TAKUU OLLA NUORI!

nuoret

”Sanotaan aina, että nuorissa on tulevaisuus, mutta me ollaan täällä jo nyt”, lausui 15-vuotias tyttö puhuessaan Nuori2017-tapahtuman avajaistilaisuudessa Tampere-talossa. Suomen suurimmat nuorisotyön ammattilaisten päivät kokosivat yhteen muun muassa kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyötä toteuttavat ammattilaiset kolmeksi päiväksi 27. – 29.3.2017. Tuota nuoren lausahdusta jäin miettimään koko tapahtuman ajaksi ja mitä enemmän sitä mietin, sen syvemmälle sen sanoma minuun piirtyi. Meidän nuorten kanssa työskentelevien tulisi muistuttaa itseämme ja kaikkia muita, että nuoret ovat jo täällä ja tullakseen ”hyviksi tulevaisuuden aikuisiksi”, heillä tulisi olla tarvitsemansa palvelut käsillä ja aikuisia tukenaan. Tuon ajatuksen kautta aloin miettiä myös tätä kirjoitusta ja ”nuorisotakuu”-käsitettä laajempana kokonaisuutena.

Toisessa tilaisuudessa päivien aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtajalle Georg Henrik Wredelle esitettiin kysymys nuorisotakuun tilasta ja mitä sen toteuttamiseen ohjattujen määrärahojen väheneminen tulee tarkoittamaan? Wreden vastaus totesi ensin, että määrärahojen väheneminen on tosiasia ja valitettavaa, mutta tiettyjä toimia on edelleen haluttu ylläpitää, kuten etsivän nuorisotyön toteuttaminen koko maan alueella. Hän kuitenkin tähdensi, että asia ei ole niin yksinkertainen ja nuorisotakuuta toteutetaan niin monella eri sektorilla ja on olemassa vakiintuneita toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen – nuorisotakuun toteuttajina hänen mukaansa toimivat hyvin useat tahot eli nuorisotakuun toteuttaminen on vähän ”kaikkien asia”.

Oma näkökulmani on, että ehkäisevään työhön olisi voimakkaammin panostettava. Tarvitsemme konkreettisia nuoria kohtaavia toimia. Jos takaamme jokaiselle tulevaisuuden aikuiselle takuun olla nuori, niin välitämmekö nuorisotakuun toimenpiteitä jatkossa? Tästä näkökulmasta nuorisotakuun toteuttaminen on laajemmin kaikkien tehtävä. Sote-uudistuksen yhteydessä kuntiin jäävien ehkäisevän työn palvelujen asemaa tulisi vahvistaa tämän hetkisestä. Kuntien nuorisotyön resurssit ja toiminta tulee turvata sote-alueisiin siirryttäessä. Moni asia on suurta kysymystä vielä sotesta puhuttaessa eikä valmista ratkaisua olekaan, kuntien erilaisuudet ja eri tilanteet huomioon ottaen. Toivon, että kunnissa otetaan huomioon jo tehty työ ja asioista käydään keskustelua tiiviisti myös käytännön työntekijöiden kanssa.

Koetamme omassa organisaatiossamme resurssien puitteissa miettiä uusia tapoja olla nuorten tukena, tehdä yhteistyötä uudella tavalla, olla avoimia uusille mahdollisuuksille ja ennen kaikkea ajattelemme, että on monella tavalla kannattavaa hyödyntää myös muiden kehittämiä toimivia malleja. Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii työntekijöiltä tahtoa ja tekemistä, muutoksen vientikykyä ja innokkuutta. Uusimpina konkreettisina toimintamalleina olemme ottaneet käyttöön Aseman Lapset ry:n Katusovittelu-toimintamallin ja olemme mukana kehittämässä Suupohjan Ankkuri-toimintaa. Molemmat uudet tavat puuttua nuorten oireiluihin toimivat koko Suupohjan alueella. Uskomme ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen voimaan ja siihen, että jokainen lapsi ja nuori on erityinen, tärkeä ja mahdollisuus. Uskomme kohtaamisen voimaan. Annetaan jokaiselle nuorelle takuu olla nuori – elämään kasvamisessa ja sen opettelussa, iloineen, kipuineen, itsenäistymisen ihanuudessa ja kamaluudessa – he ovat täällä jo nyt.

Päivi Ojala

erityisnuorisotyöntekijä

Kauhajoen kaupungin nuorisopalvelut

 

 

Ohjaamo on rantautunut Etelä-Pohjanmaalle

team-386673__340Valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä (ELO-ryhmä) on linjannut ohjauspalveluiden monialaisuudesta, elinikäisen, monialaisen, matalan kynnyksen palvelujen luomiseen ja kehittämiseen vuoteen 2025 mennessä joka on hyväksytty 21.9.2016. Etelä-Pohjanmaalla alueellinen ELO-ryhmä asetettiin keväällä 2013 ELY-keskuksen toimesta. Etelä-Pohjanmaan ELO-ryhmä lähti suunnittelemaan myös Ohjaamo-toimintaa, johon saatiin ESR-rahoitus vuoden 2016 lopussa.

