Havaintoja nuorten yrittäjien ensiaskelista

Kuluva kesä 2022 antoi useita ajatuksia ja kohtaamisia Etelä-Pohjanmaan yritysmaailmassa. Suuren kokonaisuuden muodosti varsinkin nuorten kanssa käydyt keskustelut oman yritystoiminnan aloittamiseen liittyen, tai jonkin muun tavan löytämiseen jolla oman osaamisen tuotteistaisi yritysmaailmaan.

Monesti tulee mieleen, että heinäkuu on rauhallista aikaa yrittämiseen liittyen? Tänä kesänä tuli useita yrittämiseen liittyviä yhteydenottoja puhelimitse, sähköpostilla, tapaamisilla sekä myös ihan starttiraha hakemuksia yrityspalveluihin, jossa olen asiantuntijana.

Nuori henkilö.
Nuoria mietityttää maailman tilanne, jo kuusi kuukautta kestänyt sota idässä, materiaalien kallistumiset, materiaalien toimitusajat sekä turvallisuus.

Monella yrittäjyyttä tai osakkuutta suunnittelevalla nuorella oli hyvin samankaltainen huoli. Keskustelun merkitys asiakkaan kanssa on siksi tärkeää. Hänelle täytyy muodostua realistinen kuva työmarkkinoista ja siitä miten oma osaaminen ja taidot sinne sopivat esimerkiksi yrittäjänä. Asiakkaan kanssa kävimme yhdessä läpi hänen liiketoimintasuunnitelmaansa. Tarvittaessa asiakas oli hankkinut mukaan myös Uusyrityskeskuksen tukilausunnon, jossa on hyvin asiakkaan kanssa yhdessä mietitty tulevaa yrittämiseen liittyvää suunnitelmaa.

Omaa yritystoimintaa suunnittelevan nuoren kanssa käydyissä keskusteluissa käytän kuuntelevaa otetta. Nuori sanoittaa oman tarpeensa ja meidän asiantuntijoiden tehtävänä on olla antamassa päivitettyä tietoa sekä vaihtoehtoja, jos nuoren sanoittama puheenvuoro sitä vaatii ja hänen tavoitteidensa toteutumiseen tarvitaan meidän ohjaustamme.

Ainutlaatuinen positiivisuus, se tuli sillä hienolla tavalla esille, mitä vain nuori yrittäjäksi suunnitteleva henkilö voi puheessaan ja käytöksessään tuoda esille. Usko omaan tuotteeseen tai palveluun oli monella hyvin pitkällekin jo jalostettu, mutta myös riskien kartoitustakin oli kokeiltu tehdä. Innovatiivisuus oli monella mukana jo starttirahahakemuksen alkuteksteissä.

Oma käsitykseni Etelä-Pohjanmaan alueen aloittavista nuorista yrittäjistä sekä sitä suunnittelevista on erittäin positiivinen. Nämä kohtaamani nuoret noin 19–35 vuotiaat olivat päivän piristeitä jokaisella tavalla. Nuoret yrittäjäksi aikovat tai yrittämisestä kiinnostuneet olivat aidosti mukana keskusteluissa. He uskalsivat kysyä, ottivat kantaa, tekivät muistiinpanoja, kysyivät tarvittaessa uudelleen ja heidän käytöstavatkin olivat hyvällä tasolla.

Nuori henkilö esittelemässä ideoitaan kahdelle muulle henkilölle.
Nuori tarvitsee tukea ja tulla kuulluksi varsinkin, kun on kyse hänen omasta mahdollisesta yrittäjyydestään ja uravalinnoistaan.

Jokainen nuori otti realismiin liittyvät keskustelut rakentavasti ja osasivat myös asettaa erilaisia näkökulmia omaan yritysideaansa ja -suunnitelmiinsa. Yksi, mikä kaikilta nuorilta tuli joka kerta keskusteluidemme lopussa oli kiitos.

Tero Eklund
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Yrittäjän päivä.

”Jotta jokainen nuori tahtoisi toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä”

Yrittäjän päivänä tehdään yrittäjyyttä tutuksi. Valtakunnallista Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 2022 Yrittäjän päivän juhlinnan keskiössä ovat lapset ja nuoret, kun Talous ja nuoret TAT toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Yrittäjän päivänä tutustutetaan lapsia ja nuoria yrittäjyyden moniin muotoihin, sekä innostetaan yrittäjyyteen ja yritteliääseen elämän asenteeseen.

