Ammatinvalinta ja sen vaikeus

spurttikalenteriElettiin vuotta 1996, allekirjoittanut oli 18-vuotias, Martti Ahtisaari oli presidenttinä ja Paavo Lipponen pääministerinä. Maksettiin markoilla, pidettiin salihousuja ja vyölaukkuja, eikä nuorisotakuusta ollut tietoakaan. Oltiin nuoria, kuolemattomia ja politiikasta viis veisattiin nuoren angstin voimalla.

Olin ollut jo 13-vuotiaana lastenhoitajana, seuraavana kesänä mansikkapellolla. TET-jaksolla olin kaupassa, sittemmin työskentelin kaupassa useita vuosia. Lisäksi kotona maatilan kesät olivat työntäyteisiä. Isä maksoi 3 markkaa perunapenkin ruohimisesta.

14-vuotiaana kesä alkoi ”Tienaa tonni” – viikoilla. Leikkasin pihalla matonkuteita ja tein lattian vahauksia. Seuraavana kesänä olin kaksi viikkoa vanhusten kotipalvelussa; kävin asioilla ja siivosin asukkaiden asuntoja. Näin puhdistus- ja hoitoalan ja totesin, että ne eivät ole minua varten.

Muistan sanoneeni, että haaveammattini on karkkikauppias, makeanhimoisena pikkutyttönä tietänette motiivin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pääsin ”työkkärin” kautta harjoittelujaksolle grillille. Sain olla karkkikauppias ja paistaa purilaisia. Harjoitteluajan palkka tuskin päätä huimasi, mutta kahden kuukauden pesti oli nuorelle kultaakin kalliimpi. Uskon, että sillä harjoittelutodistuksella pääsin K-kauppaan töihin seuraavana vuonna.

Olisi hyvä, että nuorena saisi kokeilla erilaisia työtehtäviä useissa eri paikoissa. Ammatinvalinta on kuitenkin iso juttu, joka pitää tehdä varhaisessa vaiheessa. Koulujen erilaiset työelämään tutustumisjaksot kannattaa rohkeasti käyttää hyödyksi. Ei koskaan tiedä, vaikka myöhemmin sitä kautta saisi oikean työpaikan.

Onneksi ammatinvalinnan helpottamiseen löytyy aikuisillekin monia erilaisia palveluita.

 Lisäksi tietoa itsestä ja eri ammateista voi ammentaa AVO ammatinvalintaohjelmalla, Ammattinetti.fi, ammattibarometri.fi ja foreammatti.fi sivustoilla.

Nyt eletään vuotta 2017, presidenttinä Sauli Niinistö, pääministerinä Juha Sipilä. Allekirjoittanutta kiinnostaa politiikka tällä hetkellä hieman enemmän kuin 20 vuotta sitten, sillä se määrittelee työtäni. Maksetaan euroilla tai erilaisilla sovelluksilla ja älypuhelimet ovat käden jatke, mutta ammatti pitää edelleen valita. ​

IMG_0504

Soile Kauttio

Viestintäasiantuntija

Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

 

Mainokset

Pidetään huolta frendistä, ettei frendistä tule entistä

Kesä ja nuoret

Nuorisotakuu -blogi jää kesätauolla ja bloggailu jatkuu syyskuussa.

Kohta vuosi nuorisotakuu -bloggailua Etelä-Pohjanmaalla

matalakynnys

Ohjaamot ovat matalan kynnyksen kohtauspaikkoja.

Hannu Turunen Vähästäkyröstä kertoi Ilkassa (12.6.2017), että on huolissaan nuorten yksinäisyydestä. Paikkakunnalla tarjotaankin nuorille aikuisille ympärivuorokautista läsnäoloa. Esimerkiksi kohtaamispaikka ”Sinililja” on avoinna nuorille iltaisin. Nuorta ei haeta kotoa, vaan WhatsApp-ryhmä ja vanha kunnon viidakkorumpu kokoaa nuoret yhteen. Sinililjan johtolauseena on:  ”Pidetään huolta frendistä ettei frendistä tule entistä”. Hyvä näin!

