Kesätyö on polku työelämään

Onnea kaikille valmistuneille ja muille koulunsa päättäneille! Opintojen parissa uurastaminen taukoaa ainakin hetkeksi ja on mahdollisesti aika suunnata kesätöihin. Oppiminen ei kuitenkaan lopu koulun loppumiseen, vaan kesätöissäkin voi oppia monia tulevaisuuden (työ)elämän kannalta tärkeitä taitoja.

Ammattiin valmistuneilla saattaa olla tänä kesänä käsillä ensimmäinen oman alan kesätyö ja jotkut onnekkaat pääsevät jo opintojen aikana tekemään töitä alalla, jolle ovat kouluttautumassa. Tällöin kesätyön polku on vienyt nuoren jo todella lähelle varsinaiseen työelämään astumista. Tärkeitä työelämävalmiuksia oppii kuitenkin kaikissa kesätöissä, vaikka ne eivät varsinaisesti sitä omaa alaa olisikaan. Toisaalta kesätöiden kautta saattaa joskus myös aueta sellaisia urapolkuja, joita ei opintoja aloittaessa olisi tullut edes ajatelleeksi.

70 000 menetettyä mahdollisuutta

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kuluneiden kahden koronavuoden aikana on menetetty yhteensä 70 000 kesätyöpaikkaa ja -kokemusta. Nuorten työllisyys onkin kärsinyt koronapandemiasta muita ikäluokkia enemmän. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Taina Susiluodon mukaan tavoitteeksi onkin asetettava paluu korona-aikaa edeltävälle tasolle avoimien kesätyöpaikkojen määrässä. Marraskuussa 2021 toteutettuun EK:n kesätyökyselyyn vastasi lähes tuhat yritystä, joista peräti 33 % ilmoitti lisäävänsä kesätyöpaikkoja tulevalle kesälle. Tämän perusteella voidaan siis odottaa nousua avoimien kesätyöpaikkojen määrään. Tavoitteena tulevalle kesälle on kesätyö- tai harjoittelupaikka jopa 120 000 nuorelle. (EK 2022)

Ruohonleikkuri leikkaamassa ruohoa.
Kesätyö on yksi elämän tärkeimpiä työpaikkoja

Ensimmäiset kesätyökokemukset ovat nuorille merkityksellisiä ja mieleenpainuvia. Kukapa meistä ei muistaisi ensimmäisiä kesätöitään esimerkiksi puistotyöntekijänä, mansikkamaalla, asiakaspalvelu- tai myyntityössä. Kesätöissä nuorelle tulevat tutuksi työelämätaidot ja toivottavasti myös omat vahvuudet sekä kehityskohteet. Lisäksi jo lyhytkin kesätyöjakso auttaa seuraavan työpaikan saamisessa. Kesätyö voi parhaimmillaan olla jopa yksi elämän tärkeimmistä työpaikoista. Jokainen nuori ansaitseekin ensimmäisen kesätyökokemuksen, josta polku kohti työelämää alkaa.

Muistatko vielä, mikä oli sinun ensimmäinen kesätyöpaikkasi?

Heli Peltoniemi
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Lähteet: EK:n kysely: Kesätyöpaikkojen määrä nousee roimasti. 2022. Elinkeinoelämän keskusliiton tiedote. Julk. 20.1.2022. Viitattu 7.6.2022.
https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ekn-kysely-kesatyopaikkojen-maara-nousee-roimasti/

Testaa Oikotien testillä millainen kesäduunari olet!
Vastuullinen kesäduuni 2022 (kesaduuni.org)

Kaikki tekijät ovat nyt tarpeen

Etelä-Pohjanmaalla on todella paljon työpaikkoja auki ja vielä toukokuussa ehtii hyvin hakea kesätöitäkin. Samaan aikaan, toukokuussa 2022, on työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita maakunnan alueella historiallisen vähän. Tekijöitä ja osaajia tarvitaan laidasta laitaan. Useissa tehtävissä etsitään hyvää tyyppiä, jolla on motivaatio ja asenne kohdallaan ja halu oppia, eikä välttämättä aiempaa kokemusta ja koulutusta vaadita. Toki vaativampiakin tehtäviä on tarjolla ja niihin tarvitaan tiettyä ammatillista osaamista.

Työnantajat ovat jo huomanneet, että valmiita tekijöitä ei välttämättä tehtäviin aina löydy. Monet heistä ovatkin valmiita miettimään työnhakijoiden kanssa erilaisia mahdollisuuksia kerryttää lisää osaamista ja kouluttautua työssä kyseiseen ammattiin. Oppisopimus on yksi keino oppia käytännönläheisesti työtä tehden ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista täydennetään oppilaitoksessa tai verkossa tapahtuvilla teoriaopinnoilla. Myös kesän aikana opiskeleville ovat oppisopimukset yleistyneet. Kesätyö mahdollistaa silloin opintojen etenemisen myös kesän aikana. Oppisopimuksella voidaan suorittaa kaikkia toisen asteen tutkintoja.

Henkilö seisoo kielekkeellä ja katsoo auringonlaskua.

Työllistymisen ja opiskelun maailma on nykyään mahdollisuuksia täynnä

Erilaisille oppijoille löytyy kouluttautumismahdollisuuksia ja erilaisia tapoja suorittaa tutkintoja eri koulutusasteilla. Erilaiset termit vilisevät puheissa silloin, kun puhutaan nuoren mahdollisuuksista työllistyä tai lähteä opiskelemaan. Koulutuksen toimijoilla on heille tutut termit, työllisyyden kentällä toimivilla omat, nuorisotyössä ja sosiaalitoimessa tai kuntoutuksen kentällä omat. Erilaisten mahdollisuuksien, termien ja uudistusten viidakossa nuori voi olla ihmeissään, mistä lähteä liikkeelle ja mihin suunnistaa.