Paikalliset palvelut aloittavalle yrittäjälle (te-palvelut.fi)

Miten huomioimme polaariset kulttuurit X, Y ja Z-sukupolvien työllistymisessä

Vimpelin veto

Kuva: Vimpelin kunnan verkkosivut

Aasiassa koitetaan saada hallintaan vahvaa korruptiota. Korruption poistamiseen on luotu anti-korruptio kampanjoita, lakeja ja kohdennettu poliisivoimien resursseja. Tulokset kampanjoiden osalta ovat olleet kuitenkin varsin näennäisiä. Tämä johtuu osaltaan siitä, että korruptio Aasiassa on kulttuurillishistoriallinen asia. Me voimme muuttaa muutamissa viikoissa lakeja, muuttaa organisaatiorakenteita ja rakentaa uutta infraa. Me emme kuitenkaan pysty muuttamaan kulttuuria. Kulttuuri on ja elää yleensä yhden sukupolven ajan. Kulttuurin vaikutus aliarvioidaan erittäin kaukaa haetun anti-korruptio esimerkin lisäksi myös nuorten työllistämisessä. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää ymmärtää miten X, Y ja niin kutsuttu Z sukupolvi ajattelee kulttuurillisesti.

X eli sodanjälkeen syntyneet suuret ikäluokat arvostavat työntekoa ja työtä itsessään, eläen varsin hierarkisessa ja titteleille omistautuneessa toimintakulttuurissa. X-sukupolvi rakensi talon, osti auton ja ennen kaikkea sitoutui. Y-sukupolvi eli 85-95 syntyneet ovat tottumaan digitalisaation luomaan globaaliin toimintaympäristöön. Y-sukupolvi elää kulttuurissa, jossa työssä merkityksellistä ei ole tittelit tai hierarkia. Y-sukupolvi ei myöskään halua sitoutua ja omistaa materiaalia, kuten asuntoa, kuin heitä edeltävä X-sukupolvi. Työssä tärkeää on kuulua osaksi jotain merkityksellistä toimintaa. Työn arvostaminen vain palkan lähteenä on Y-sukupolvelle toisarvoinen asia. Y-sukupolvi haluaa materiaalin ostamisen sijaan panostaa kokemuksiin.

Kuva: tabletti, puhelin

”Tulevaisuuden työmaailmassa digitalisaatio mahdollistaa entisestään myös nuorten työllistymistä kevytyrittäjyyteen.”

Nuorten työllistymisen kannalta näiden edellä mainittujen kulttuurillisten lainalaisuuksien hyväksyminen on ensisijaisen tärkeää. Muussa tapauksessa työpaikka ja työnantaja eivät näyttäydy mielenkiintoiselta. Tulevaisuuden työmaailmassa meidän tulee entisestään panostaa etätyömahdollisuuksiin. Koska Y-sukupolvi, eli nyt työelämässä olevat nuoret, eivät halua sitoutua yhteen paikkaan tai paikkakuntaan, näin ollen etätyö, liukuvat projektiluontoiset työt ovat nuorten työllistämisen kannalta tärkeitä.

Tulevaisuuden työmaailmassa digitalisaatio mahdollistaa entisestään myös nuorten työllistymistä kevytyrittäjyyteen. Meidän tulee tukea ja kouluttaa nuoria myös tähän kasvavaan trendiin. Vakituiset työsuhteet tulevat jäämään sivuun ja digitalisaation mahdollistaessa nuoret voivat kasvavissa määrin työskennellä erilaisissa globaaleissa projekteissa kevytyrittäjinä. Yhdysvalloissa UBER, Lyft, foodora ja Air-BNB näyttelevät esiasteita siitä, miten nuori voi yhden kännykkä appin lataamalla muuttua muutamassa minuutissa yrittäjäksi. Tulevaisuudessa nuorten työllistäminen on tämän kehityksen valossa joustavaa, helppoa ja varsin riskitöntä. Kun pohdimme mihin tulevaisuuden nuoret tulevat työllistymään edellä mainittujen lainalaisuuksien ymmärtäminen on tärkeää. Meidän tulee nähdä miten digitalisoituvat työmarkkinat kehittyvät ja samalla hyväksyä eri generaatioiden varsin polaariset kulttuurilliset ajatusmaailmat ja toimintatavat.