Ohjaamotoiminta on päätetty vakinaistaa ja tässä toimessa olemme  oman Etelä-Pohjanmaan Ohjaamo-hankkeen kanssa lähdetty hyvin liikkeelle. Syksyn mittaan otamme nuoret mukaan kehittämistyöhön. Blogikirjoitukset jatkuvat myös syyskuusta alkaen ja mukana on monia yhteisen asian ympärillä toimivia.

Hyvää ja kaunista kesää meille kaikille, nauttikaamme kukkien väriloistosta.

Hannele Koivumäki, TE-toimisto, Nuorisotakuu hannele-koivumaki-profiili

Nuorten yrittäjyyspajasta avautui yrittäjyyspolku

SJK-paja

Yrittäjyyspaja innostaa tiimityöskentelyllä ja lisätukea tuo samanhenkisten porukka. Seinäjoen yrittäjyyspaja v. 2015-2016

Nuorten yrittäjyys on kasvussa, joten yrittäjyysvalmennuksellekin on tilausta. Kansainvälisen yrittäjyyttä ja yritysaikeita tutkivan GEM-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten halu perustaa yrityksiä on kasvanut nopeasti. Joka viides alle 25-vuotias suomalainen uskoo perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa.

Käytännön työskentelyä yrittäjyyden kirkastamiseen

Yrittäjyyttä pohtiva tarvitsee usein sparrausta oman idean kiteyttämiseen. Nuorten yrittäjyyspaja tarjoaa sitä. Se on suunniteltu erityisesti alle 30-vuotiaille nuorille ja pureutuu käytännössä yrittäjyyteen. Osallistujalle koulutus on maksuton, minkä mahdollistaa Työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus.

Yhteistyössä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa pajoihin on saatu motivoituneita osallistujia. Suomen Yrittäjäopiston vetämissä pajoissa ympäri Suomen on vuosien 2015-2016 aikana liikeideoitaan hionut jo yli 500 nuorta osaajaa, ja lisää on tulossa. Vuonna 2017 pajoja käynnistyy yhteensä 12 paikkakunnalla.

Tommi_Koivunen

Yrittäjyyspajaan osallistunut Tommi Koivunen Alajärveltä perusti yrityksen paja-aikana.

Yli puolet pajan käyneistä perustanut yrityksen

Aiemmissa Nuorten yrittäjyyspajoissa uusia yrityksiä perusti yli puolet pajan käyneistä. Yksi heistä on Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen pajaan vuonna 2016 osallistunut Tommi Koivunen Alajärveltä. Koivunen perusti toiminimiyrityksensä pajan aikana ja toimii nyt yrityksensä kautta Pohjantähden vakuutusasiamiehenä. Alun perin Koivusella oli tarkoitus lähteä markkinointialalle, mutta kun tilaisuus yrittäjyyspajan kautta tuli, tarttui hän siihen välittömästi.

  • Nykyinen esimieheni oli kertomassa yrittäjyyspajassa yritysvakuutuksista, ja siitä se sitten lähti. Olen ollut tyytyväinen, myyntityö kolahti minulle ja sopii kuin nenä päähän, kertoo Koivunen.

Pajan neuvoilla oli helppo perustaa yritys

Täyskäännöstä Koivunen ei ole katunut. Pajan aikana oli käyty läpi, miten toiminimiyritys perustetaan, joten neuvoja noudattamalla perustaminen Koivusen mukaan hoitui helposti. Myös YEL:n ja muiden maksujen miettiminen sujui kivuttomammin, kun niistä oli pajassa saanut hyvän katsauksen.

Koivuselle yrittäjyys on tuttua jo lähipiiristä, sillä Koivusen vanhemmatkin ovat yrittäjiä.

  • Sitä kautta olen saanut tukea ja oppia yrittämiseen ja nähnyt yrittäjyyden arkea ihan lapsesta saakka. Yrittäjyys on kiinnostanut aina, kertoo Koivunen.

Kun Koivunen hetkeksi aikaa jäi työttömäksi, tuli asia esille Te-toimistossa. Tilaisuus yrittäjyyspajaan osallistumisesta ja nykyinen polku yrittäjyyteen avautui sitä kautta. Yrittäjyyden tie on tuntunut Koivusesta omalta.

