”Työ ei ole Y-sukupolven ykkösjuttu”

tennaritY-sukupolvi on syntynyt vuosina 1980 – 2000 ja valloittaa pikkuhiljaa työelämää. Heille 8 – 16 työaika tarkkoine tesseineen on vierasta. Duunia painetaan kunnolla ja sitten vietetään kolmen kuukauden sukellusloma Balilla. Kaverit ja elämykset ovat velvollisuuksia ja raatamista tärkeämpiä. Sukupolven edustajat tekevät työtä elääkseen. Heille erilaisuus on normaalia. Y-sukupolvi on nähnyt luonnonkatastrofit, kouluampumiset ja vanhempien irtisanomiset, mutta silti he ajattelevat ”miksi synkistellä, kun elämästä voi nauttia”.  (Ilkka 21.10.2014, Susanna Kultalahti)

Tunnistan Y-sukupolven ajatusmaailman oman lähipiirini kautta, ”lähipiirillä” on yliopistotasoinen koulutus, mutta työelämään hakeutumisen malli on juuri yllä kuvatun laista. Työtä tehdään elääkseen, pidetään kuitenkin huoli että rahat riittävät, luksusta ei tarvitse olla, vaatteet voi hankkia kierrätyksestä, mutta välillä pitää päästä tuulettumaan .

Mutta tässä ei ole koko totuus. Tämän päivän Suomessa tarvitaan ammatillinen koulutus työelämään siirtymisessä. Hallitusohjelman mukaisen Nuorisotakuun tavoite on auttaa nimenomaan nivelvaiheissa olevia nuoria pääsemään kohti omaa työuraa, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvien palvelujen kautta. Nuorisotakuun kohderyhmästä (alle 25-vuotiaat ja alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet) osa työllistyy avaamatta koskaan te-palvelut.fi sivuja, osa työllistyy sivujen avulla omatoimisesti. Osa nuorista avaa itse TE-toimiston oven hakiessaan apua tilanteeseensa, mutta on vielä osa, joita ohjataan TE-toimiston ovelle ja palveluihin etsivän nuorisotyön kautta.

Työ- ja elinkeinohallinto ja hallinnon palvelut ovat muuttuneet viime vuosien aikana monikanavaisiksi. Tämä tarkoittaa palveluja sähköisesti, puhelimitse mutta myös kasvokkain. Työnhakutaitoihin voi perehtyä omatoimisesti netissä, niistä voi kuunnella webinaareissa, voi saada käyttöön henkilökohtaisen työhönvalmentajan työ-, koulutus- tai työkokeilupaikan etsintään, tai tulla mukaan ohjaajan vetämään työnhakuryhmään kahdeksan muun osallistujan kanssa.

Jos töitä ei löydy nopeasti, saa käyttöön oman asiantuntijan, voi osallistua netissä tai ryhmässä uravalmennukseen, voi tavata kasvokkain tai videoitse ammatinvalinnan-ohjaajan tai koulutusneuvojan. Voi osallistua työkokeiluun suunnitellessa omaa tulevaa ammattia tai lähteä mukaan koulutuskokeiluun miettiessään uusia opintokokonaisuuksia. Työnantajalle voidaan maksaa palkkaukseen Sanssi-tukea tai jos yrittäjyys on oma juttu, on mahdollista saada starttirahaa omaan start-up yritykseen.

TE-palveluja löytyy jokaiselle (Y-sukupolven) nuorelle ajankohdasta, paikasta ja tavasta riippumatta, liikkeelle lähtevänä voimana on asiakkaan oma tai yhdessä määritelty palvelutarvearvio työllistymissuunnitelmineen. Ollaan yhdessä optimisteja  – askel taaksepäinkään ei ole katastrofi vaan cha chan askel.

hannele-koivumaki-profiili

Kulkulaitosten ja yleistentöiden ministeriöstä – Työ- ja elinkeinoministeriöksi, kortistosta – digitaalimaailmaan ajatukset kirjoitti babyboomeri (synt.1946-1964), joka elää tehdäkseen työtä ja synkistelee ajoittain nuorisotyöttömyydellä

Hannele Koivumäki, asiantuntija, Nuorisotakuu,Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s