Sami Gustafsson

 

Pesäpallon maailmanpääkaupungin kaupunginjohtaja

Vimpelin kunnanjohtaja

Sami Gustafsson

Yrittäjä voi olla tavallinen mutta silti sopivasti hullu

Miika-Soini

 Miika Soini kävi hakemassa yrittäjyyskurssilta lisätietoja yrityksen perustamiseen. Kuva: Tapio Saunamäki

”Joskus ajattelin, ettei minusta ole yrittäjäksi. Kurssilla olen huomannut, ettei yrittäjyys ole salatiedettä ja että kukin tekee työtä omana itsenään. Ei yrittäjän tarvitse olla tavallista ihmistä ihmeellisempi”

Sadat nuoret ympäri Suomen ovat saaneet samanlaisia oivalluksia. Yhteistä heille on se, että he ovat lähteneet valmentautumaan Nuorten yrittäjyyspajoihin. Elinkeino on löytynyt yrittäjyydestä.

Mitä jos ei ole varma yrittäjäksi alkamisesta?

Nuorten yrittäjyyspajaan tullessaan ei tarvitse olla varma yrittäjäksi alkamisesta. Juuri pajassa voi asiasta ottaa selvää ja testata, kantaako idea elinkeinoksi asti.

Oman osaamisen paketoimisesta tuotteeksi on sitä paitsi aina hyötyä, vaikka päätyisikin työmarkkinoilla muualle kuin yrittäjäksi. Yrityksen toiminnan periaatteiden tuntemusta myös työnantajat arvostavat.

Mitä jos on varma yrittäjäksi alkamisesta?

Joillakin yrittäjyysidea on selvänä mielessä ja tähtäimessä oma yritys. Heihin kuuluu isokyröläinen Miika Soini, joka haki Seinäjoen yrittäjyyspajasta lisätietoa käytännön asioihin ja yrityksen perustamiskuvioihin.

Yrittäjyydessä Soinia kiehtoo yrittäjän vapaus. Voi määrätä omista työajoistaan ja tehdä hommia vaikka keskellä yötä. ”Omasta yrityksestä ei kukaan toinen voi myöskään laittaa minua pihalle”, nauraa video- ja valokuvausyritys Muwex Oy:tä pyörittävä Soini.

 

Taija-ja-Antti-Purola

 Taija ja Antti Purola pyörittävät yhdessä Poutafiilis-nimistä ohjelmapalveluyritystä. Idea kypsyi yrittäjyyskurssilla. Kuva: Ulla Haukijärvi

Idea kypsyy pajan aikana

Pajan käynyt Taija Purola kokee saaneensa arvokasta sparrausta yrittäjyyteen. Yrityksen liiketoimintasuunnitelma syntyi pajan aikana, siellä laskelmat laitettiin kuntoon ja oma idea kypsyi tuotteeksi. Miehensä kanssa hän perusti ohjelmapalveluyritys Poutafiiliksen.

”Kahdella tuulen ja inspiraation mukana menevällä taiteilijalla on pakko olla hyvin tuotteistettua omaa osaamista, jotta sitä on helppo myydä ja asiakkaan ostaa”, Taija Purola sanoo.

Sopivasti hullu

Yrittäjänä on vastuussa kaikesta yksin.  Siksi yrittäjällä on hyvä olla tiettyjä ominaisuuksia, jotta onnistuu. ”Yrittäjänä pitää olla sopivasti hullu eli uskoa omiin ideoihinsa, pystyä hyväksymään myös epävarmuus ja muistaa levätä innostavasta työstä huolimatta.” Yrittäjyystaitoja voi kuitenkin aina hankkia lisää – vaikkapa Nuorten yrittäjyyspajasta.

haukijarvi_ulla

Ulla Haukijärvi

projektisuunnittelija, Suomen Yrittäjäopisto

(Nimettömät kommentit Nuorten yrittäjyyspajaan osallistuneiden palautteista vuosien varrelta.)

 

Seuraava Nuorten yrittäjyyspaja Seinäjoella alkaa 1.10.2018. Pajaan haetaan TE-palveluiden kautta: https://koulutukset.te-palvelut.fi/kt/679359

Nuorten yrittäjyyspaja (NYP) on maksuton yrittäjyyskoulutus alle 30-vuotiaille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Suomen Yrittäjäopisto on valmentanut pajoissa nuoria vuodesta 2015 lähtien eri puolilla Suomea. Koulutus on osallistujalle maksuton, minkä tekee mahdolliseksi Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä rahoitus.