Metsätie, jolle paistaa aurinko puiden takaa.
Kaikenlaisille tekijöille löytyy oma polkunsa

Nuori voi olla juuri peruskoulunsa päättävä tai lähes 30-vuotias useamman lapsen vanhempi ja kaikkea siltä väliltä. Kaikille löytyy vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia; niin heille, jotka miettivät ensimmäisen tutkinnon suorittamista kuin myös heille, jotka ovat jo toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneet tai aloitetut tutkinnot ovat syystä tai toisesta jääneet kesken. Yksilöllisyys, joustavuus ja henkilökohtaistaminen mahdollistavat monenlaiset erilaiset polut työelämään ja tutkinnon suorittamiseen.

Kohti Oppisopimusta -pilotti, jonka rahoittajana toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), on toiminut noin vuoden ja vielä on pilottiaikaa jäljellä noin seitsemän kuukautta. Pilotissa on etsitty monenlaisia reittejä oppisopimukseen. Tähän mennessä oppisopimustyösuhteeseen on päädytty niin työkokeilun, rekrykoulutuksen, työvoimakoulutuksen, ammatillisen kuntoutuksen, omaehtoisen opiskelun, sijaisuuksien kuin keikkatyönkin kautta. Myös suora rekrytointi oppisopimustyösuhteeseen työhaastattelun pohjalta on joissain tilanteissa ollut mahdollinen.

Pilotin tavoitteena on rakentaa erilaisia polkuja kohti oppisopimusta erityisesti alle 30-vuotiaille ammattikouluttamattomille nuorille. Useimmissa tilanteissa, joissa oppisopimustyösuhde on syntynyt, on tarvittu tiivistä yhteistyötä työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kanssa, mutta useimmiten myös muiden nuorten, koulutusten ja työllistymisen verkostoissa toimivien kanssa.

Neljän henkilön kädet pitävät ristiin toisiaan ranteista kiinni.

Yhteistyössä ja verkostoitumisessa onkin voimaa!

Mahdollisuuksia erilaisiin reitteihin kohti työtä löytyy niin paljon, että kukaan ei voi tietää ja tuntea kaikkia yksityiskohtia niistä kaikista. Eri alojen asiantuntijat yhteistyössä nuoren kanssa yleensä löytävät parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut myös haastavissakin tilanteissa. Nuori on oman elämänsä asiantuntija, mutta tarvitaan ”karttureita”, jotka etsivät reittejä yhdessä nuoren kanssa. Eri reittien ja palvelujen yhteen sovittaminen ei ole aina helppoa, mutta se on mahdollista.

On tärkeää, että me työllisyyden, koulutuksen ja nuorten parissa toimivat tunnemme pääpiirteissään eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, silloin osaamme ohjata nuorta saamaan täsmätietoa eri asiantuntijoilta. Kukaan ei osaa valita sellaisia vaihtoehtoja, joiden olemassaolosta ei tiedä, joten on tärkeää, että eri tahoilla nuorten parissa työskentelevät toimivat palvelujen ja mahdollisuuksien tulkkeina ja kartanlukijoina. Tietotaitoa meillä on yhdessä valtavasti ja mahdollisuuksia yksilöllisten opiskelu- ja työllistymispolkujen rakentamiseen on paljon.

Kaksi henkilöä kättelee pöydän ylitse.
Tekijöiden saatavuuden varmistaminen alueen työnantajille on varmasti kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite.

Yhteisellä työskentelyllä ja verkoston osaamisen täysimääräisellä hyödyntämisellä, voimme kokeilla rohkeasti rakentaa erilaisia polkuja työhön. Tällä hetkellä on paljon työpaikkoja, joihin ei valmiita osaajia löydy. On hyvä aika lähteä kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja, miten osaamista voi lisätä ja esimerkiksi opinnollistamisen kautta rakentaa polkua kohti osatutkintoa ja opinnollistaminen voi olla reitti oppisopimukseen tai tutkinnon suorittamiseen oppilaitoksessa.

Mestari–Kisälli -mallista tukea ja ohjausta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, TE-toimisto ja Kohti oppisopimusta -pilotti ovat yhdessä kehittäneet jo olemassa olevia palveluja hyödyntävän Mestari–Kisälli -mallin, joka työhönvalmennuksen keinoin mahdollistaa tukea työ-, työkokeilu- tai oppisopimuspaikkaan. Valmentaja voi antaa tukea ja ohjausta sekä nuorelle kisällille että työpaikkaohjaajana toimivalle mestarille. Mestari–Kisälli -malli on yksi keino mahdollistaa onnistumisia ja rakentaa polkua, joka johtaa nuoren onnistuneeseen oppisopimukseen ja ammattiin sekä tarjoaa työnantajalle tekijän ja tulevaisuuden osaajan.

Moni työnantaja tarvitsee tekijää jo tänään ja on tärkeää, että eri vaihtoehdot työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen mahdollistavat huomisen osaajien kasvamisen työpaikalla. Tuki on tarpeen myös työpaikan ”mestareille”, jotka oman työtehtävänsä ohella ohjaavat ja opastavat nuorta työhön.

Henkilö tasapainoilemassa aidalla.
Sanotaan, että päämäärä ei ole tärkein vaan matka.

Nuoren työllistymisen ja kouluttautumisen kohdalla päämääräkin on tärkeä, mutta kaikista tärkeintä taitaa olla päästä matkan alkuun ja rakentaa sen hetkiseen elämäntilanteeseen sopivin reitti. Matkalta kannattaa poimia kaikki mahdollinen oppi mukaan ja opetella hyödyntämään opittuja taitoja tulevassa työssä. Matkalla tärkeää on aina hyvä seura ja me työllisyyden ja koulutuksen parissa toimivat tahot toivottavasti olemme parasta mahdollista matkaseuraa kaikille nuorille, jotka sitä tarvitsevat. Täällä ollaan kartat ja kompassit valmiina sopivien reittien etsimiseen – yhdessä ja yhteistyöllä!

Riikka Ilves
Koordinaattori
Kohti Oppisopimusta -pilotti
riikka.ilves@te-toimisto.fi
0295046064
Työnhakijalle: Kohti Oppisopimusta -pilotti (te-palvelut.fi)
Työnantajalle: Kohti Oppisopimusta -pilotti (te-palvelut.fi)

Työnantajien yhteiskuntavastuun merkitys kasvaa

Työnantajien yhteiskuntavastuu rakentuu kestävän kehityksen kolmesta elementistä: taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu. Sosiaalinen vastuu on osa-alueista ehkä vaikeimmin määriteltävä ja mitattava.

Työnantajan sosiaalinen vastuu tarkoittaa muun muassa vastuuta omasta henkilöstöstä, kuten työterveydestä ja -turvallisuudesta, osaamisesta ja tasa-arvosta. Sosiaalisen vastuu on muutakin ja sen kantaminen on osaltaan vapaaehtoista, ja sitä arvostetaan yhteiskunnassa yhä enemmän. Nuorille työnhakijoille se voi jopa olla ratkaiseva tekijä työpaikkaan hakeutuessa.

Scrabble-pelilauta, jossa kirjaimilla muodostettu sanat: Lead (johto/johda), Team (tiimi) ja succeed (onnistu).
Tulevaisuudessa vastuullisuus nähdään työnantajan kilpailukyvyn edellytyksenä.

Menestyvän organisaation tärkein voimavara on sitoutunut, motivoitunut ja jatkuvasti kehittyvä henkilöstö. Vastuullisesti toimivassa organisaatiossa koko henkilöstö on sisäistänyt työnantajan arvojen ja tavoitteiden mukaiset toimintatavat. Vastuullinen johtaja varmistaa toimenpiteiden toteutumisen läpi koko organisaation.

Sosiaalinen vastuu on vähemmän työtapaturmia, hyvää työilmapiiriä, sitoutuneisuutta, perheen ja työn yhteensovittamista, vuorovaikutusta ja yleiseen keskusteluun osallistumista, totuudenmukaista sisäistä ja ulkoista viestintää. Se on empaattisuutta, vuoropuhelua ja elämään tyytyväisyyden edistämistä.

Yksi merkittäväksi kehittyvä aihealue on sosiaalisen yhteiskuntavastuun arvo- ja mainevaikutus työnantajan vetovoimaan, sisäiseen tehokkuuteen, henkilökunnan motivoituneisuuteen ja työn laatuun. Sosiaalisen yhteiskuntavastuun näkyvyyden lisääminen työnantajan viestinnässä auttaa myös rekrytoinnin kohdentumisessa halutunlaisiin hakijoihin.

Kaksi nuorta kannettavalla tietokoneella.
Työelämään tullessaan nuorilla on monenlaisia odotuksia

Nuoret työntekijät ovat toisenlaisia johdettavia kuin vanhempansa. He haluavat ja ovat valmiita avoimeen luottamuksen kulttuuriin, mutta tämä vaatii työnantajalta rohkeutta uudistua. Nuorille on tärkeää voida sitoutua organisaation tavoitteeseen, joka on myös yhteiskunnallisesti merkityksellinen eikä vain omistajan lisäarvon kasvattamiseen. Työn odotetaan sulautuvan osaksi elämäntapaa, ilmentävän omia arvoja ja valintoja.

Milleniaalien on uskottu haluavan tehdä maailmasta parempi paikka elää ja että he odottavat myös organisaatioiden olevan osa tätä muutosta. Työnhakijoina he kuitenkin tekevät päätöksiä mielikuvan perusteella. Yhteiskuntavastuu toimiikin vetovoimatekijänä nuoremmalle sukupolvelle. He hakevat helpommin työtä organisaatiosta, jossa näkevät toteutuvan hyvät yhteiskuntavastuun ja eettisyyden periaatteet, sekä hylkäävät helpommin työmahdollisuudet, jos näitä arvoja laiminlyödään.

Nuorten parissa tehty työelämätutkimus osoittaa, että nuoret suhtautuvat edelleen arvostavasti työhön ja mahdollisuuteen tehdä sitä. Työltä kuitenkin odotetaan enemmän kuin pelkkää palkkaa, sillä jopa 88 prosenttia nuorista haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista. Vain neljä kymmenestä on valmis tekemään mitä tahansa työtä, kunhan siitä maksetaan tarpeeksi hyvin.

Ihmisiä istumassa luennolla ja kirjaamassa muistiinpanoja ylös.
Tulevaisuuden työntekijöitä perehdytetään nyt

Työpaikoilla on tärkeä ja vastuullinen rooli nuoren ihmisen elämässä rinnalla kulkijoina. Samalla tuetaan nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ylipäätään. Siksi positiivisen työelämäkokemuksen antaminen on tärkeää. Tutkimusten mukaan nuoret arvostavat joustavaa työsuhdetta. Heistä se lisää hyvinvointia, motivaatiota, sitoutumista, tuotteliaisuutta sekä tasapainottaa työn ja vapaa-ajan suhdetta. Tutkimuksissa nousi vahvasti esiin myös työn merkityksellisyys, joustavuus työajan ja vapaa-ajan suhteen, esimiehen ja työyhteisön tuen saaminen sekä mahdollisuudet työssä kehittymiseen.

Kuulluksi tulemisen tunne ja vaikutusmahdollisuudet työssä ovat tärkeitä meille kaikille. Kannattaa kuunnella ja osallistaa nuoria. Nuorten vahvuuksien tunnistaminen ja esille pääsy työssä saattaa olla jatkon kannalta hyvin merkityksellistä. Työelämässä on tilaa kaikille!

Tulevaisuuden työntekijöitä on perehdytettävä nyt. Työnantajilta tarvitaan tähän pitkäjänteisyyttä ja valmiutta käytännön perehdyttämiseen. Oletettavaa on, että lähitulevaisuudessa työpaikoilla tarve vahvaan ohjaukseen ja työhön perehtymiseen lisääntyy. Etelä-Pohjanmaalla on työllisyystilanne hyvä, mutta kohtaanto-ongelman takia on myös yhä enemmän haasteita saada kaikkia avoimia työpaikkoja täytettyä. Ala- ja työnantajakohtaisia eroja tässä on paljon.

Tarvitaan siis uusia avauksia työelämään siirtymisessä. Kun valmiita tekijöitä ei ole tarpeeksi tarjolla, on työnantajan panostettava osaajien kasvattamiseen. Tukea työnantajille on tarjolla mm. palkkatuen, oppisopimuksen ja työkokeilun muodossa.

Työkykyohjelma
E-P:n Yhteiskuntavastuuryhmä:

Sirpa Rintala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Aki Ruotsala, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Timo Särkijärvi, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Anna-Elina Levijoki, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Minna Paloheimo-Asunmaa, Toimeksi-hanke/Seinäjoen kaupunki
Pirjo Kankaanpää, Toimeksi-hanke/Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo
Marika Ylikojola, Toimeksi-hanke/Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo
Hanna-Mari Raittinen, Kela
Susanna Hyövälti, IPS-hanke Etelä-Pohjanmaa/EPSHP
Jaakko Säntti, Hansa-hanke/Seinäjoen kaupunki
Tuula Mäki-Fränti, Fokustuu-hanke/Buusti ry
Tuula Sundberg, VETO-hanke/Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Lähteitä ja lisätietoa:

Klimkiewicz, Katarzyna & Oltra, Victor (2017). Does CSR Enhance Employer Attractiveness?
The Role of Millennial Job Seekers ́Attitudes. Corporate Social Responsibility and Environmental Management 24, 449-463 https://doi.org/10.1002/csr.1419

Myllyniemi, Sami & Lotta Haikkola. 2020. ”Tilasto-osio”. Teoksessa Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019,
toim. Lotta Haikkola & Sami Myllyniemi. Painotalo Varteva, 9–96.

Tämä kirjoitus on osa työllisyyshankkeiden järjestämää Työllisyysviikkoa, joka toteutetaan viikolla 14.

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille. Olemme tukenasi. Taustalla piirroshahmoja, jotka kuvastavat erilaisia nuoria. TE-palvelut. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Euroopan unioni. Euroopan sosiaalirahasto. Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020.

Kestävää tekoa

Jälleen esiteltiin uunituore nuorisobarometri, josta saa korvaamattoman arvokasta tietoa nuorten asenteista ja arvoista. Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain tehty tutkimus ja tutkimuksessa haastatellaan aina 15-29 – vuotiaita nuoria. Vuoden 2021 tutkimushaastattelut sattuivat alkuvuoteen 2021, jolloin koronapandemia oli ollut keskuudessamme jo vuoden ajan ja markkinoille alkoi tulla rokotteita koronavirusta vastaan. Ajankohdasta huolimatta nuorten luottamus tulevaan oli kasvanut, niin oman, lähiympäristön, Suomen kuin koko maailman tulevaisuuden suhteen. Kaikissa mitatuissa ulottuvuuksissa erittäin optimistisesti suhtautuvien osuus oli ennätyksellisen korkealla tasolla. Tämä osoittaisi sen positiivisen näkökulman, että koronapandemialla ei onneksi olisi kielteistä vaikutusta nuorten tulevaisuudenuskoon.

Kuvankaappaus nuorisobarometrin infografiikasta. Kaksi piirroshenkilöä pitämässä lappuja. Ensimmäisessä lapussa lukee: "80 % suhtautuu optimistisesti omaan tulevaisuuteen." ja toisessa lapussa lukee: "83 % suhtautuu optimistisesti Suomen tulevaisuuteen asuinmaana."
Nuoret suhtautuvat kaikesta huolimatta optimistisesti tulevaisuuteen. (Kuva: tietoanuorista.fi)

Nuorisobarometrin 2021 teemana oli kestävä kehitys ja ilmasto. Nuorilta on kysytty heidän arvioitaan omasta kyvystään ymmärtää ilmastoon liittyviä kysymyksiä, heidän pääasiallisia ympäristötiedon lähteitään sekä ympäristöön liittyvistä tunteista. Tutkimuksessa nousi esille vahvasti se, että nuoret pitävät ilmastomuutosta tosiasiana ja luottavat ilmastoasioissa tieteeseen. Luonnon monimuotoisuus on nuorille selkeästi tärkeä arvo. Nuoret uskovat, että ympäristöongelmiin löydetään maailmanlaajuisesti kestäviä ratkaisuja. Vaikka nuoret tunnistivat negatiivisia tuntemuksia, mm surua ilmastomuutoksista, niin silti vahvasti nousi esille se, että omilla teoilla pystyi vaikuttaa asioihin. Tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ympäristöasioissa nuoret pitivät äänestämistä, ostopäätöksillä vaikuttamista ja vapaaehtoistyötä ympäristöjärjestöissä.

Valtaosa nuorista on muuttanut omaa kulutuskäyttäytymistään ympäristöystävälliseen suuntaan. Nuoret kertoivat, että kestävistä valinnoista tulee hyvä olo. Nuoret pitivät tärkeimpinä keinoina ilmasto-ongelmien ratkaisuissa tuotantotapojen muutosta, tietoa ja valistusta sekä uusia teknologisia ratkaisuja. Kolme neljäsosaa nuorista ilmoitti tuntevansa surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lähiympäristön muutoksista. Tämä oli iso määrä ja tähän on osattava myös vastata. Ilmastomuutoksen torjunta on otettava vakavasti ja nuorille pitää tulla tunne, että asioihin vaikutetaan. Onhan kyse kaikkien tulevien sukupolvien oikeudesta elinkelpoiseen maapalloon. On tärkeää, että me kaikki jatkamme ehkäiseviä toimenpiteitä luonnon suojelemiseksi jatkossakin.

Graffiti, jossa lukee World Peace (Maailmanrauha), uudelleen ja uudelleen.
Tärkeimmäksi päämääräksi nuoret nostivat rauhan, mikä sopiikin tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen paremmin kuin hyvin.

Vastaajista lähes kaikki ilmoittivat, että Suomen toiminta rauhan puolesta on heille vähintäänkin melko tärkeää. Toiseksi tärkein teema oli laadukas koulutus kaikille ja kolmanneksi nousi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Rauha, laadukas koulutus ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kaikki hienoja ja tärkeitä arvoja. Kyllä meidän nuorilla on arvomaailma kohdillaan ja näiden arvojen myötä toivotan kaikille, että pidetään huolta toisista ja itsestämme ja luotetaan tulevaan.

