ja äitien vihjaamana on moni nuori tullut Ohjaamoon. Haasteena on vielä saada Ohjaamon slogan: ”jos et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta”, nuorten tietoisuuteen ja myös toiminnan tasolle. Ohjaamoa on tuotu esille monilla tietoiskuilla ja kouluvierailuilla, mutta edelleen on nuoria, jotka sanovat, etteivät ole kuulleet koko Ohjaamosta. Tiedottamista tulee vaan jatkaa.

Moni meistä on törmännyt tilanteeseen, missä joku asia on ollut ihan uusi ja outo. Hetken päästä tähän ”outoon” asiaan törmää tämän tästä. Itselleni viimeisin tällainen tilanne oli ukko-fi -sivustoon liittyen. Eräs Ohjaamossa vieraillut nuori kertoi ukko.fi-sivustosta, josta en ollut kuullut aiemmin. Seuraavalla viikolla ajellessani itäisessä Suomessa vastaani tuli iso tievarsimainos samaisesta ukko-asiasta.

Etelä-Pohjanmaan Ohjaamojen yhteystiedot ja aukioloajat löydät TE-palveluiden verkkosivuilta: Ohjaamot

Maritta Sipilä

ohjaamokoordinaattori

Ohjaamo Lapua

 

TULEVAISUUDEN HYÖRINÄÄ ROBOTTIEN JALOISSA – VAI MIKÄ MEITÄ ODOTTAA

Lapin koirat Pena ja Estelle katsovat luottavaisina tulevaisuuteen.

Tulevaisuustutkijoiden näkemyksiä Suomesta vuonna 2042 (HS 4/2017)

Vuonna 2042 arvot ovat entistä tärkeimpiä, yhteisvastuuta ja sananvapautta korostetaan. Bussimatkoilla voi kuulla useita kymmeniä kieliä, ruotsinkielen asema on heikentynyt, virastoissa kaikuu jatkuvasti englanti, virkailijalla on korvissa laite, joka tulkkaa. Henkilöautot, rekat jopa laivat kulkevat automaattisesti. Ihmisiä ei tarvita lastauksessa eikä jakelussa, robotit hoitavat tehtävät. Alzheimerin- ja Parkinsonin tauti kuten syöpäkään ei tapa, vaan ovat kroonisia sairauksia. Ihmisille kasvatetaan varaosia omista kantasoluista.

Terveydenhoidossa kohtaamme robotin ja leikkaussaleissa hyörivät robotit, joiden valvojina ja konsultteina toimivat ihmiskirurgit. Ravintoloissa hyörivät robottitarjoilijat, ostoskeskuksissa robottioppaat, teollisuudessa robottivartijat, hotelleissa robottivastaanottovirkailijat, armeijassa löytyy myös robottisotilaita. Monet tylsät, raskaat ja tarkkuutta vaativat työtehtävät on sysätty jo aiemmin robottien kontolle, siivoojien määrä on romahtanut, lääkärien määrä vähenee kaiken aikaa. Moni perinteinen ammatti muuttuu entistä enemmän konsultoinniksi, ohjaamiseksi tai avustamiseksi. Pikaruokapaikkoja on edelleen, mutta ruoan valmistuksen ja tarjoilun hoitavat robotit.

Palveluvienti on ohittanut tavaraviennin, turismi on kasvanut, erityisesti ollaan kiinnostuneita terveysturismista, arvostetaan terveellistä ilmastoa. Yksinasujien määrä on kasvanut ja suosituin lemmikki on pikkupanda, nimiä ei valita enää nimipäiväkalenterista, niitä lainataan vaikka mistä, nimet ovat sukupuolineutraaleja kuten Puro, Pii, Kinos.

Muutosten takana ovat kolme suurta asiaa: globaali ilmaston muutos, tekniikan- ja lääketieteenkehitys

Edellisessä blogikirjoituksessa Päivi Ojala toi esiin nuoren ”hätähuudon”: että olemme täällä jo nyt. Ylläolevaa tulevaisuutta kohtiko me näitä nuoria ohjaamme?  Palveluita tarvitaan ja tarvitaan aikuisen tukea, toisen ihmisen ei robotin, nuori tarvitsee ainakin yhden tärkeän ihmisen joka aidosti välittää eikä hylkää, nuori tarvitsee tukea ottaakseen vastuuta itsestään, muttei liikaa hyysäystä, nuori haluaa itse selvitä, totesi kasvatustieteiden emeritusprofessori Kari Uusikylä (A-studio 19.4.2017, ”Pelastakaa pojat”). Kouluihin hän peräänkuuluttaa opettajien oikeanlaista auktoriteettia ja hänen mielestään osa oppilaista tarvitsee edelleen tarkkailuluokkia, mitkä eivät saa olla kaatopaikkoja, rangaistuslaitoksia, vaan paikka missä pidetään huolta, ollaan aikuisia ja ohjataan nuoria.

Nyt kun Etelä-pohjanmaalla ollaan kehittämässä omaa ohjaamomallia, on meidän otettava huomioon kaikkien nuorten tarpeet, niiden jotka pärjäävät sähköisillä alustoilla, robottien maailmassa, mutta myös niiden, jotka tarvitsevat toisen ihmisen, aikuisen tukea omien tavoitteiden luotsaamisessa kohti vuotta 2042, kohti omaa aikuisuutta. Nuorisolainmukaiset nuorten monialaiset yhteistyöverkostot ovat toimineet alueellamme aktiivisesti Nuorisotakuun lanseerauksesta lähtien (2013), nyt nämä tahot ovat yhteistyössä kehittämässä Etelä-Pohjanmaan ohjaamo mallia kohti tulevaa maakuntauudistusta ja uusia maakunnan yhteistyöverkostoja. Hyvä näin!

Suunnittelutyötä on tukemassa hallituksen puoliväliriihen (25.4.2017) linjaukset työllisyyden toimista nuorten osalta: puhelinhaastatteluista painopiste kasvokkain haastatteluun, palkkatukea kohdistetaan entistä enemmän yrityksiin, ohjaamoiden toiminta vakiinnutetaan, tehostetaan, selkeytetään ja kootaan yhteen nuorille tarkoitettuja ohjaus-, sosiaali-, terveys-, työvoima- ja nuorisopalveluja ja lyhennetään palveluprosessien kestoa.

Mutta tähän päivään!

Ohjaus ja kannustus tuottivat tulosta – nuori työllistyi työssäoppimispaikkaansa

Lähipiirin koulutushakurumba päättyi onnellisesti, myös lähipiiriin kuuluvan työvoimakoulutus F.E.C pääsi tulostavoitteisiin, oppilas työllistyi työssäoppimispaikkaansa ja kertaheitolla asumisen  ja muut arjen Euroihin liittyvät ongelmat poistuivat  säännöllisten palkkatulojen myötä, ohjaus ja kannustus tuottivat tässäkin tulosta!

Tulevaisuutta filosofoiden, tässä päivässä kuitenkin eläen ja Penan ja Estellen globaalia ystävyyttä ihaillen

 

Hannele Koivumäki

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, asiantuntija, nuorisotakuun koordinointi