Ohjaamo-toiminta on valtakunnallisesti osa nuorisotakuun toteutusta ja toimintamalli kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Taustalla on kolme ministeriötä TEM, STM ja OKM. Suomessa toimii tällä hetkellä 40 ohjaamoa sadan (100) kunnan alueella. Ohjaamo-toiminta on rantautunut nyt myös Etelä-Pohjanmaalle, Ohjaamo EP- hankkeen työntekijät aloittivat tehtävässään tammikuun 2017 alussa.

Etelä-Pohjanmaan alueella on tavoitteena luoda ohjaamoiden verkostomalli. Kunnissa on tällä hetkelläkin tarjolla hyviä palveluita, mutta tietääkö nuori, mistä saa apua työhakemuksen tekoon tai apua moninaisempiin ongelmiin? Ohjaamo EP-hankkeessa on tarkoitus kerätä nämä monialaiset toimijat yhteen ja luoda pysyviä, aukottomia ja matalankynnyksen palvelujärjestelmiä kuntiin ja Etelä-Pohjanmaalle alueellisesti. Toiminta on sopimuksiin perustuvaa ja Ohjaamo-toiminnan tarkoitus on toimia yhden luukun periaatteella, jossa saa henkilökohtaista neuvontaa ja tukea työllistymiseen, koulutukseen ja muuhun mieltä askarruttaviin tilanteisiin. Tavoitteena on työllistyminen sekä osalla myös koulutuksen kautta työllistyminen.

Valtakunnallisesti Ohjaamo-toiminnan tyypillisimpiä palveluita tammikuussa 2017 olivat oppilaitokset/opinto-ohjaus, sosiaalityö tai sosiaaliohjaus, Etsivä nuorisotyö, nuorisopalvelut, TE-palvelut, työpajat/työhön valmennus/muu työtoiminta, terveyspalvelut, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja Kela. (Tilastokeskus / Työvoimatutkimus joulukuu 2016)

Ohjaamo-työskentelyssä on keskeistä hyödyntää olemassa olevat prosessit ja palvelut, uusia työnimikkeitä ei tarvitse luoda. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu ja palveluketjut selkeytyvät, kun päällekkäinen työ poistuu. Palvelun tuottajien työnkuvat selkeytyvät. Ohjaamo-toiminnassa siirrytään yhteistyöstä yhteiseen työhön.

Tavoitteena on luoda Ohjaamosta brändi, jossa asiakkaan etu on aina keskiössä ja palvelu on tarkoitettu kaikille. Tukea ja ohjausta tarvitsevan ei tarvitse etsiä, mikä on hänelle sopiva taho auttamaan, vaan riittää kun löytää tiensä Ohjaamoon. Ohjaamossa lähdetään selvittämään, mistä oikea tuki ja palvelu löytyy sekä miten tavoitteeseen päästään.

stairs-1627423__340Ohjaamoon on helppo tulla ja palvelut ovat helposti saatavilla. Ohjaamoon voi tulla päivystysaikoina tai ajanvarauksella. Ohjaamosta löytyy yhdestä ovesta monialainen palvelu, josta saa mm. koulutukseen, työllisyyteen ja osallisuuteen liittyviä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjaamossa saa palvelua nopeasti ja yhdessä sovittuja nuoren tarpeeseen kartoitettuja palvelukokonaisuuksia. Tulee muistaa, että nuori on oman elämänsä asiantuntija ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Ohjaamon tehtävä on auttaa nuorta eteenpäin. Ohjaamossa kehitetään uusia toimintatapoja ja palveluita nuorten ja sidosryhmien kanssa yhdessä.

Ohjaamo-toiminta voi olla kiinteää samojen seinien sisällä tapahtuvaa, sen rinnalla ohjaamo voi olla liikkuva esimerkiksi kirjastoautossa tai kulttuuribussissa, ohjaamoja voidaan viedä myös erilaisiin tapahtumiin tai vaikka huoltoasemalle PopUp toimintana. Ohjaamo-toiminta on pääsääntöisesti tarkoitettu alle 30-vuotiaille, mutta kunnat voivat itse määritellä palvelun ikähaitarin.

Työ kunnissa on alkanut erilaisilla yhteisverkostojen tapaamisilla ja työkokouksilla. Ohjaamo-toimintaa tullaan vähitellen pilotoimaan kuntiin jo vuoden 2017 aikana. Sote-, maakuntauudistus sekä kuntien tulevaisuus ovat antaneet työlle sekä haasteita että pontta. Ohjaamojen suunnittelutyö onkin ollut aktiivista ja idearikasta, keskiössä oman kunnan asukas.

Ohjaamo EP-hanketta hallinnoi Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä, Sedu ja hankkeen toiminta-aika on 1.1.2017-30.4.2019.

 

Joanna Silver

projektikoordinaattori