Ammattibarometri katsoo tulevaisuuteen

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Työ- ja elinkeinotoimistot perustavat omat arvionsa asiakasrajapinnassa saamansa tietoon asiakkaiden tarpeista ja näkymistä, työnantajakäynteihinsä sekä PK-barometrin, työnantajahaastatteluiden sekä muiden barometrien tuottamiin informaatioon. Saaduilla arvioilla voidaan parantaa avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista, kun tiedetään missä ammateissa tulevaisuudessa on kysyntää ja missä mahdollisesti ei.

Etelä-Pohjanmaan uusin arvio julkistettu osoitteessa:
Etelä-Pohjanmaan ammattibarometri II / 2022 (ammattibarometri.fi)

Ammattibarometri arvioi työmarkkinoiden kehitystä puolivuosittain

Barometrin avulla voi käydä tutustumassa arvioomme, miten työmarkkinat kehittyvät seuraavan puolen vuoden aikana. Keskeisimmät ammatit, joissa on puutetta työntekijöistä ovat terveydenhuollossa: sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat kysynnältään suurimmat pula-ammatit. Lisäksi koronan jäljiltä on lähtenyt tekijöitä muihin tehtäviin ravintola- ja suurtalousalalta, joka myös näkyy ammattiryhmänä, jossa on pulaa tekijöistä.  Toisaalta liikatarjontaa on enää vain yleissihteereistä ja käytön tukihenkilöistä, näissäkin ammattiryhmissä tapahtuu työllistymisiä, kunhan osaaminen on ajantasaista sekä pystytään hyödyntämään digitalisaation tuomaa kehitystä omassa ammatissa.

Sairaanhoitajien ja lähihoitajien lisäksi myös ravintola-alan työntekijöistä on pulaa.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto on tehnyt arviot seutukunnittain syyskuun viimeisellä viikolla. Seutukuntia vertaillessani päällimmäisin havainnoksi nousee Seinäjoen seutukunnan monimuotoisuus, ylitarjontaa on yllättävän monessa ammattiryhmässä. Maakunnan sisäinen muuttoliike näkyy tässä varmasti. Usein muutetaan isompaan paikkaan asumaan, jolloin työllistymismahdollisuuksien uskotaan parantuvan. Todellisuudessa asia voisi olla toisinpäin, jos voisi kokeilla rohkeasti uudenlaista työtä, jossa omaa osaamista voisi paikallisesti hyödyntää.

Matala työttömyys haastaa osaavan työvoiman saamista

Maailman tilanteen heijastuksien ei ennakoida suuremmin vaikuttavan vielä työmarkkinoiden toimintaan, tokikin se jollain aikajänteellä myös tähän vaikuttaa. Inflaation vaikutus kysyntään tullee näkymään myöhemmin työmarkkinoilla, vielä on hyvin tilauksia alueen yrityksillä sekä meidän murheenkryynimme: ikääntyvä väestö ja sen aiheuttama työvoiman kysynnän lisääntyminen pitänevät työllisyysluvut hyvinä jos vertaillaan niitä normaaliin kausivaihteluun.

Verkkopalvelussa pääsee myös tutustumaan ammateittain, miten työmarkkinat kehittyvät eripuolilla Suomea. Siellä on selvästi havaittavissa Suomen iso koko ja alueiden erilaiset vahvuudet, sekä maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutukset. Työvoiman tarjonta vaihtelee maan sisällä alueittain, siihen vaikuttaa myös alueen koulutustarjonta. Mitä on koulutettu, sitä on tarjolla ja korkeammin koulutetut ovat lähellä yliopistokaupunkeja.

Työllistymisen näkymät eri ammateissa (ammattibarometri.fi)

Mutta Etelä-Pohjanmaalla matala työttömyys on hyvä asia, toisaalta se on myös haaste osaavan työvoiman saannissa työnantajille. Tärkeää on edelleen kehittää osaamista niillä, jotka ovat alueelle päättäneet jäädä ammatteihin, joilla uskotaan olevan kysyntää myös tulevaisuudessa.

Jarmo Nurmela
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

”Mitä muuta saan kuin riesan?”

Viime viikolla vietettiin valtakunnallista oppisopimusviikkoa ja keräsin tähän blogitekstiin työnantajien ajatuksia ja kysymyksiä, joita on noussut esille parin viime viikon aikana työantajien kanssa käydyissä keskusteluissa.

Näin kysyi eräs yrittäjä, kun nuoren kanssa oppisopimuspaikkaa kyseltiin. Vastauksia kysymykseen on varmasti yhtä monta, kuin oppisopimuspaikan hakijoita ja työnantajia. Tavoitteena kuitenkin on, että työnantaja saa tekijän työlle ja oppisopimusopiskelija saa työn tekemisen lisäksi kerrytettyä omaa osaamista teoriaopinnoissa ja suoritettua ammatillisen tutkinnon tai tutkinnonosan. Oppisopimusopiskelijan kautta työnantaja voi saada myös uusinta tietoa alalta ja joskus myös uusia ideoita ja tapoja toimia. Jos työnantaja palkkaa työttömän työnhakijan oppisopimuksella, voi olla mahdollisuus saada palkkatukea koko oppisopimuksen ajalle. Palkkatuki on harkinnanvarainen ja sen määrä riippuu työnhakijan työttömyyden kestosta. Koulutuksen järjestäjä maksaa yleensä työnantajalle koulutuskorvausta ja sen määrä vaihtelee tutkinnosta ja opiskelijan ohjaustarpeesta riippuen.

Oppisopimus perustuu aina määräaikaiseen työsopimukseen, jossa työsuhteen ehdot ovat samanlaiset kuin missä tahansa määräaikaisessa työsuhteessa. Työsopimuksessa voidaan määritellä koeaika ja koeajan jälkeen sopimus on purettavissa joko yhteisellä sopimuksella tai yksipuolisesti laissa määritellyin edellytyksin. Oppisopimuksen kesto on hyvin vaihteleva ja se riippuu suoritettavasta tutkinnosta tai tutkinnonosasta sekä opiskelijan aiemmasta osaamisesta. Oppisopimus voi kestää parista viikosta muutamaan vuoteen. Työnantajan ei siis tarvitse pelätä, että oppisopimus tarkoittaa automaattisesti monen vuoden sitoutumista opiskelijaan ilman mahdollisuutta irtautua oppisopimuksesta, jos hommat eivät toimi.

Tässä muutamia vastauksia siihen, mitä muuta työnantaja voi saada kuin ”riesan” –  voi saada taloudellista tukea palkkaamiseen sekä koulutuskorvausta, mutta ennen kaikkea tekijän omalle työpaikalleen, joka on samalla tavalla työyhteisön jäsen kuin kuka tahansa muu työntekijä. Samoin oikeuksin ja velvollisuuksin. Toki se pitää huomioida, että opiskelija on vasta oppimassa ammattilaiseksi ja vastuut ja työtehtävät määritellään sen mukaan, että opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet on mahdollista työssä saavuttaa.

”Käykö niin, että koulutan oppisopimuksella osaajan ja se lähtee heti valmistuttuaan toiseen työpaikkaan?”

Siinä toinen kysymys, jonka useampikin työnantaja on esittänyt. Tähänkin on varmasti yhtä monta vastausta, kuin on oppisopimusopiskelijoita ja työnantajia. Usein oppisopimustyöpaikkaan kuitenkin jäädään ammattiin valmistumisen jälkeen. Juuri kyseisen työpaikan työtehtävät ja toimintakulttuuri tulevat tutuksi jo opintojen aikana ja työntekijä on valmiiksi hyvin perehtynyt työhön.  Koulutuksesta pedagogisesti on vastuussa oppisopimuksen tehnyt oppilaitos. Työpaikalta nimetään työpaikkaohjaaja, joka vastaa oppisopimusopiskelijan ohjauksesta ja työpaikka on tärkeä oppimisympäristö – käytännön työssä tapahtuu suurin osa oppimisesta. Teoriaopinnot täydentävät työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Opiskelijan valmistumisen jälkeen työnantajanpitovoima nousee esille; oppisopimuksella opiskellut on vapaa vaihtamaan työpaikkaa siinä missä kuka tahansa, mutta varmasti oppisopimuksen aikana työantaja saa sitoutettua osaajia taloon. Myönteinen työnantajakuva konkretisoituu oppisopimuksen aikana opiskelijalle ja moni haluaakin jatkaa työtä oppisopimuksen jälkeenkin samalle työnantajalle.

