Valmennukset väylänä työelämään

Kaikki ovat kuulleet ongelmasta: työtä saadakseen tarvitsee työkokemusta, mutta työkokemusta ei saa, jos ei saa työtä. Tämä ongelma koskee erityisesti nuoria, jotka ovat vasta työuransa alussa. Nuorilla on myös tehtävänään paljon valintoja siitä, mihin suuntaan haluaa työelämässään kulkea.

Onneksi näiden asioiden kanssa ei tarvitse painiskella yksin.

Valmennuksista ja hankkeista saat apua ja tukea kaikissa työnhakuun ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa.

Suurin osa valmennuksista on sekaryhmiä, joissa on kaiken ikäisiä ihmisiä, mutta lokakuussa nuorille on alkamassa oma yksilövalmennukseen painottuva uravalmennus Vahvuri-ryhmä. Tässä etänä järjestettävässä ryhmässä saat vertaistukea muilta nuorilta sekä kokeneen valmentajan, jonka johdolla ja tuella löydätte oman osaamisesi ja vahvuutesi, joita markkinoida työnantajille, vaikka työkokemusta ei vielä olisikaan. Pohditte vahvuuksiasi ja omia kiinnostuksen kohteitasi, jotta löytäisitte yhdessä oikean suunnan ja konkreettisen etenemissuunnitelman juuri sinulle.

Täältä voit lukea keväällä nuorten Ohjuri-valmennukseen osallistuneen Essin kokemuksista:
Uravalmennus Ohjuri valmennettavan silmin (valmennuskeskuspublic.fi)
sekä
täältä voit lukea korkeasti koulutettujen Vahvuri-ryhmään osallistuneen Piian terveiset:
Uravalmennus Vahvurin kautta työhön ja yhteistyötahoksi (valmennuskeskuspublic.fi)

Kokemuksen äänellä

Minulla on itselläni omakohtaista kokemusta valmennuspalveluista, enkä itsekään olisi tänään kirjoittamassa tätä blogitekstiä, jos en olisi aikoinaan vastavalmistuneena hyödyntänyt tarjolla olevia TE-palveluita. Joten ota sinäkin rohkeasti vastaan kaikki sinulle tarjottava tuki, joiden avulla voit ponnistaa elämässäsi eteenpäin. Yksin pääsee usein jo pitkälle, mutta mihin pääsisitkään, jos otat vastaan apua myös muilta? TE-palveluista saat monia laadukkaita ja lisäksi ilmaisia palveluita, jotka kannattaa hyödyntää.

Marjo Polvi
Valmennuspalvelujen asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Valmennukset apuna osaamisen löytämiseen ja hyödyntämiseen

Minua pyydettiin kirjoittamaan blogiteksti Sitran osaaminen näkyväksi -teemaviikolle. Työskentelen valmennusten parissa täällä TE-toimistossa, joten teema sopii työhöni hyvin, sillä tässä ollaan valmennusten ytimessä.

Työnhakija haluaa luonnollisesti saada osaamisensa näkymään työnantajalle (tähän työnhakuvalmennus on muuten hyvä apu. ), mutta on myös toinenkin, yhtä tärkeä, jos ei tärkeämpi näkökulma. Nimittäin saada osaaminen näkyväksi omalle itselleen. Olemme kaikki joskus sokeita omille vahvuuksillemme. Kulttuuriimmekin kuuluu tietynlainen itsensä vähättely. Toisaalta joskus itsestään voi luulla liikoja. Kuuluisia viimeisiä sanojahan on mm. ”Ei tähän mitään ammattimiestä tarvita”.

Työnhaussa on ensiarvoisen tärkeää olla realistisella tavalla tietoinen omasta osaamisesta ja omista vahvuuksistaan. Tämä on tärkeää myös ylipäätään oman elämän ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Osaamiskartoitus on hyvä tapa saada realistinen kuva omasta osaamisesta. Palvelun avulla voi saada myös kaivattua itsetunnon buustausta jonkun ulkopuolisen antaessa mustaa valkoisella siitä, että osaamista sinultakin löytyy. Voi löytyä myös hyviä vinkkejä siitä, miten osaamista voisi vielä päivittää tai paikata, jotta menekkiä työmarkkinoilla riittäisi.

Uravalmennuksessa mennään vielä syvemmälle miettiessä mitä kaikkea osaamisella ja omilla vahvuuksilla voisi tehdä, mihin kaikkeen niitä voi hyödyntää ja mitä kaikkia vaihtoehtoja on käytettävissä. Usein löytyy sellaisia vaihtoehtoja, joita ei aiemmin ollut osannut kuvitellakaan. Uravalmennuksesta siirtyy työnhakuun innostuneena ja motivoituneena sekä eväsreppu täynnä uusia ajatuksia.

Lähde sinäkin siis mukaan valmennukseen!

Marjo Polvi
Valmennuspalvelujen asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Ps. Katso sinulle sopivat vaihtoehdot verkkosivuiltamme:
Paikalliset palvelut (te-palvelut.fi)

Tämä blogiteksti on osa Sitran Osaaminen näkyviin-kampanjaa, lue lisää kampanjasta:
Osaaminen näkyviin kampanja (sitra.fi)

Mikä auttaa, jos ei työllisty?

 

Valmentajat neuvovat asiakkaita katsomaan asioita työnantajien näkökulmasta.

 

Työssäni koordinoin valmennuspalveluita Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueella. Työhöni kuuluu monipuolisia tehtäviä hallinnon, suunnittelun, neuvonnan sekä viestinnän ja markkinoinnin alueella.

Kerron ajatuksiani siitä, mitä valmennukset ovat ja miksi niihin kannattaa osallistua.

Valmennusten keskiössä on työnhakutaitojen kehittäminen, mutta mitä se kullekin tarkoittaa, on yksilöllistä. Osalle työnhakutaitojen kehittäminen tarkoittaa rohkeutta ottaa puhelin käteen ja vinkkejä siitä, mitä puhelimeen sanotaan. Se voi olla haastattelutilanteeseen valmistautumista. Se voi olla hakemusten sanamuotojen viilaamista ja CV:n ulkonäön parantamista tai video CV:n tekemistä. Tai sitten voidaan lähteä aivan perusteista, eli miten hakemus tehdään ja mikä on CV. Jokainen näistä taidoista, oli kyse perustaidoista, houkuttelevuuden parantamista tai muista hakijoista erottumisesta, on tärkeää ja edistää työpaikan saamista.

Työnhaku on ensisijaisesti oman osaamisen markkinointia,

osaamisen sanoittamista ja paketoimista houkuttelevaan muotoon. Siksi valmennuksissa keskitytään erityisesti osaamiseen – sen markkinointiin, mutta erityisesti myös sen tunnistamiseen.

Mitä minä osaan? Mihin tuota osaamista voi hyödyntää? Valmentajat neuvovat asiakkaita katsomaan asioita työnantajien näkökulmasta. Millaista osaamista työpaikoilla tarvitaan? Tiettyyn tehtävään kuuluvaa substanssiosaamista, kyllä – mutta myös muita taitoja ja ominaisuuksia – aktiivisuutta, vuorovaikutustaitoja, oman työn johtamista, oppimishalua, luotettavuutta.

Työelämä tarvitsee sekä aloittajia että lopettajia – niitä jotka ideoivat ja laittavat asioita alulle sekä niitä, jotka hoitavat hommat maaliin asti.

Valmennuksessa avarretaan näköalaa siihen, mihin kaikkeen oma osaaminen soveltuu. Vasta tunnistettuaan osaamisensa voi sitä tehokkaasti markkinoida työnantajille.

Valmentajat haastavat tunnistamaan oman osaamisensa lisäksi myös osaamisensa puutteita. Vasta puutteiden tunnistaminen ja tunnustaminen antavat aihetta tehdä näille puutteille jotain, sillä kuka korjaa sellaista, joka ei ole rikki? Valmennuksesta voi saada kimmokkeen lähteä koulutukseen tai työkokeiluun, johon ilman valmennuksen aikana koettua silmien aukeamista olisi tullut lähdettyä.

Piilotyöpaikkojen etsiminen, omien suunnitelmien selkeyttäminen ja koulutusvaihtoehtojen pohdinta ovat myös asioita, joihin valmennuksissa paneudutaan. Ryhmävalmennusten lisäksi tarjoamme mahdollisuuden yksilölliseen työhönvalmennukseen. Työhönvalmennuksesta saa oman valmentajan pidemmäksi aikaa käyttöönsä. Valmentaja tukee ja sparraa useamman kuukauden ajan – kulkien rinnalla tsempaten ja haastaen.

 

Marjo Polvi, TE-palvelut, valmennuspalvelut

 

 

Marjo Polvi
TE-palvelut, valmennuspalvelut

Ammatinvalinta ja sen vaikeus

Elettiin vuotta 1996, allekirjoittanut oli 18-vuotias, Martti Ahtisaari oli presidenttinä ja Paavo Lipponen pääministerinä. Maksettiin markoilla, pidettiin salihousuja ja vyölaukkuja, eikä nuorisotakuusta ollut tietoakaan. Oltiin nuoria, kuolemattomia ja politiikasta viis veisattiin nuoren angstin voimalla.

Olin ollut jo 13-vuotiaana lastenhoitajana, seuraavana kesänä mansikkapellolla. TET-jaksolla olin kaupassa, sittemmin työskentelin kaupassa useita vuosia. Lisäksi kotona maatilan kesät olivat työntäyteisiä. Isä maksoi 3 markkaa perunapenkin ruohimisesta.

14-vuotiaana kesä alkoi ”Tienaa tonni” – viikoilla. Leikkasin pihalla matonkuteita ja tein lattian vahauksia. Seuraavana kesänä olin kaksi viikkoa vanhusten kotipalvelussa; kävin asioilla ja siivosin asukkaiden asuntoja. Näin puhdistus- ja hoitoalan ja totesin, että ne eivät ole minua varten.

Muistan sanoneeni, että haaveammattini on karkkikauppias, makeanhimoisena pikkutyttönä tietänette motiivin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pääsin ”työkkärin” kautta harjoittelujaksolle grillille. Sain olla karkkikauppias ja paistaa purilaisia. Harjoitteluajan palkka tuskin päätä huimasi, mutta kahden kuukauden pesti oli nuorelle kultaakin kalliimpi. Uskon, että sillä harjoittelutodistuksella pääsin K-kauppaan töihin seuraavana vuonna.

Olisi hyvä, että nuorena saisi kokeilla erilaisia työtehtäviä useissa eri paikoissa. Ammatinvalinta on kuitenkin iso juttu, joka pitää tehdä varhaisessa vaiheessa. Koulujen erilaiset työelämään tutustumisjaksot kannattaa rohkeasti käyttää hyödyksi. Ei koskaan tiedä, vaikka myöhemmin sitä kautta saisi oikean työpaikan.

Onneksi ammatinvalinnan helpottamiseen löytyy aikuisillekin monia erilaisia palveluita.

• Työkokeilussa voi kokeilla soveltuuko ammatti itselle
• Ammatinvalinnan ohjausta TE-palveluissa tekevät ammatinvalinnan psykologit
• Koulutuskokeilussa voi tutustua alan opintoihin
• Uuden lisäkoulutuksen avulla voi täydentää tai laajentaa jo olemassa olevaa osaamista
• Uravalmennusta on tarjolla sekä verkossa, että ryhmissä

 Lisäksi tietoa itsestä ja eri ammateista voi ammentaa AVO ammatinvalintaohjelmalla, Ammattinetti.fi, ammattibarometri.fi ja foreammatti.fi sivustoilla.

Nyt eletään vuotta 2017, presidenttinä Sauli Niinistö, pääministerinä Juha Sipilä. Allekirjoittanutta kiinnostaa politiikka tällä hetkellä hieman enemmän kuin 20 vuotta sitten, sillä se määrittelee työtäni. Maksetaan euroilla tai erilaisilla sovelluksilla ja älypuhelimet ovat käden jatke, mutta ammatti pitää edelleen valita. ​

Soile Kauttio

Viestintäasiantuntija

Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut