Nuorelle kesätyönhakijalle

Kesätöiden etsiminen, kuten muidenkin töiden hakeminen on myymistä. Kartoitat mitä osaat, missä sellaista työtä tehdään ja niihin paikkoihin kohdistat hakutoimesi. Pelkkä sähköpostin lähettäminen ei riitä, vaan pitää kontaktoida henkilökohtaisesti. Sinulle on myös kertynyt erilaisia verkostoja, hyödynnä niitä. Kerro työnhakutoiveistasi ja tavoitteista ystäville, sukulaisille, naapureille ja muille jotka tuntevat Sinut. Myynnin maailman on verkottunut, perinteisten kanavien lisäksi kannattaa hyödyntää Somea.

Jos ei ole vielä kertynyt ammatillista osaamista, Sinulla voi olla harrastusten kautta karttunut monenlaisia taitoja. Olet voinut toimia ohjaajana ryhmille, olla osa ryhmää tai vaikka urheilun kautta tottunut määrätietoiseen, kurinalaiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Vapaa-ajan toimien kautta voit myös osoittaa ahkeruutesi ja osaamisesi.

Mieti ja tutki työpaikkailmoituksia, esim. kaupunkien kesätyöhakujen vaihtoehtoja, mitä voisit tehdä, mikä kiinnostaisi ja olisi hyödyksi tulevaisuudessasi. Kesätyön kautta voit päästä tutustumaan unelma-ammattiisi tai kerryttää lisäpisteitä koulutuksen hakuvaiheeseen.

Vaikka ei oman alan työtä löytyisi, kannattaa ottaa vastaan mitä tahansa työtä. Itse arvostan todella korkealle nuoren, joka on ollut kesätöissä mansikanpoiminnassa. Se kertoo hänen ennakkoluulottomuudestaan, sitoutumisestaan ja työhalusta. Ei välttämättä ole cv:ssä ammatillisesti kovin mairitteleva tieto, mutta kertoo positiivisella tavalla muista ominaisuuksista.

Myös yrittäjyyttä voi kokeilla kesätyönä! Erilaiset laskutus osuuskunnat ja järjestöt mahdollistavat pienimuotoisen yritystoiminnan harjoittamisen. Esimerkiksi 4H-yhdistys tarjoaa apuaan yritystoiminnassa: http://www.4h.fi/toita/perusta-oma-yritys/ Voit perustaa kesäkioskin, urakoida pihatöitä, koodata pelejä, mitä ikinä keksitkin!

Jostain on aloitettava, kaikki kokemus vie eteenpäin. Pienin askelin kohti tavoitetta. Usko omiin unelmiin! Kimi Räikköstä lainaten: ” Tiedän mitä teen” ja” Olen tehnyt aina asiat omalla tavallani”. Nämä lauseet vaativat sanojakseen rautaisen ammattilaisen, mutta uskomalla omiin unelmiin ja tekemällä määrätietoisesti työtä niiden eteen voit olla joskus Kimin tilanteessa: Unelmiesi ammatissa huippuammattilaisena!

 

Jarmo Nurmela,

palveluesimies, työnvälitys- ja yrityspalvelut,

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorelta nuorille: (kesä)töitä metsästämässä

Jouluna 2015 päätin, että ensi kesänä teen oman alan töitä, vaikka mikä olisi. Päätös oli hyvä tavoite, mutta ei haasteeton: satun opiskelemaan viestintää, alaa jossa työllistymismahdollisuudet ovat vaikeat. Kuinka saada töitä, joita on tarjolla vähän ja kilpailu paikkoihin kovaa? Kysymys on tuskin vaivannut vain minun päätäni.

Netti on pullollaan neuvoja työnhakuun. On viittä vinkkiä siitä, miten vastata haastattelussa kysymyksiin, kuinka pukeutua ja listoja siitä, mitä pitää ehdottomasti välttää. Nuorena henkilönä tuntuu siltä, että työnhakijan pitäisi olla jonkinlainen superihminen. Hyvä haastateltava on itsevarma, mutta liikaa ei omilla kokemuksilla kannata rehvastella. Työkokemusta on löydyttävä jo ennestään, mutta haasteena on löytää se ensimmäinen oman alan paikka. Ensivaikutelmankin on oltava täyden kympin suoritus jo heti kättelyssä – kirjaimellisesti.

Päätin jättää netin työnhakuoppaat omaan arvoonsa ja luottaa omaan intuitioon. Aloitin päivittämällä CV:n tähän päivään. Ensivaikutelmaa ei anneta, kun astutaan haastattelussa ovesta sisään: se annetaan, kun lähetetään hakemus työnantajalle. Oma CV:ni heijastelee minua itseäni, se on astetta visuaalisempi ja hieman kaavoja rikkova kokonaisuus. Ennen kaikkea se täyttää kultaisen säännön: mahduta kaikki yhdelle sivulle ja kerro vain olennainen. Käytin CV:n tekoon yhden työpäivän verran, mutta se kannatti, sillä lähes jokainen vastaanottaja kertoi CV:n olleen piristävä ja erottuva hakemusten joukossa.

CV:n uudistamisen jälkeen suuntasin työpaikkajahtiin. Monelle tuttu ja turvallinen paikka mol.fi (alias te-palvelut.fi) toimi minullekin aloituspisteenä. Korkeakouluopiskelijana hyödynsin myös Aarresaarta, jonka kautta yritykset voivat hakea erityisesti opiskelijoita töihin. Etsin myös yrityksiä, joilla oli ylipäätään kesätyöhaku auki, riippumatta siitä haettiinko paikkaan viestinnän osaajaa vai ei. Järkeilin, etten häviä mitään, vaikka laittaisin hakemuksen tyrkylle myös tällaisiin yrityksiin. Jos minä en mainosta itseäni, niin ei kukaan muukaan sitä tee.

Haastattelukutsujen tullessa oli aika miettiä, miten voin tuoda omaa osaamistani esiin työnantajalle. Kysymyksiä on hyvä miettiä etukäteen, mutta liian ulkoaopetellut vastaukset tuskin tuovat haluttuja tuloksia. Kliseitä kannattaa välttää: kaikkihan me olemme sosiaalisia ja vastuuntuntoisia, mutta mitä muuta? Miten juuri minä erotun työntekijänä muista? Mitä osaan paremmin kuin kukaan muu? Mietin, miten aiemmat työni voivat auttaa minua mahdollisissa tulevissa tehtävissä, vaikkeivat ne viestinnän töitä olleetkaan. Mietin, kuinka käännän katseen pois työkokemuksen puutteesta siihen, että minä osaan vastata työn haasteisiin. Kokemus aiemmista työpaikoista ei ole myöskään ainoa relevantti kokemus. Haastatteluissa toin ilmi kokemusta, jota olin saanut harrastuksien kautta, yhdistystoiminnasta ja opiskeluista.

Jouluna tehty päätös tuotti tulosta. Kevään aikana kävin useissa haastatteluissa, myös yrityksessä, joka ei varsinaisesti ollut hakenut viestinnän osaajaa. Viime kesän (2016) tein töitä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viestintäharjoittelijana. Työn kautta sain itselleni arvokkaan CV-merkinnän, mutta myös paljon kokemusta, jota tuoda esiin tulevaisuuden työnhaussa. Ennen kaikkea sain varmistuksen sille, että neljä vuotta yliopistossa eivät ole menneet hukkaan: viestintä on minun juttuni.

 

Inga-Maaret Aikioniemi

Organisaatioviestinnän maisteriopiskelija

Vaasan yliopisto