AKAVA WORKS – tutkittua tietoa, että koulutus kannattaa aina

Poimintoja Akava Works -sivustolta. Akava Works toimii Akavan tiedontuottajana.

 (https://www.akava.fi/akavaworks)

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyy vauhdikkaasti

Huhtikuun 2018 työttömyyskatsauksen mukaan maaliskuun lopussa oli 35 607 korkeakoulutettua työtöntä. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 7 888 henkilöä eli 18,1 prosenttia. Korkeasti koulutettujen määrä on nyt vuoden 2014 tasolla.

Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 19 057, muutos edellisestä vuodesta -17,0 % ja ylemmän 15 251, (-19,5 %), tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli 1 299 (-17.3 %). Kokonaistyöttömyys oli vastaavasti 242 539, mikä on 15,7% vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Korkeakoulutettujen työllisyystilanne kääntyi laskuun vuonna 2008 ja jatkui aina vuoden 2016 loppuun – tuona aikana työttömien määrä 2,5 kertaistui. Työttömien määrä on ollut suurin taideaineissa sekä vanhoissa alemmissa korkeakoulututkinnoissa ekonomeilla, humanistisilla– ja luonnontieteellisillä aloilla

Korkeakouluista vastavalmistuneiden työttömien määrä on nopeassa laskussa. Huhtikuussa oli 2 667 vastavalmistunutta työttömänä, luku on 23,6 % vähemmän verrattuna vuoden takaiseen. Työttömien määrä laskee kaikilla aloilla lukuun ottamatta hammaslääkäreitä. Suurin alenema on insinöörien, tradenomien, filosofianmaistereiden ja ylemmän kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Tiedot lainattu Ekonomisti Heikki Taulun julkaisusta (5/2018)

Pelkällä perusasteella ei pärjää

Ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden työllisyysaste on 86 %, kun pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on tästä puolet eli 43 %. Vuoden 1987 jälkeen on Suomesta kadonnut lähes 640 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Korkeimmillaan työllisyysaste on ollut vuoden 1980 – 1990 vaihteessa 74 %, 90 -luvun laman aikana työllisyysaste sukelsi pahimmillaan alle 60 %.

Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on 67,9 %, alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 81,5 %. Ylemmän korkeakoulu- ja tutkija-asteen koulutuksen suorittaneiden työllisyysaste on 86 %.

Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia on n. 600 000, työvoimaan heitä kuuluu 350 000 ja työvoiman ulkopuolella on yli 250 000. Perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevista naisista työvoiman ulkopuolella on lähes puolet, kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista naisista työvoiman ulkopuolella on vain kahdeksan prosenttia. Suomen kaikkien aikojen koulutetummaksi ikäryhmäksi ovat jäämässä 1970 -luvun loppupuolella syntyneet. Heitä nuoremmissa ikäluokissa pelkän perusaste varassa olevien määrä on lähtenyt uudelleen kasvuun.

Nykyistä huoltosuhdetta ei voida yllä pitää vaikka työllisyysaste nousee 78 %, koska väestö ikääntyy. Väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen heikentyessä on tärkeää, että mahdollisimman moni on työmarkkinakelpoinen, tämä tarkoittaa että 2030 -luvulla on oltava perusasteen jälkeinen tutkinto. Onko tähän vastaus oppivelvollisuuden pidentäminen? Lisäkoulutus ei välttämättä kuitenkaan vaikuttaisi positiivisesti työllistymiseen. Sekä nuoren itsensä että yhteiskunnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että mahdollisimman moni nuori pystyisi suorittamaan perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tutkijan mielestä ainakin pitää pystyä turvaamaan niiden kouluttautuminen, joiden kotitausta sen tällä hetkellä estää.

Tiedot lainattu tiedontuotannon asiantuntija Tuomo Lamposen julkaisusta (5/2018)

Edellisessä blogikirjoituksessa Sirpa Rintala esitteli valtakunnallisen hankkeen Nuoret kohti työtä! -palvelun, jossa Etelä-Pohjanmaalla on kohderyhmänä nimenomaan nuoret, joilla on ainoastaan perusasteen tutkinto. Tämä hanke tuo hyvän lisätuen tilanteessa, jossa odotellaan kevään yhteishaun tuloksia.

Mukavaa ja leppoisaa kesää meille kaikille!

Hannele Koivumäki,

asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

 

Nuoret kohti työtä!

Viime vuosina alle 30-vuotiaita nuoria on ollut Suomessa työttömänä merkittävä määrä. Talouden kasvusta huolimatta tilanne on ollut sama myös Etelä-Pohjanmaalla. Alueemme työttömistä nuorista iso osa on ilman ammatillista koulutusta. Lisäksi yli vuoden työttömänä olleiden nuorten määrä on huolestuttava. Nuorten haastavasta tilanteesta johtuen Sipilän hallitus päätti syksyn 2017 budjettiriihessä lisätä tulosperusteisten hankintojen määrää TE-hallinnossa ja hankinnat päätettiin kohdentaa nimenomaan nuoriin.

Nyt tuo edellä mainittu hallituksen päätös on konkretisoitunut. Nuorille on hankittu yksityisten palveluntuottajien toteuttamia palveluja valtakunnallisesti yhteensä 15 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on 10 000 suomalaisen työttömän nuoren osallistuminen palveluihin. Etelä-Pohjanmaan osalta se tarkoittaa sitä, että yhteensä 300 työtöntä nuorta saa yksilöllistä tukea työllistymiseensä. Palveluun osallistuminen on velvoittavaa, mutta nuoret itse voivat valita kolmesta eri palveluntuottajasta itselleen sopivimman. Palveluntuottaja saa palkkion ainoastaan tuloksesta eli silloin kun palvelussa oleva nuori työllistyy, aloittaa tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen, aloittaa työllistymistä edistävän palvelun tai nuoren kanssa on sovittu nuoren tilanteeseen sopiva muu suunnitelma.

Nuoret kohti työtä! – palvelussa kaikilla kolmella palveluntuottajalla on erilaiset keinot, joilla asiakkaana olevan nuoren kanssa edetään kohti nuoren omia tavoitteita. Kaikki palvelun tuottajat ovat lisäksi solmineet alueella erilaisia konsortiosopimuksia muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Tällaisia tahoja voi olla esim. nuorten työpaja, oppilaitos, järjestö tai toinen palveluntuottaja.

Kuka pääsee mukaan?

Palveluun ohjataan TE-toimistosta alle 30-vuotiaita nuoria, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä tai rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, joilla on ainoastaan perusasteen tutkinto tai asiakaan katsotaan muutoin hyötyvän asiakkuudesta palveluntuottajalla.

Näillä näkymin asiakasohjaus aloitetaan TE-toimistossa kesäkuussa 2018. Palvelua toteutetaan vuoden 2019 lokakuulle saakka. Kukin nuori voi olla palvelun piirissä enintään kuusi kuukautta.

Erilaiset ja uudenlaiset ostopalvelut valmistavat TE-hallintoa kohti maakuntauudistusta ja tulevia Kasvupalveluja. Vastaavasti uudenlaisella otteella tarjottavat palvelut valmistavat alueemme nuoria kohti työelämää. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä tästä pilotista tulemme oppimaan ja millaisia tuloksia saavutamme yhteisellä työllä.

 

Sirpa Rintala, työllisyysasiantuntija

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, ympäristö ja liikennekeskus