Lisää blogissa mainituista henkilöistä:
Rakkaus musiikkiin sai sairaanhoitajan hyppäämään yrittäjyyteen. Taija Purola perusti miehensä Antin kanssa Poutafiilis-musiikkiyrityksen.

Vloggausharrastus johti videointi- ja valokuvausyrittäjyyteen. Osakeyhtiön perustaminen yksin ei hätkäyttänyt nuorta yrittäjää.

Video: Taija Purola ja Nuorten yrittäjyyspaja

Video: Miika Soinin ja Nuorten yrittäjyyspaja

Yhteistyöllä kohti kotouttamista

nuorisotakuuMaahanmuuttajanuorten työllistymisen edistäminen ja kotouttaminen on yhteistyötä. TE-Palvelut ja lukuisat muut tahot tarjoavat nuorelle sellaisia palveluja, jotka vievät nuorta eteenpäin, kohti työmarkkinoita.

Uuden maahanmuuttajanuoren ilmoittautuessa työnhakijakasi TE-Toimistoon, hänelle varataan aika alkukartoitukseen. Alkukartoituksessa laaditaan kotoutumis- tai työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan palveluista, joita tarvitaan kotoutumisen ja työllistymisen tueksi.

Palveluita voivat olla:

  • Kotoutumiskoulutus, jota järjestetään suomen tai ruotsin kielellä. Suomen kielen oppimisen lisäksi koulutuksessa kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja koulutusjärjestelmästä. Lue lisää:
  • Työkokeilu tehdään työpaikalla. Työkokeilu selvittää ammatin soveltuvuuden. Työkokeilun voi aloittaa, kun sopimus työnantajan ja TE-toimiston kanssa on tehty. Lue lisää:
  • Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa on usein tavoitteena suorittaa ammatillisia tutkintoja tai niiden osia. Työvoimakoulutuksessa voi myös täydentää aiempaa osaamista ja koulutusta. Opetuskielenä on suomi. Kielen opiskelun ja ammatillisen koulutuksen voi yhdistää maahanmuuttajille suunnatussa ammatillisessa työvoimakoulutuksessa.Lue lisää:
  • Palkkatuetussa työssä työskennellään työpaikalla ja TE-toimisto tukee työnantajaa palkkakustannuksissa. Lisätietoja palkkatuetusta työstä saa TE-toimistosta. Lue lisää:
  • TE-toimisto antaa neuvontaa myös yritystoiminnan aloittamiseen. Aloittava yrittäjä voi tietyin edellytyksin saada starttirahaa. Lue lisää:

Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajat saavat palveluja ja neuvoja myös alueellisesti.

Lisätietoa:
Tervetuloa Suomeen – opas (tem.fi)

IMG_1044
Sanna Davidsson,
asiantuntija,
TE-palvelut

Nuorten yrittäjyyspajasta avautui yrittäjyyspolku

SJK-paja

Yrittäjyyspaja innostaa tiimityöskentelyllä ja lisätukea tuo samanhenkisten porukka. Seinäjoen yrittäjyyspaja v. 2015-2016

Nuorten yrittäjyys on kasvussa, joten yrittäjyysvalmennuksellekin on tilausta. Kansainvälisen yrittäjyyttä ja yritysaikeita tutkivan GEM-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten halu perustaa yrityksiä on kasvanut nopeasti. Joka viides alle 25-vuotias suomalainen uskoo perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa.

Käytännön työskentelyä yrittäjyyden kirkastamiseen

Yrittäjyyttä pohtiva tarvitsee usein sparrausta oman idean kiteyttämiseen. Nuorten yrittäjyyspaja tarjoaa sitä. Se on suunniteltu erityisesti alle 30-vuotiaille nuorille ja pureutuu käytännössä yrittäjyyteen. Osallistujalle koulutus on maksuton, minkä mahdollistaa Työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus.

Yhteistyössä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa pajoihin on saatu motivoituneita osallistujia. Suomen Yrittäjäopiston vetämissä pajoissa ympäri Suomen on vuosien 2015-2016 aikana liikeideoitaan hionut jo yli 500 nuorta osaajaa, ja lisää on tulossa. Vuonna 2017 pajoja käynnistyy yhteensä 12 paikkakunnalla.

Tommi_Koivunen

Yrittäjyyspajaan osallistunut Tommi Koivunen Alajärveltä perusti yrityksen paja-aikana.

Yli puolet pajan käyneistä perustanut yrityksen

Aiemmissa Nuorten yrittäjyyspajoissa uusia yrityksiä perusti yli puolet pajan käyneistä. Yksi heistä on Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen pajaan vuonna 2016 osallistunut Tommi Koivunen Alajärveltä. Koivunen perusti toiminimiyrityksensä pajan aikana ja toimii nyt yrityksensä kautta Pohjantähden vakuutusasiamiehenä. Alun perin Koivusella oli tarkoitus lähteä markkinointialalle, mutta kun tilaisuus yrittäjyyspajan kautta tuli, tarttui hän siihen välittömästi.

  • Nykyinen esimieheni oli kertomassa yrittäjyyspajassa yritysvakuutuksista, ja siitä se sitten lähti. Olen ollut tyytyväinen, myyntityö kolahti minulle ja sopii kuin nenä päähän, kertoo Koivunen.

Pajan neuvoilla oli helppo perustaa yritys

Täyskäännöstä Koivunen ei ole katunut. Pajan aikana oli käyty läpi, miten toiminimiyritys perustetaan, joten neuvoja noudattamalla perustaminen Koivusen mukaan hoitui helposti. Myös YEL:n ja muiden maksujen miettiminen sujui kivuttomammin, kun niistä oli pajassa saanut hyvän katsauksen.

Koivuselle yrittäjyys on tuttua jo lähipiiristä, sillä Koivusen vanhemmatkin ovat yrittäjiä.

  • Sitä kautta olen saanut tukea ja oppia yrittämiseen ja nähnyt yrittäjyyden arkea ihan lapsesta saakka. Yrittäjyys on kiinnostanut aina, kertoo Koivunen.

Kun Koivunen hetkeksi aikaa jäi työttömäksi, tuli asia esille Te-toimistossa. Tilaisuus yrittäjyyspajaan osallistumisesta ja nykyinen polku yrittäjyyteen avautui sitä kautta. Yrittäjyyden tie on tuntunut Koivusesta omalta.

Verkostot ja kontaktit tulevaisuutta varten

Ilman verkostoja ei yrittäjyydessä pitkälle pötkitä. Mitä aiemmin – jo yrityksen suunnitteluvaiheessa – niitä alkaa rakentaa, sitä paremmat lähtökohdat saa. Verkostoja ja vertaistukea Koivusella oli paitsi lähipiiristä ja paja-aikana osallistujaporukasta, myös heti yrityksen perustamisvaiheessa.

  • Kirjanpitäjän hankin jo alkutaipaleella, ja häneltä saa verotusasioissa neuvoja. Pohjantähdellä on muutama kollega, jotka toimivat myös toiminimen kautta, summaa Koivunen.

Pajassa osallistuja laatii liiketoimintasuunnitelman ja saa siihen sparrausta koko ryhmältä. Tiivis pajatyöskentely laittaa rajat pohdinnalle ja ”pakottaa” tekemään päätöksiä. Yrittäjyyskin on käytännössä päätösten tekemistä. Koivunen vinkkaakin yrittäjyyttä miettivää tarttumaan tuumasta toimeen.

  • Tykästyin siihen, että pajassa oli idearikkaita kouluttajia. Heiltä sai hyviä neuvoja, joihin kannatti tarttua. Kannattaa siis kuunnella avoimin mielin ja ryhtyä tuumasta toimeen, vinkkaa Koivunen.

Koivunen kokee saaneensa yrittäjyyspajasta hyvät eväät.

Suomen Yrittäjäopisto on valmentanut Nuorten yrittäjyyspajoissa vuodesta 2015 asti yrittäjyydestä kiinnostuneita alle 30-vuotiaita eri puolilla Suomea. Seinäjoella NYP tarjoaa käytännön yrittäjyysoppia jälleen 21.8.2017 alkaen.

UllaHaukijärvi (2)

Ulla Haukijärvi, projektisuunnittelija, Suomen Yrittäjäopisto

Kirjoittaja toimii Suomen Yrittäjäopistolla projektisuunnittelijana kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa ja Nuorten yrittäjyyspajan tiedotuksesta vastaavana.

 Haku Nuorten yrittäjyyspajoihin: http://koulutukset.te-palvelut.fi/kt/ sanahaulla Nuorten yrittäjyyspaja.

 

Seuraa Nuorten yrittäjyyspajaa Facebookissa

Tarinoita pajan käyneiden kokemuksista videoina

Pajamallista: Suomen Yrittäjäopiston blogista