Anne Latvateikari
Palvelupäällikkö
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Löydät nuorisobarometrin täältä:
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2021/

Totuus löytyy lämpömittarista

Olin kaupassa ostamassa aivan halpaa peruslämpömittaria. Mietin, että mitenhän tarkkoja nämä ovat. Keksin, että minunhan kannattaa verrata niitä ja ottaa se, minkä lukema näyttää kaikkien mittareiden keskiarvolukemaa. Se on todennäköisesti lähimpänä todellista. Näin teinkin.

Vuosia sitten juttelin erään ”vanhan kansan” terveydenhoitajan kanssa. Hän oli ollut useasti seuraamassa, kun jostain maalaistalosta yhtä perheenjäsentä lähdettiin viemään ”Törnävälle” eli B-mielisairaalaan. Niistä tapauksista hän kertoi oppineensa, että useimmiten ”väärä ihminen vietiin”. Hän, kuka Törnävälle joutui, oli perheen tunnemittari, herkin ihminen, joka reagoi toimimattomaan perhedynamiikkaan.

Nuori henkilö seisoo alakuloisena.
Moni nuori oirehtii jaksamis- ja mielenterveysongelmilla, näköalattomuudella ja muilla haasteilla.

Itselläni TE-toimistossa oli useamman vuoden ajan asiakkaina nuoria, jotka tarvitsivat erityistä tukea työllistymiseensä tai opiskelupaikan löytämiseen. Jäin miettimään, ovatko he näitä yhteiskuntamme lämpömittareita, jotka kertovat, että kaikki ei ole hyvin? Nämä nuoret ovat yhteiskuntamme lapsia, jotka tämän yhteiskunnan pyrkimys ääriyksilöllisyyteen on synnyttänyt.

Läpi maailmanhistorian ihminen on aina elänyt ryhmässä. Geeniemme ja aivojemme rakenne ei ole valmistanut meitä yksilökeskeiseen elämään ja sen mukanaan tuomaan vastuuseen. Ylin aivokuori, se missä ajattelu tapahtuu, on siihen saattanut sopeutua, mutta aivojen syvemmät rakenteet, ns. limbinen järjestelmä, ehkä ei. Ja juuri tämä järjestelmä säätelee tahdosta riippumattomia toimintoja, tunteita ja motivaatiota. Joten ei ole ihme, jos nuorten pelkoihin ja näköalattomuuteen ei ole ratkaisua löydettävissä ylintä aivokuorta aktivoimalla ja haastamalla.

Yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden ja ”sen saat mitä tahdot” -ideologian kääntöpuoli on se, että saatat kokea olevasi täysin itse vastuussa valinnoistasi. Tämä vastuu on joillekin meistä liikaa. Olen joskus leikilläni pyytänyt kuulijoita miettimään, millaisen rauhan se toisi elämään, jos eläisimme edelleen sääty-yhteiskunnassa. Ei siksi, että sitä kannattaisin, vaan havainnollistaakseni asiaa. Tällöin se, mihin säätyyn olisit syntynyt, määräsi kohtalosi ja mahdollisuutesi. Et voisi, eikä sinun tarvitsisikaan, edetä urallasi. Asemasi yhteiskunnassa olisi valmiiksi annettu. Kunhan vain suorittaisit sinulle langennutta roolia.

Henkilö kävelee lumisella aukealla.
Maailma on avoin, mutta ympäristö voi olla haastava nuorille

Nykyään maailma on avoinna ja nuorille muistutetaan toistamiseen, että ”unelmasi toteutuvat, kunhan vain niihin tarpeeksi uskot”. Mutta eivät ne kaikkien kohdalla toteudu, kyllähän me sen tiedämme. Ja senkin, kuinka paljon elämän polustamme on kiinni aivan jostakin muusta kuin meistä itsestämme.

Mikä sitten auttaisi? Itse muistan yhden esimerkin, jossa pelkkä ympäristön muutos toi muutoksen. Kyseessä oli tosiTV-ohjelma, missä ongelmanuoria lähetettiin farmille kiinteäksi osaksi yhteisöä ja fyysisiin töihin. Jostain syystä tämä kombinaatio auttoi heitä saamaan omasta elämästään kiinni.

Tästä voisimme oppia ainakin sen, että omaa elämää loputtomasti pohtimalla sitä voidaan parantaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Siitäkin huolimatta vaikka tukena olisi moniakin ammattiauttajia. Lopulta ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että on alettava tehdä jotain eri tavalla kuin ennen. Kun nuori on tähän valmis, silloin muutos voi tapahtua. Meidän nuorten lähellä olevien vastuulla taas on se, että pystymme rakentamaan yhteiskunnan, yhteisön, oppilaitokset ja työpaikat sellaisiksi, että askeleen niihin ottaminen on turvallista.

Luottavaisia askelia elämään sinulle toivottaen,

Timo Särkijärvi
Asiantuntija, hankepalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Työvoimakoulutuksen kautta kohti unelma-ammattia!

Asiakastyössäni kohtasin 22-vuotiaan Mikon (nimi muutettu). Hän oli ollut pidempään työttömänä, välillä oli toki ollut joitain määräaikaisia, lyhyitä työsuhteita. Hänellä oli metallikoulutus jäänyt kesken kiinnostuksen puutteen vuoksi. Keskustelin hänen kiinnostuksen kohteista ja yhdeksi vahvaksi kiinnostuksen kohteeksi nousi kuljetusalan työ.

Juttelimme siitä, että kuljetustyötä on monenlaista ja eri vaihtoehtoja on olemassa. Tässä yhteydessä kuljetustyön osalta tarkentui, että rekalla ajo olisi hänen juttu. Kun kysyin, että onko hän hakenut kyseiseen koulutukseen, hän vastasi, ettei ole. Innoissani kerroin hänelle, että parhaillaan on haussa yhdistelmäajoneuvokuljettajakoulutus ja hakuaikaa on vielä muutama päivä jäljellä; vielä ehdit hakea. Huomasin että Mikko oli kuitenkin varsin vaisu, vaikka nyt olisi mahdollisuus päästä hänen toivomaansa koulutukseen. Tiedustelin syytä tähän vaisuuteen. Hän oli pitkään hiljaa.

Henkilö kaivelemassa rahaa lompakostaan.
Sitten hän totesi, ettei hänellä ole varaa lähteä opiskelemaan.

Kerroin, että tämä koulutus on työvoimakoulutusta, mikä tarkoittaa hänen kohdallaan, että tähän koulutukseen hän voi saada Kelasta työmarkkinatuen (n. 33 e/pv), lisäksi mahdollinen korotusosa (n. 4,70 e/pv) ja kulukorvaus (9 e/pv), joka tarkoitettu ruoka- ja matkarahaksi. Etuudet viitenä päivänä viikossa. Nyt on hänellä se tilanne, ettei hän saa työttömyysetuutta johtuen siitä rajoitteesta, että hän on alle 25-vuotias eikä hänellä ole ammatillista tutkintoa. Kuitenkin työvoimakoulutuksen aikana tällainen rajoite onneksi väistyy ja hän voi saada kyseisen työttömyysetuuden, joka hänen kohdallaan on työmarkkinatuki.

Tämän kuultuaan Mikon olemus muuttui innokkaaksi, silmiin syttyi loiste. Hänelle tämä raha-asia tuli yllätyksenä. Jo saman päivän iltana hän haki työvoimakoulutukseen. Tähän koulutukseen ei tokikaan päässyt pelkän hakemuksen perusteella vaan hakijat haastateltiin. Ja hän tuli valituksi. Olin todella iloinen hänen puolesta. Hän oli näin ollen askeleen lähempänä unelmaansa ja toivetyötänsä. Tästä asiakaskohtaamisesta on jo sen verran aikaa, että tiedän että Mikko on saanut opinnot jo päätökseen ja hän on työllistynyt kuljetusalalle.

Kahvimuki, jossa lukee englanniksi teksti, Unet ovat vain unia kunnes heräät ja teet niistä totta. Taustalla kahvipapuja ja niitä sisältävä lasipurkki ja kaksi unisiepparia.
Ole avoin, ja älä pelkää olla yhteydessä.

Kerro rohkeasti toiveesi, kiinnostuksesi, haaveesi tai ajatuksenpoikasesi, joskus on hyvä kertoa myös omat pelot, epävarmuudet, haasteet, joita koet olevan. Katsotaan yhdessä asiaa ja ratkotaan se, miten pääset kohti unelmatyötäsi. Useimmiten se tapahtuu koulutuksen kautta. Voit hyödyntää tässä työvoimakoulutusta, jos olet koulutusta vailla tai haluat vaihtaa ammattia ja olet iältäsi vähintään 20-vuotias työtön tai työttömyysuhan alainen (esim. olet juuri nyt työssä mutta työ on päättymässä).  Löydät työvoimakoulutustarjonnan te-palvelut.fi -sivustolta kohdasta Haussa olevat työvoimakoulutukset. Työvoimakoulutusta on tarjolla läpi vuoden erilaisine hakuaikoineen. Ajantasainen tieto Kelan maksamasta työvoimakoulutuksen etuuden määrästä löytyy Kelan sivuilta ja työttömyyskassan maksamasta ansiosidonnaisen määrästä joko oman työttömyyskassasi sivuilta tai esimerkiksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta.

Tietoa on paljon saatavilla verkon kautta – mutta siinä on myös karikkoja, välillä voi olla vaikea löytää tietotulvasta oikeaa tietoa itselle. Älä pähkäile asioita yksin. Voit kysyä lisätietoa opiskeluista ja rahoituksesta TE-toimistosta tai työllisyyden kuntakokeilusta. Myös Ohjaamo ja Etsivä nuorisotyö auttavat sinua mielellään.

”Kaikki unelmamme voivat toteutua, jos meillä on kylliksi rohkeutta tavoitella niitä.” – Walt Disney

Koulutusterveisin,

Heli Samppala
Asiantuntija, työvoimakoulutukset
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Onnistu kesätyönhaussa

Työnhaussa ja työelämässä on tärkeää tunnistaa omat vahvuudet. Työnhaussa vahvuuksia kannattaa tuoda esille ja työelämässä niitä pääse hyödyntämään käytännössä. Paras tilanne onkin sellainen, että työ sopii omalle persoonalle, jolloin työstä saa palkan lisäksi tyytyväisyyden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia. Kun ei vielä ole aiempaa työkokemusta ja ikääkin saattaa olla alle täysi-ikäisyyden, vaaditaan työnhaussa rohkeutta ja ehkä vähän onneakin. Vaikka aiempaa kokemusta ei vielä olisi kannattaa ajatella, että työnantaja etsii aina sopivaa tyyppiä. Sopiva tyyppi on mm. oma-aloitteinen, motivoitunut ja ystävällinen sekä innokas oppimaan uutta. Näitä ominaisuuksia löytyy kaikilta, joten kesätöitä kannattaa rohkeasti hakea.

Henkilö lukemassa useita ansioluetteloita.
Työnhakua varten on hyvä laatia CV eli ansioluettelo.

CV tulee yleensä liittää sähköiseen työhakemukseen. Kun soitat työnantajalle ja kyselet kesätöitä, voit puhelun jälkeen lähettää CV:n sähköpostilla. Kun työnantaja pyytää käymään, voit ottaa mukaan CV:n haastatteluun. CV:ssä voit kertoa omista taidoistasi, vahvuuksistasi ja työkokemuksesta. Palkallisen työkokemuksen lisäksi CV:ssä voit hyvin mainita myös TET-jaksot ja ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksot. Työtehtävistä kannattaa aina kertoa muutamalla sanalla. Harrastuksista kannattaa myös aina kertoa jotain. Kielitaidosta ja IT-taidoista voit myös mainita. Nuorten vahvuuksia ovat yleensä hyvät IT-taidot, joten niistä voi kertoa vähän tarkemminkin. Mikäli CV:tä ei sinulla vielä ole ja kaipaat ohjausta sen tai työhakemuksen tekemiseen, voit ottaa yhteyttä oman paikkakuntasi Ohjaamoon. Ohjaamosta saat apua työnhakuun ja moneen muuhunkin asiaan, ja palvelut siellä on tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille.

Henkilö soittamassa puhelimella samalla kun on kannettavan tietokoneen äärellä.
Suurin osa työpaikoista on ns. piilotyöpaikkoja eli ne eivät ole missään haussa.

Töitä ja työpaikkoja siis on, mutta työnantajat eivät välttämättä ilmoita avoimista paikoista. Työnantajat arvostavat aktiivisuutta eli suorat yhteydenotot kannattavat aina. On hyvä myös tutkia eri yritysten omia verkkosivuja ja sosiaalisen median tilejä. Saattaa olla, että avoimista työpaikoista ilmoitetaan vain niissä. Ja monilla yrityksillä on avoin hakemus omilla verkkosivuilla. Kunnilla on kesätyöpaikkoja nuorille, ja joillakin kunnilla on käytössä myös kesätyöseteli, jonka avulla on helpompi työllistyä. Nuorille on joka vuosi tarjolla myös Tutustu ja tienaa -harjoittelujaksoja esim. kaupan alalla. TE-palveluiden sivuilta löydät työpaikkailmoituksia sanahaulla ”kesätyö”. Henkilöstöpalveluyritysten eli ns. rekryfirmojen kautta on hyvä mahdollisuus päästä työuralla alkuun. Kannattaa ottaa vastaan lyhytkin keikkatyö, koska sitä kautta avautuu mahdollisuuksia pidempiin työsuhteisiin.

Vaikka ensimmäinen kesätyökokemus ei olisikaan se unelmatyöpaikka muista, että opit kuitenkin työelämässä tärkeitä yleisiä työelämätaitoja eli organisointikykyä, ongelmanratkaisutaitoja ja yhteistyötaitoja. Ensimmäisen työkokemuksen avulla on helpompi saada seuraava työpaikka.

Onnea ja rohkeutta työnhakuun!

Susan Sinimäki
Sedun uraohjaaja ja Seinäjoen Ohjaamon työntekijä

MeiränRekry 2022 -virtuaalimessuilla 26.1. – 27.1.2022 on paljon (kesä)työpaikkoja avoinna, kannattaa käydä katsomassa tarjontaa ja varata haastatteluaikoja työnantajille. Tutustu messuihin ja ilmoittaudu mukaan täältä:


Kuka kuulee nuorta?

Tärkeä. Arvokas. Ainutlaatuinen. Kaikkea tätä on jokainen nuori.

Kohtaamiset nuorten kanssa on tärkeitä. Me TE-palveluissa välitämme nuorista ja kohtaamme nuoret kuunnellen. Nuoret saavat oman vastuuvirkailijan, joka kuuntelee, keskittyy nuoren tilanteeseen ja miettii yhdessä nuoren kanssa vaihtoehtoja ja tarjoaa sopivia mahdollisuuksia. Tämä kaikki on yksilöllistä palvelua, sillä nuorten elämäntilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia. On vastavalmistuneita nuoria, useamman tutkinnon suorittaneita nuoria, peruskoulun käyneitä nuoria. On nuoria, joilla opinnot ovat jääneet kesken. Nuorella voi olla paljon työkokemusta, tai voi olla, että nuori etsii juuri sitä ensimmäistä työpaikkaa. On monia asioita, jotka voivat vaikuttaa nuoren yksilölliseen palvelutarpeeseen, ja nämä huomioidaan TE-palveluissa.

Nuori kädet naamalla, miettimässä elämänvalintojaan.
Miten monia valintoja ja päätöksiä nuorilta odotetaankaan.

Isoja asioita pohdittavaksi on ammatinvalinta, opintoihin ja työhön liittyvät asiat. Isoja asioita meistä jokaiselle. Ja mietittävää on paljon muutakin. Onneksi kenenkään nuoren ei tarvitse olla yksin. Elämän isot valinnat voi tuntua vaikeiltakin, on luonnollista, että valinnat mietityttävät. Onneksi valintoja voi tehdä aina uudelleen, jos ensimmäinen ei kannakaan siten tai niin pitkälle kuin on toivonut.

Olet ehkä kuullut lauseen: jos et tiedä, mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta. Ohjaamojen valtakunnallinen slogan. Isoja ja pieniä valintoja miettiessä on tärkeää, että jokaisella nuorella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada pohtia asioita ääneen. Etelä-Pohjanmaalla on nuoria varten seitsemän Ohjaamoa. Ohjaamot ovat matalan kynnyksen paikkoja 15–29-vuotiaille, ja ohjaamopalvelut on tarkoitettu jokaiselle nuorelle elämäntilanteesta riippumatta. Ohjaamoissa on loistava mahdollisuus pohtia eri vaihtoehtoja. Ohjaamot toimivat moniammatillisesti, ja voimmekin taata nopeaa ja sujuvaa palvelua, sillä Ohjaamon ovien takana on monesta eri työpaikasta työntekijöitä tekemässä yhteistyötä nuoria varten ja nuoret ovat tervetulleita Ohjaamoon ilman aikavarausta.

Paljon on vaihtoehtoja, paljon on mahdollisuuksia. Tärkeää on saada tulla kuulluksi, ja siksi me TE-palveluissa ja Ohjaamoissa olemme nuoria varten. Meiltä voi aina kysyä, meidän kanssamme voi jutella, miettiä, pohtia. Me kuuntelemme. Meihin voi luottaa.

Ei niin isoa, ei niin pientä asiaa, mitä meille ei voisi tuoda esille.

Jonna Heinonen
Ohjaamokoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Lisätietoa löytyy:

Lisäksi jokaisen Ohjaamon omasta IG- ja Facebook – profiilista, jotka löytyy listattuna täältä:

Ohjaamot Etelä-Pohjanmaalla:
Alajärvi-Vimpeli
Ilmajoki
Kauhava
Kurikka
Kuusiokunnat: Alavus, Kuortane, Soini, Ähtäri pop-up
Lapua
Seinäjoki

Mulla on väliä, sulla on väliä

Piirroskuva. #MullaOnVäliä. #SullaOnVäliä. Lapsen oikeudet. Kaksi lasta muodostaa käsillään sydämen.

Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan koulukiusaaminen on vähentynyt, mutta silti moni lapsi tai nuori saa edelleen osakseen huonoa kohtelua. Kyselyssä noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori ilmoitti kokeneensa kiusaamista koulussa viikoittain. Nuorten kokemukset kiusatuksi tulemisesta vähenevät toiselle asteelle siirryttäessä, mutta toisen asteen opiskelijoistakin 1–3 % ilmoitti kokevansa kiusaamista viikoittain. Pahimmassa tapauksessa turvaton ja epäystävällinen ympäristö ja kohtelu muodostavat kynnyksen lapsen kasvamiselle yhteiskunnan jäseneksi. Meillä ei kuitenkaan ole varaa kadottaa näkyvistä yhtään lasta tai nuorta.

Kaikkein vaikuttavimmaksi kiusaamisen vastaiseksi työksi on todettu empatiakasvatus sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat myös tärkeitä tulevaisuuden työelämätaitoja, joita ei voi korvata tekoälyn tai robotiikan avulla. Kun tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat kunnossa, voidaan niiden päälle rakentaa akateemisia taitoja. Tunne- ja vuorovaikutustaidot hyödyttävät meistä jokaista kaikilla elämän osa-alueilla. Kun lapsille ja nuorille opetetaan, että hyvä kohtelu on jokaisen oikeus, he oppivat toimimaan sen mukaisesti ja edellyttämään sitä myös muilta.

Lapsi tai nuori, jonka mielipiteistä ja näkemyksistä aikuinen on kiinnostunut, uskaltaa myös todennäköisemmin kertoa, jos häntä kohdellaan huonosti. Lasten osallisuus ja hyvä kohtelu kuuluvat tiiviisti yhteen. Jokainen lasten tai nuorten parissa työtä tekevä voi puuttua kiusaamiseen ja huonoon kohteluun sekä kasvattaa hyvän kohtelun ja toisen huomioimisen ilmapiiriä.

Annetaan siis lapsille ja nuorille hyvät eväät tulevaisuuden opiskeluihin sekä työelämään tekemällä heidät jo nyt osallisiksi ja kohtelemalla heitä hyvin. Se on kaikkien lasten oikeus.

Piirroskuva. #MullaOnVäliä. #SullaOnVäliä. Lapsen oikeudet. Joukko lapsia on pitelemässä sateenvarjoja toisilleen.

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia

Kansainvälistä lasten oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta ja sen yhteydessä myös toiminnallista teemaviikkoa. Teemaviikon tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista sekä lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta. Tänä vuonna teemaviikkoa vietetään 15.–21.11. 2021 ja teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun.

Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu lasten kohtelu tasa-arvoisina yksilöinä. Lapsella on oikeus suojeluun laiminlyöntiä ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Jokainen lapsi on oikeutettu koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä saamaan osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Laissa ei siis ole kyse pelkästä kaltoinkohtelun kiellosta, vaan aikuisten velvoitteesta kohdella lapsia hyvin.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, jonka määräämät oikeudet valtion on toteutettava. Lapsen oikeuksien sopimukseen kuuluvat esimerkiksi lasten oikeus ilmaiseen peruskouluun sekä valtion velvollisuus edistää toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta. Koulutuksen tulee pyrkiä kehittämään lasta täyteen mittaansa.

Hyvää lasten oikeuksien viikkoa jokaiselle lapselle ja nuorelle. Te olette tärkeitä!

Heli Peltoniemi
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

#MullaOnVäliä #SullaOnVäliä #OikeusHyväänKohteluun #LapsenOikeudet 

Linkkejä ja lähteitä:

Valmennukset väylänä työelämään

Kaikki ovat kuulleet ongelmasta: työtä saadakseen tarvitsee työkokemusta, mutta työkokemusta ei saa, jos ei saa työtä. Tämä ongelma koskee erityisesti nuoria, jotka ovat vasta työuransa alussa. Nuorilla on myös tehtävänään paljon valintoja siitä, mihin suuntaan haluaa työelämässään kulkea.

Henkilö auttamassa toista tietokoneen äärellä.
Onneksi näiden asioiden kanssa ei tarvitse painiskella yksin.


Valmennuksista ja hankkeista saat apua ja tukea kaikissa työnhakuun ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa.

Suurin osa valmennuksista on sekaryhmiä, joissa on kaiken ikäisiä ihmisiä, mutta lokakuussa nuorille on alkamassa oma yksilövalmennukseen painottuva uravalmennus Vahvuri-ryhmä. Tässä etänä järjestettävässä ryhmässä saat vertaistukea muilta nuorilta sekä kokeneen valmentajan, jonka johdolla ja tuella löydätte oman osaamisesi ja vahvuutesi, joita markkinoida työnantajille, vaikka työkokemusta ei vielä olisikaan. Pohditte vahvuuksiasi ja omia kiinnostuksen kohteitasi, jotta löytäisitte yhdessä oikean suunnan ja konkreettisen etenemissuunnitelman juuri sinulle.


Täältä voit lukea keväällä nuorten Ohjuri-valmennukseen osallistuneen Essin kokemuksista:
Uravalmennus Ohjuri valmennettavan silmin (valmennuskeskuspublic.fi)
sekä
täältä voit lukea korkeasti koulutettujen Vahvuri-ryhmään osallistuneen Piian terveiset:
Uravalmennus Vahvurin kautta työhön ja yhteistyötahoksi (valmennuskeskuspublic.fi)

Kokemuksen äänellä

Minulla on itselläni omakohtaista kokemusta valmennuspalveluista, enkä itsekään olisi tänään kirjoittamassa tätä blogitekstiä, jos en olisi aikoinaan vastavalmistuneena hyödyntänyt tarjolla olevia TE-palveluita. Joten ota sinäkin rohkeasti vastaan kaikki sinulle tarjottava tuki, joiden avulla voit ponnistaa elämässäsi eteenpäin. Yksin pääsee usein jo pitkälle, mutta mihin pääsisitkään, jos otat vastaan apua myös muilta? TE-palveluista saat monia laadukkaita ja lisäksi ilmaisia palveluita, jotka kannattaa hyödyntää.

Marjo Polvi
Marjo Polvi
Valmennuspalvelujen asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto