Suomi yhdessä rintamassa – kansakunnan yhteinen asia on turvata terveys, mutta myös tulevaisuudessa toimintakykymme

Omilla toimilla voimme jokainen vaikuttaa toimintakykymme turvaamiseen.

Terveys on nyt etusijalla, kuten Tasavallan Presidenttikin jo totesi alkuviikosta. Monesti terveys otetaan itsestään selvyytenä, jonka vuoksi sitä ei osata arvostaa tarpeeksi ennen kuin se on uhattuna.  Nyt me kaikki yhdessä rintamassa taistellemme koronavirusta vastaan ja pyrimme estämään terveydenhuollon ylikuormittamisen hidastamalla taudin leviämistä räjähdysmäisesti.

Omilla toimillaan jokaisella on rooli siinä, että taakka terveydenhuollossa ei kasvaisi hallitsemattomaksi, vaan pystyttäisiin takaamaan se, että ne jotka ovat sairaita ja hoitoa tarvitsevat, pääsevät hoidon piiriin nyt ja tulevaisuudessakin.

Hallitus yhdessä Tasavallan Presidentin kanssa on määritellyt poikkeusolot ja valmiuslain ja nyt kaikkien on syytä toimia ohjeiden ja suositusten mukaan, että taudin leviäminen saadaan hallintaan.

Julkishallinnon toimijat eri hallinnon toimialoilla pyrkivät omilla toimillaan estämään lumipalloefektin kasvun. Työ TE-palveluissa poikkeuksellisen tilanteen aikana tarkoittaa sitä, että priorisoimme toimintaamme siten, että toiminnoissa turvataan vähintään työnhakijaksi rekisteröityminen, työttömyysturva ja työnvälitys. Koska palvelun mahdollisuudet tänä päivänä ovat monikanavaiset, supistetaan toimintoja face-to-face toiminnoista ja asiakasohjaukset hoidetaan verkon ja puhelimen välityksellä.

Toivomme pystyvämme viestimään laajoista verkkopalveluista tarpeeksi hyvin, että jokainen löytäisi oman turvaverkkonsa eikä kokisi jäävänsä yksin tilanteensa kanssa.

Sähköisen Oma asiointi -palvelun kautta voi asioida verkossa vuorokauden ympäri.

Nyt, kun monet alat supistavat toimintaansa, on esimerkiksi hyvä aika pohtia uravalintaa verkkopalveluna tai yhdessä ammatinvalintapsykologin tai koulutusneuvonnan kanssa puhelimitse tai skypellä, sekä osallistua eri työnhaun asiakirjojen ja työnhaun metodien parantamiseen.

Näin toimien olet valmiimpi vallitsevien työmarkkinoiden ja koulutuspolkujen aloittamiseen, kun työmarkkinat saadaan takaisin normaalitilaan.

Osaltaan meidän työtä täydentävät erilaiset kumppanuustoimijat, joista suurin osa palvelee myös laajasti verkon ja puhelimen välityksellä. Erityisesti nuorille yhdessä kuntien kanssa tuotettua palvelua ovat mm. nuorten Ohjaamo-toiminta, etsivä nuorisotyö sekä yhteistyö useiden koulutustahojen kanssa.

Muista nuori, sinä olet tulevaisuuden työmarkkinoiden oikeaa valuuttaa ja itse voit eniten määritellä arvoasi tulevaisuudessa tämän hetken valinnoilla. Jos tarvitset apua, me olemme täällä sinua varten. Muista Oma asioinnin– yhteydenottopyyntö-palvelu ja ota rohkeasti yhteyttä saadaksesi tukea ja neuvoa tilannettasi varten.

 

Niina Lipponen
Johdon assistentti
TE-palvelut

Ajatuksia nuorille ja nuorista ja vähän vanhemmistakin yhteishaun aikaan

Kannattaako ostaa Esplanadilta tontti ja rakentaa sinne talo?

Oliko murhaaja professori Plum, oliko murha-ase kynttiläjalka ja tapahtuiko murha kirjastossa? Kannattaako ostaa Esplanadilta tontti ja rakentaa sinne talo? Montako rosvoa on jo löytynyt? Miten päästä junalla Barcelonasta Tukholmaan? Kannattaako tässä asiassa kilauttaa kaverille vai ottaa fifty fifty?

Näiden lauseiden myötä unohtuivat älykännykät sohvatyynyn alle ja TV suljettiin, pelilaudat kokosivat ikäpolvet yhteiseen pöytään kiistelemään säännöistä, siitä kuka saa aloittaa ja hauskaa oli illasta toiseen.

Vanha pelitraditio on peräisin jo 1960-luvulta ja on jatkunut vuosikymmenet ja siirtyy nyt uudelle vuosikymmenelle 2020. Vanhimpien pelien kysymykset on tehty vuosikymmenellä, jolloin nuorin pelaaja ei ollut edes syntynyt ja viimeisimmät vuosikymmenellä, johon vanhimmilla pelaajilla ei ollut minkäänlaista otetta. Mutta sillä ei ollut väliä, hauskaa oli illasta toiseen myös joulunaikana 2019-2020

Perttu Pölönen toteaa ”Tulevaisuuden lukujärjestys” kirjassaan (Otava 2020), että yksi asia on välttämätön menestymiselle ja tämä on eri-ikäisten ihmisten yhteistyö, tästä löytyy oikea suunta. Tarvitaan sukupolvien välistä dialogia, mentorointia. Vanhemmilla ikäpolvilla on kokemusta, jota yksinkertaisesti nuoremmilla ei voi olla. Mutta nuorilla on näkemystä, molemmilla on siis jotain erityistä annettavana.  Vanhemmat tietävät sen, mikä on aikaisemmista murroksista huolimatta pysynyt ennallaan ja tulee säilymään jatkossakin, mutta nuoret tietävät sen, minkä pitäisi muuttua. Vanhat ohjeet ja vuosien saatossa saatu kokemus ei toimi enää tulevaisuudessa, ei kannata antaa eteenpäin ajattelua, joka on kiinni menneisyyden ihanteissa.

Edeltävät sukupolvet ovat jättäneet jälkeensä jotain parempaa kuin mitä he itse saivat. Seuraavat sukupolvet ovat saaneet ponnistaa paremmista lähtökohdista. Kokeeko nuori tämän tulevaisuuden ahdistavana?

Pölösen mukaan nuoret on otettava mukaan päätöksentekoon, muuten teemme päätöksiä kuplassa, joka ei edusta tulevaisuutta, tulevaisuuden tekijälle on annettava mahdollisuus. 

Et ole koskaan liian vanha oppimaan, mutta et ole myöskään koskaan liian nuori johtamaan (Kofi Annanin sanat, Pölönen 2020, s 183).

Osaaminen pelastaa tulevaisuudessa, ei koulutus. Luovuus nousee arvoon arvaamattomaan. Meidän pitää olla luovia ongelmanratkaisijoita. Kone ei kuitenkaan koskaan korvaa ihmistä. Innostusta, luovuutta, nöyryyttä, sisua, motivaatiota, uteliaisuutta, huumoria, rohkeutta, kekseliäisyyttä, spontaanisuutta, kriittistä ajattelua, sisäistä kuuntelua, pitkäjännitteisyyttä ei voida mitata. Kone ei pysty tulkitsemaan sanoja, kulttuurinormeja, kone voittaa ainoastaan analyyttisyydellä ja loogisuudella.

Älä kysy nuorelta, mikä sinusta tulee isona? Vaan kysy, mikä sinua kiinnostaa? Tästä lähtee liikkeelle tulevaisuuden urapolku, koska varmoja ammatteja ei enää ole.

Muutos on ollut aiemmin tasaista ja paikallista, nyt se on kiihtyvää ja globaalia, maailman väestöstä ½ on alle 30-vuotiaita (ei Suomessa). Tulevaisuuden rekrytoinneissa ehkä jo tänäänkin, pitää arvostaa sopeutumiskykyä, ongelmanratkaisukykyä, älä ota parasta CV:tä, koska se ei kerro tulevasta, sanoi Pölönen

Tulevaisuus keskittyy sanojen intohimo, kutsumus, osaaminen ja elämäntehtävä ympärille. Mieti mitä rakastat, missä olet hyvä, mistä sinulle maksetaan, mitä mahtaa maailma tarvita.

Näiden isojen asioiden ja päätösten edellä moni nuori on hämillään näinä viikkoina.

IKIGAI, Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain, https://www.adlibris.com/fi/kirja/ikigai-9789512411917?gclid=EAIaIQobChMIqPrB8NT95wIVWamaCh1VGgMKEAQYAyABEgImjvD_BwE

Ajattele uudella tavalla, ole luova ongelmanratkaisussa. Pelipöydän milleniaali ratkaisi ongelmaa miettimällä, kuka ei ainakaan ole murhaaja, vanha pinttynyt baby boomeri lähti heti miettimään, kuka se oli. Se ei ollut professori Plum ja koska pisimmästä junasta sai pisteitä, juna kannatti rakentaa ohi pääteaseman, tätäkään boomeri ei tajunnut.

Mutta hienoa, että vuoropuhelua tarvitaan ja kaikki vanha tieto ei ole turhaa ja vanhat traditiot (tarinat) siirtyvät eteenpäin ”leirinuotiolla” ja pelipöydissä.

Ajatuksia nuorille ammatinvalintaan, Vanhusten valtakunta (Joanna Palmen), Talouselämä 10.1.2020.

Vuonna 2040 Suomessa on puolitoista miljoonaa yli 65-vuotiasta (neljännes), ja ollaan huolissaan mistä ja miten saadaan lisää maahanmuuttajia hoitotyöhön. Teppo Turkki toteaa artikkelissa, ettei pidä puhua vanhusten valtakunnasta vaan pidempien elinkaarten yhteiskunnasta, biologinen ikä ei enää ratkaise ihmisen toimintakykyä. Elinkaarensa aikana ihminen ehtii kouluttautumaan useampaan ammattiin, elää kenties erilaisissa parisuhteissa, mitä tämä vaatii? Kysymys kuuluukin, mitä taitoja pitää olla, kun navigoi tässä maailmassa, Turkin mielestä pysyvintä ja tärkeintä ovat verkostot ja ystävyyssuhteet. Vanhempien työntekijöiden näkökulmaa arvostetaan, aikaisemmin he olivat hitaita, nyt he ymmärtävät mm. asiakkaita paremmin kuin muut, koska asiakkaat ovat saman ikäisiä.

Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toivoo, että Suomessa on vuonna 2040 toimivat osa-aikatyömarkkinat, näitä markkinoita käyttävät hyväkuntoiset seniorit  ja pienten lasten vanhemmat. Näin elämän eri päät hyötyvät samoista asioista, ”vähän niin kuin pyörätuoliliuskaa”, hän sanoo artikkelissa.

”Silver Economy” tuo mahdollisuuksia, jokaisella yrityksellä tulee olla jatkossa Kiinastrategian, milleniumstrategian rinnalla ikääntymisstrategia, totesi Michael W Hodin, Silver Economy Forumissa Helsingissä viime kesänä.  Ikealla on jo nyt strategia nimellä Omtänksam.

SOK:n matkailu- ja ravitsemuskaupan palvelujohtaja Harri Ojanperän mukaan  näillä silver brändiin kuuluvilla on käytettävissä varallisuutta ja tutkimuksen mukaan he ostavat mieluimmin palveluja kuin tavaroita. Tässä kohtaa Suomen matkailulla on mm useita valttikortteja, turvallisuus, puhtaus, toimivuus, rauhallisuus – saadaanko näistä palvelutuote. Vuonna 2040 työvoimasta on pulaa, asiakkaat on totutettu automaatteihin ja itsepalveluun, ihmiskäden kosketus, aito ihmisääni, ihmistarjoilija ravintolassa ovat luksusta kaikille ikäluokille, mutta saisiko tätä rahalla?

Jo nyt on todettu, että ikäluokkien pienentyessä päiväkotipaikkoja tarvitaan vähemmän taantuvilla alueilla, tämä johtaa koulujen lakkauttamiseen, myöhemmin vaikuttaa myös korkeakoulujen ja yliopistojen tarpeellisuuteen.

Viime kevään (2019) yhteishaussa korkeakoulutukseen oli tarjolla noin 48 000 paikkaa, se on saman verran kuin Suomessa syntyi lapsia edellisvuonna, onko tämä kestävää?

Hallitusohjelman mukaisesti on tavoite vuoteen 2030 että, puolet 25-34 vuotiaista olisi korkeakoulutettuja, nyt osuus on 41-42%.

Suomen tulevaisuuden menestyksen ja kilpailukyvyn ratkaisee osaaminen, se on ainoa omissa käsissä oleva globaali kilpailukykymme, sanoi Juho Rommakainen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja 7.2.2020, SEFE:n seminaarissa.  Miten tästä pidetään huolta?

Haasteita osaamisen lisäämiseen tuo tieto siitä, että suomalaisten osaamisen taso nousi aina vuoteen 1979, mutta tämän jälkeen on alkanut lasku.  Suomen Pisa tulokset ovat huonontuneet ja aiemmin peruskoulun päättäneistä 5%:lla oli ongelmia lukemisessa, vuonna 2015 luku on noussut 11 ja vuonna 2018 ongelmia oli 15%:lla, mitä tämä tarkoittaa opintomenestykseen II asteen oppilaitoksissa ja siitä eteenpäin, korkeakouluissa ja yliopistoissa?

Hallituksen tavoite on, että vähintään toisen asteen tutkinto on jokaiselle.  (Li Andersson Ilkka 8.2.2020), koska pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on 40, kun se korkeakoulutettujen osalta on lähemmäs 90. Hän tähdentää, ettei meillä ei ole varaa siihen, että 15% ikäluokasta on edelleen ilman II asteen koulutusta. Nivelvaiheet on tunnistettava samoin kuin keskeyttämisuhan alla olevat nuoret. Mitä näille nuorille tapahtuu, kun tutkimuksen mukaan koulutuksen ulkopuolelle päättyvistä jopa 30 prosenttia on valmistunut peruskoulusta yli seitsemän keskiarvolla?

Mitä tapahtui vuonna 2000? Hamstrattiin joditabletteja, Pisa-tutkimukset aloitettiin ja suomalaiset lapset olivat lukutaidossa maailman parhaita, Nokian markkina-arvo oli huipussaan, Jolon saarella oli pankkivankidraama, eihän siitä ole kauan – yhtä vähän on aikaa vuoteen 2040, jolloin Suomi on vanhuuden valtakunta (silver bränd), meidän tulee nähdä tämä mahdollisuutena kun mietimme tulevia ammatteja, Suomen kilpailukykyä, elinkaariyhteiskuntaa, kiinnostuksen kohteita

 

Hannele Koivumäki
asiantuntija, nuorisotakuu
baby boomeri, milleniaalin äiti
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto