Nuoret ja työllisyyden kuntakokeilut

Nuorten työllisyyden edistäminen on otettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiassa alueelliseksi tavoitteeksi. Etelä-Pohjanmaalla tähän onkin kiinnitettävä erityistä huomiota, koska nuorten osuus maakunnan muuttotappiossa on keskeinen, nuorten osuus työttömistä on valtakunnallisesti verrattuna korkea ja syntyvyys on ollut laskussa.

Nuorten pysymistä ja sijoittumista maakuntaan auttaa hyvät koulutus- ja työmahdollisuudet.

Toisaalta alueen työttömistä lähes viisi sataa nuorta on ilman ammatillista koulutusta. Kokonaistyöttömyys on ollut viime vuodet voimakkaassa laskussa ja työnantajilla esiintyy entistä useammin vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Periaatteessa maakunnassa pitäisi olla nuorille yhä paremmin mahdollisuuksia työllistyä ja kiinnittyä alueelle, mutta nuorten kohdalla työ- ja koulutusmarkkinat eivät kuitenkaan toimi optimaalisesti.

Työ- ja elinkeinohallinnolla on runsaasti erilaisia palveluja, joilla nuorten tilannetta voidaan edistää. Kuntatasolla useat eri hallinnon alat ja toimijat ovat yhdistäneet voimiaan nuorten palvelujen koordinoinnissa ja tuottamisessa. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä nuorten ohjaamot ja Seinäjoella toimiva monialainen työllisyyspalvelu AIMO.

Hyvin toimiva verkostoyhteistyö auttaa kohdentamaan palveluja oikea aikaisesti oikeisiin henkilöihin.

Yhä useammin kannattaisi kuntatasolla koota saman katon alle kaikki nuoria koskettavat palvelut. Tällöin myös palveluja tuottavien organisaatioiden yhteistyö lisääntyisi ja toiminta kohdentuisi tehokkaasti palvelutarpeiden mukaisesti.

Työllisyyden kuntakokeiluja ollaan käynnistämässä valtakunnassa tämän vuoden aikana. Hallituksen esitys kokeilulaiksi on valmisteilla ja tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn kevään aikana. Kuntakokeiluissa kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan. Kokeilukunnat ottavat mm. vastuun alle 30-vuotiaiden nuorten julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä. Kokeilu on toteutumassa Seinäjoen ja Ilmajoen kuntien alueella. Kokeilukunnilla on mahdollisuus rakentaa uudenlaisia toimintamalleja ja palveluja nuorille, hyödyntää kuntien laajaa palveluvalikoimaa sekä käyttää valtion ja kuntien resursseja. Aika näyttää kehittyykö nuorten työllisyys parempaan suuntaan, kun valtion ja kuntien voimavarat yhdistetään. Kokeiluissa on näytön paikka.

Jari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hyvä digi-paha digi?

Työttömyydestä puhuttaessa, puhutaan samassa yhteydessä paljon kohtaanto-ongelmasta, huoltosuhteesta sekä digiaikakaudesta. Nämä ovat ne elementit, joiden kertoimet ja paikat yhtälössä tulevat määrittelemään Suomen hyvinvointivaltion kohtalon tulevaisuudessa.

Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja samaan aikaan syntyvyys laskee. Kuka tekee tulevaisuuden työn ja miten ratkaista yhtälö, joka näyttää painuvan miinukselle, vaikka kuinka päin muuttujia siirtelisi?

 Sauli Niinistö avasi tänä vuonna yhteisvastuu-keräyksen äärimmäisen painavin sanoin: ”lapset toivovat enemmän yhteistä aikaa perheenä, tavallista, rauhallista arkea, eikä vanhemmuuden suorittamista”. Mitä tämä kertoo meidän arjesta? Olisiko aika pysähtyä ja pohtia mistä tämä tunne lapselle tulee. Menetkö ehkä kotiin ja puhut puhelimessa, kun kotona odottava lapsi juoksee sinua ovelle vastaan tervehtien? Tai samalla ehkä luet päivän lehteä tabletilta, kun kuuntelet lapsen lukuläksyn ja teet ruokaa. Pääseekö lapsi huomiosi ikkunaan vai joutuuko hän jakamaan sinut kiireen ja älylaitteiden kanssa jatkuvasti? Se älylaite kädessä tai ranteessa, pöydällä tai sohvalla; se on huono johtaja, mutta hyvä renki, sanotaan. Suoritatko työtä kiireen keskellä samalla tavalla kuin kotona arkea.

 Niin, digi on sekä uhka että mahdollisuus, riippuen siitä mihin asemaan sen päästää. Helpottaahan se arkea ja luo eri lailla yrityksille mahdollisuuksia kasvaa, kun tiedot saa jakaa netin kautta samaan aikaan kun mahdollisesti olet neuvottelussa. Tai arjessa, kun saat lapset nukkumaan ja muistat että laskut tulisi maksaa. Enää ei tarvitse lähteä pankin eteiseen jonottamaan ja kirjaamaan laskuja siihen kylän ainoalle maksupäätteelle, kun tänä päivänä voit avata pankkisovelluksen sohvalla iltateetä nauttien. Kolikon kääntöpuolella on sitten se mörkö. Se, jos annat puhelimen alkaa herraksi ja itse alat orjaksi. Jos vain et malta antaa sen älylaitteen olla, vilkuilet sovelluksesta toiseen ja sosiaalisesta mediasta toiseen ja huomaamattasi unohdat itsesi älylaitteen tarjoamiin tiedonjakomaailmoihin. Kyllähän se väistämättäkin suorittamiseksi menee, sitten kun huomaat, että Twitter, Facebook, Instagram ja moni muu älylaitteen mahdollistama tietoalusta on vienyt leijonan osan päivästäsi ja kaikki oikeasti tehtävälistalla olevat asiat on tekemättä.

Ratkaisuja kohtaanto-ongelman pienentämiseksi ja huoltosuhteen parantamiseksi haetaan paljolti digitaalisuuden kautta, sen mitä voidaan tehdä tuottavammin koneella, on turha teettää ihmisellä.

Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön, kun puhutaan kädentaidoista.

Digiaikakautemme haastaa nuoret ottamaan koppia tulevaisuudesta, koska heidän katsontakulma on huomattavasti laajempaa,

eivätkä he omaa vanhempien ikäluokkien kaltaista rajoittuneisuutta näkökentässä ja pystyvät näin omaksumaan uudet järjestelmät nopeammin. Melkein ammatti kuin ammatti, niin digiä ei pääse enää karkuun. Toisaalta, tarvitseeko digiä päästä karkuun vai tulisiko tässä katsontakulma vaihtaa välttämättömästä pahasta mahdollisuuksien ikkunaksi. Jos toimiaan digin kanssa osaa johtaa, se voi luoda mahdollisuuksia työmarkkinoilla paljon enemmän.

Digijohtaminen ja itsensä johtaminen ovat ne taidot, jotka vaaditaan tällä hetkellä työssä kuin työssä. Sinut voidaan kouluttaa ammattiin ja työhön päästessä perehdytetään luonnollisesti järjestelmiin ja työn tekemiseen, mutta itsensä johtamisen taito, se sinun tulee luoda itse.

 

 

 

 

 

 

Niina Lipponen
Johdon assistentti
TE-palvelut