”Kun olet hakenut työpaikkaa, seuraa puhelinta ja sähköpostia seuraavan parin viikon aikana ja vastaa myös vieraisiin numeroihin.”

Tässä tärkeä vinkki, joka tuli eräältä työnantajalta. Monet jättävät nykyään ”varmuuden vuoksi” vieraisiin numeroihin vastaamatta ja silloin voi mennä ohi tärkeä puhelu mahdolliselta tulevalta työnantajalta. Yritysnumerot voivat äkkiseltään näyttää erilaisilta ja siksi moni jättää vastaamatta – se ei kannata. Työnantaja turhautuu yhteydenottoyrityksiin, joihin ei saa vastausta, vaikka hakija on hakemuksessa ilmaissut kiinnostuksensa työpaikkaan – oli sitten kyseessä oppisopimuspaikka tai ”ihan tavallinen työpaikka”. Muutenkin työnantaja kehotti osoittamaan aktiivisuutta, kiinnostusta ja motivaatiota – niillä pääsee monesti jo pitkälle! Erityisesti silloin, kun kyseessä on oppisopimus, aiempaa osaamista ei välttämättä tarvitse alalle vielä olla, mutta selkeä motivaatio ja kiinnostus täytyy olla. Työnantaja muistutti myös siitä, että paras käyntikortti työpaikkaa hakiessa on nuori itse – ei vanhempi, puoliso tai kukaan muu ”puolestapuhuja” vaan tärkeää on, että nuori itse hoitaa yhteydenpitoa työnantajaan.

Tähän aiheeseen liittyen kuulen usein toiveen myös nuorilta, että he haluaisivat, että työnantaja reagoi jotenkin heidän työhakemuksiinsa, vaikka he eivät tulisi valituksi tehtävään. He odottavat innolla vastauksia hakemuksiinsa, mutta usein vastaus jää saamatta. Puolin ja toisin on siis tärkeää pitää aktiivisesti yhteyttä, olla tavoitettavissa ja reagoida saamiinsa viesteihin. 

”Kaikki on mennyt paremmin kuin osasin odottaa!”

Kohti Oppisopimusta -pilotti on toiminut keväästä 2021 ja vielä on tehokasta toiminta-aikaa huhtikuulle 2023 saakka. Pilotin tavoitteena on lisätä alle 30-vuotiaiden ammattikouluttamattomien työnhakijoiden oppisopimuksia sekä löytää erilaisia reittejä kohti oppisopimusta. Pilotin asiakkaat ovat Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston ja Seinäjoki-Ilmajoki kuntakokeilun nuoria työnhakijoita, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai heidän suorittamansa koulutus ei ole ollut työllistävä tai uravalinta on osoittautunut vääräksi.

Tähän mennessä pilotin asiakkaille on solmittu oppisopimuksia 12 eri ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnonosaan. Eniten pilotin asiakkaiden oppisopimuksia on tehty lähihoitajaksi tai hoiva-avustajaksi erilaisille työnantajille. Kiinteistö- ja puhdistuspalvelualalle on tehty myös oppisopimuksia erilaisille työnantajille, sekä pienemmille että suuremmille yrityksille sekä julkiselle sektorille. Sen lisäksi myös liiketoiminnan tutkinnot ja tutkinnonosat ovat olleet suosittuja. Työnantajilla on ollut selkeä tarve tekijöille ja vahva usko siihen, että tämän päivän tekijöistä tulee huomisen ammattilaisia suoritettuaan oppisopimuksella ammatillisia opintoja. Työnantajien kokemukset ovat pääsääntöisesti todella myönteisiä ja he ovat olleet tyytyväisiä siihen, että ovat rekrytoineet tulevaisuuden osaajia taloon. Kuten eräs työnantaja kiteytti asian hyvin; ”Kaikki on mennyt paremmin kuin osasin odottaa!”

Oppisopimus herättää ajatuksia ja tunteita sekä työnantajissa että työnhakijoissa, heitä lisää kysymyksiä ilmoille tai ole muuten oppisopimusasioissa yhteydessä! Etsitään ratkaisuja yhdessä! #MeVälitämme #KohtiOppisopimusta

Riikka Ilves
koordinaattori, Kohti Oppisopimusta -pilotti
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
p. 0295 046 064
riikka.ilves@te-toimisto.fi