Verkostot ja kontaktit tulevaisuutta varten

Ilman verkostoja ei yrittäjyydessä pitkälle pötkitä. Mitä aiemmin – jo yrityksen suunnitteluvaiheessa – niitä alkaa rakentaa, sitä paremmat lähtökohdat saa. Verkostoja ja vertaistukea Koivusella oli paitsi lähipiiristä ja paja-aikana osallistujaporukasta, myös heti yrityksen perustamisvaiheessa.

  • Kirjanpitäjän hankin jo alkutaipaleella, ja häneltä saa verotusasioissa neuvoja. Pohjantähdellä on muutama kollega, jotka toimivat myös toiminimen kautta, summaa Koivunen.

Pajassa osallistuja laatii liiketoimintasuunnitelman ja saa siihen sparrausta koko ryhmältä. Tiivis pajatyöskentely laittaa rajat pohdinnalle ja ”pakottaa” tekemään päätöksiä. Yrittäjyyskin on käytännössä päätösten tekemistä. Koivunen vinkkaakin yrittäjyyttä miettivää tarttumaan tuumasta toimeen.

  • Tykästyin siihen, että pajassa oli idearikkaita kouluttajia. Heiltä sai hyviä neuvoja, joihin kannatti tarttua. Kannattaa siis kuunnella avoimin mielin ja ryhtyä tuumasta toimeen, vinkkaa Koivunen.

Koivunen kokee saaneensa yrittäjyyspajasta hyvät eväät.

Suomen Yrittäjäopisto on valmentanut Nuorten yrittäjyyspajoissa vuodesta 2015 asti yrittäjyydestä kiinnostuneita alle 30-vuotiaita eri puolilla Suomea. Seinäjoella NYP tarjoaa käytännön yrittäjyysoppia jälleen 21.8.2017 alkaen.

UllaHaukijärvi (2)

Ulla Haukijärvi, projektisuunnittelija, Suomen Yrittäjäopisto

Kirjoittaja toimii Suomen Yrittäjäopistolla projektisuunnittelijana kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa ja Nuorten yrittäjyyspajan tiedotuksesta vastaavana.

 Haku Nuorten yrittäjyyspajoihin: http://koulutukset.te-palvelut.fi/kt/ sanahaulla Nuorten yrittäjyyspaja.

 

Seuraa Nuorten yrittäjyyspajaa Facebookissa

Tarinoita pajan käyneiden kokemuksista videoina

Pajamallista: Suomen Yrittäjäopiston blogista

 

Yhdessä saamme enemmän aikaan

portaatstepon

Step on ESR-hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Tavoitteena on saada nuori työllistymään.

Kaikilla ei elämä suju niin mutkattomasti. Työpaikkaa ei vain löytynyt valmistumisen jälkeen ja yhteishaussa jäi opiskelupaikka saamatta – mitä minä nyt teen pyörii nuoren mielessä kun suunnitelmat eivät toteutuneet. Mitä se nuorisotakuu lupasikaan?

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu yhteistyössä Kaks`Kättä työpaja ry, työpaja Junkin ja Paukun Pajan kanssa toteuttavat Step on hanketta ja vastaavat nuorisotakuun haasteisiin tarjoamalla nuorille mahdollisuuden suorittaa opintoja erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi työpajalla. Vastaavasti työpajan asiakas voi kerryttää työpajalla omaa osaamistaan ja hakeutuessaan opiskelemaan tämä kertynyt osaaminen on mahdollista osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta lukea nuorelle hyväksi opintoihin. Työpajojen työtehtäviä on verrattu ammatillisten perustutkintojen osaamistavoitteisiin yhteistyössä alan opettajien kanssa ja todettu, että työpajalla voi oppia asioita tekemisen kautta.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä 25.4.2017 työpajatoiminnan opinnollistamisen erääksi nuorten hyvinvointia edistäväksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi toimenpiteeksi. Sen mukaan ”työpajatoimijat ja koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työpajatoimintaa siten, että työpajoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä ja oppimisen tukipalveluna”. – Olemme siis olleet tässä asiassa edelläkävijöitä.

Sedussa panostetaan tulevaisuudessa entistä enemmän valmistuvien opiskelijoiden työllistymiseen. Opiskelijoille järjestetään lukuvuoden aikana työnhaun digipajoja ja tulevana kesänä on mahdollista kesäkuulla osallistua ohjattuun työnhakuun Sedun opetuspisteissä Step on hankkeen toteuttamana. Keskiössä on auttaa nuorta työllistymään.

Step on ESR -hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja osatoteuttajina mukana ovat Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Kaks`Kättä työpaja ry. Step on hankkeen toiminta-aika on 1.4.2016 – 31.3.2019.

Tarja Puskala

projektipäällikkö

stepon

 

Nuorisotakuu haasteena koko yhteiskunnalle

Nuoriso

Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä.

Yhteiskunnan pitäisi torjua nuorten syrjäytymistä kaikin mahdollisin tavoin, koska nuoret ovat sen tulevaisuus. Nuorisotakuun tavoitteena on estää hyvissä ajoin nuoren ajautuminen pois työ- tai opiskelumahdollisuuksien piiristä. Nuorisotakuu taistelee vakavaa yhteiskunnallista epäkohtaa vastaan. Esimerkiksi kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on kymmeniä tuhansia. Nuorten syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia on mahdotonta mitata, ja taloudellisesti ne ovat huomattavia. Suunnitelmat ovat siis selvillä ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat resurssit on varattu. Työ jatkuu nuorisotakuun toteutusvaiheessa, mikä vaatii edelleen aikaa ja panosta koko yhteiskunnalta.

Kuten aina ennenkin, on lähiyhteisöllä, perheellä ja yksilöllä keskeinen rooli lapsen ja nuoren henkisten edellytysten vahvistamisessa. Nuorisotakuu on vain yksi osoitus yksilöistä ja perheistä kumpuavasta välittämisen kulttuurista, jota tarvitaan vahvana myös tulevaisuudessa. Nuorisotakuun onnistuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisella yhteistyöllä on huolehdittava, että kaikille luodaan polkuja eteenpäin, eikä kukaan nuorista jää viranomaisverkostojen työn väliin. Yhteistyöllä saadaan sujuvasti ja usein onnistuneesti nuoren asiaa eteenpäin.

Kelassa pyritään myös löytämään syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ohjaamaan heitä sellaisten tahojen piiriin, jotka pystyvät tukemaan nuoren kasvua jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä. Kelan kuntoutuspalvelut tarjoavat vaihtoehtoja, kun jatkopolut ovat epäselviä ja sairaus vaikeuttaa opiskelua tai työskentelyä. Esimerkiksi työ- tai koulutuskokeilun avulla nuorelle voi selkiytyä tulevaisuuden suuntaviivat, oma ala ja samalla hän saa tukea ja neuvoja omaan elämäntilanteeseensa.

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy useampi nuori joka päivä. Nuorten työkyvyn tukemisella pystytään vaikuttamaan siihen, että nuori säilyttää työ- ja opiskelukykynsä ja työkyvyttömyyseläke on yhä harvemman edessä. Välittäminen, ennaltaehkäisevä työ, kattavat palvelut ja yhteistyö eri tahojen kesken ovat avainasemassa. Kelasta voi mielenterveyden häiriöiden kuntoutuksena hakea esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaa ja erilaisia kuntoutuskursseja. Arjessa on hyvä muistaa, että jokainen meistä tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka välittävät ja kuuntelevat. Nämä ihmiset voivat olla omia lähimmäisiä tai alan ammattilaisia.

Nykynuoret ovat tottuneet somettamaan, mesettämään jne. eli monilla heistä on hyvät valmiudet asioida eri tahojen kanssa sähköisesti. Sähköinen asiointi tehostaa palvelujen käyttöastetta ja lyhentää palvelun kestoa. Esimerkiksi Kelan työttömyysetuus-hakemuksen voi täyttää sähköisen asiointipalvelun kautta kotisohvalla istuessa tai laittaa oman, jo myönnetyn, työttömyysetuuden maksuun, jolloin saa suoraan tiedon minä päivänä ja kuinka paljon rahaa tulee tilille. Hämmästyttävän moni jättää tämän vaihtoehdon sen helppoudesta ja nopeudesta huolimatta edelleen käyttämättä.

Kasvokkain tapahtuva asiointi sujuu Kelassa kaikkein kätevimmin varaamalla ajan etukäteen. Ajanvarauspalvelu toimii myös puhelimen välityksellä asioitaessa eli asiakas voi varata puhelinajanvarausajan, jolloin Kelan virkailija soittaa asiakkaalle sovittuna aikana.

Helpotetaan elämää, mutta ei syrjäydytä ja anneta kenenkään syrjäytyä. Jokaisen sijoittama panostus tuo mukanaan monin kertaisesti hyvää itselle, omalle lähipiirille ja koko yhteiskunnalle.

Hyvää kesän alkua kaikille.

Kirjoittajina

Suvi Juonoja, kuntoutusetuuksien etuuskäsittelypäällikkö

Mika Niemi, työttömyysetuuksien etuuskäsittelypäällikkö

KELAn Keskinen vakuutuspiiri

TULEVAISUUDEN HYÖRINÄÄ ROBOTTIEN JALOISSA – VAI MIKÄ MEITÄ ODOTTAA

lapinkoirat

Lapin koirat Pena ja Estelle katsovat luottavaisina tulevaisuuteen.

Tulevaisuustutkijoiden näkemyksiä Suomesta vuonna 2042 (HS 4/2017)

Vuonna 2042 arvot ovat entistä tärkeimpiä, yhteisvastuuta ja sananvapautta korostetaan. Bussimatkoilla voi kuulla useita kymmeniä kieliä, ruotsinkielen asema on heikentynyt, virastoissa kaikuu jatkuvasti englanti, virkailijalla on korvissa laite, joka tulkkaa. Henkilöautot, rekat jopa laivat kulkevat automaattisesti. Ihmisiä ei tarvita lastauksessa eikä jakelussa, robotit hoitavat tehtävät. Alzheimerin- ja Parkinsonin tauti kuten syöpäkään ei tapa, vaan ovat kroonisia sairauksia. Ihmisille kasvatetaan varaosia omista kantasoluista.

Terveydenhoidossa kohtaamme robotin ja leikkaussaleissa hyörivät robotit, joiden valvojina ja konsultteina toimivat ihmiskirurgit. Ravintoloissa hyörivät robottitarjoilijat, ostoskeskuksissa robottioppaat, teollisuudessa robottivartijat, hotelleissa robottivastaanottovirkailijat, armeijassa löytyy myös robottisotilaita. Monet tylsät, raskaat ja tarkkuutta vaativat työtehtävät on sysätty jo aiemmin robottien kontolle, siivoojien määrä on romahtanut, lääkärien määrä vähenee kaiken aikaa. Moni perinteinen ammatti muuttuu entistä enemmän konsultoinniksi, ohjaamiseksi tai avustamiseksi. Pikaruokapaikkoja on edelleen, mutta ruoan valmistuksen ja tarjoilun hoitavat robotit.

Palveluvienti on ohittanut tavaraviennin, turismi on kasvanut, erityisesti ollaan kiinnostuneita terveysturismista, arvostetaan terveellistä ilmastoa. Yksinasujien määrä on kasvanut ja suosituin lemmikki on pikkupanda, nimiä ei valita enää nimipäiväkalenterista, niitä lainataan vaikka mistä, nimet ovat sukupuolineutraaleja kuten Puro, Pii, Kinos.

Muutosten takana ovat kolme suurta asiaa: globaali ilmaston muutos, tekniikan- ja lääketieteenkehitys

Edellisessä blogikirjoituksessa Päivi Ojala toi esiin nuoren ”hätähuudon”: että olemme täällä jo nyt. Ylläolevaa tulevaisuutta kohtiko me näitä nuoria ohjaamme?  Palveluita tarvitaan ja tarvitaan aikuisen tukea, toisen ihmisen ei robotin, nuori tarvitsee ainakin yhden tärkeän ihmisen joka aidosti välittää eikä hylkää, nuori tarvitsee tukea ottaakseen vastuuta itsestään, muttei liikaa hyysäystä, nuori haluaa itse selvitä, totesi kasvatustieteiden emeritusprofessori Kari Uusikylä (A-studio 19.4.2017, ”Pelastakaa pojat”). Kouluihin hän peräänkuuluttaa opettajien oikeanlaista auktoriteettia ja hänen mielestään osa oppilaista tarvitsee edelleen tarkkailuluokkia, mitkä eivät saa olla kaatopaikkoja, rangaistuslaitoksia, vaan paikka missä pidetään huolta, ollaan aikuisia ja ohjataan nuoria.

Nyt kun Etelä-pohjanmaalla ollaan kehittämässä omaa ohjaamomallia, on meidän otettava huomioon kaikkien nuorten tarpeet, niiden jotka pärjäävät sähköisillä alustoilla, robottien maailmassa, mutta myös niiden, jotka tarvitsevat toisen ihmisen, aikuisen tukea omien tavoitteiden luotsaamisessa kohti vuotta 2042, kohti omaa aikuisuutta. Nuorisolainmukaiset nuorten monialaiset yhteistyöverkostot ovat toimineet alueellamme aktiivisesti Nuorisotakuun lanseerauksesta lähtien (2013), nyt nämä tahot ovat yhteistyössä kehittämässä Etelä-Pohjanmaan ohjaamo mallia kohti tulevaa maakuntauudistusta ja uusia maakunnan yhteistyöverkostoja. Hyvä näin!

Suunnittelutyötä on tukemassa hallituksen puoliväliriihen (25.4.2017) linjaukset työllisyyden toimista nuorten osalta: puhelinhaastatteluista painopiste kasvokkain haastatteluun, palkkatukea kohdistetaan entistä enemmän yrityksiin, ohjaamoiden toiminta vakiinnutetaan, tehostetaan, selkeytetään ja kootaan yhteen nuorille tarkoitettuja ohjaus-, sosiaali-, terveys-, työvoima- ja nuorisopalveluja ja lyhennetään palveluprosessien kestoa.

Mutta tähän päivään!

Fec koulutus

Ohjaus ja kannustus tuottivat tulosta – nuori työllistyi työssäoppimispaikkaansa

Lähipiirin koulutushakurumba päättyi onnellisesti, myös lähipiiriin kuuluvan työvoimakoulutus F.E.C pääsi tulostavoitteisiin, oppilas työllistyi työssäoppimispaikkaansa ja kertaheitolla asumisen  ja muut arjen Euroihin liittyvät ongelmat poistuivat  säännöllisten palkkatulojen myötä, ohjaus ja kannustus tuottivat tässäkin tulosta!

Tulevaisuutta filosofoiden, tässä päivässä kuitenkin eläen ja Penan ja Estellen globaalia ystävyyttä ihaillen

hannele-koivumaki-profiili

 

Hannele Koivumäki

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, asiantuntija, nuorisotakuun koordinointi

TAKUU OLLA NUORI!

nuoret

”Sanotaan aina, että nuorissa on tulevaisuus, mutta me ollaan täällä jo nyt”, lausui 15-vuotias tyttö puhuessaan Nuori2017-tapahtuman avajaistilaisuudessa Tampere-talossa. Suomen suurimmat nuorisotyön ammattilaisten päivät kokosivat yhteen muun muassa kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyötä toteuttavat ammattilaiset kolmeksi päiväksi 27. – 29.3.2017. Tuota nuoren lausahdusta jäin miettimään koko tapahtuman ajaksi ja mitä enemmän sitä mietin, sen syvemmälle sen sanoma minuun piirtyi. Meidän nuorten kanssa työskentelevien tulisi muistuttaa itseämme ja kaikkia muita, että nuoret ovat jo täällä ja tullakseen ”hyviksi tulevaisuuden aikuisiksi”, heillä tulisi olla tarvitsemansa palvelut käsillä ja aikuisia tukenaan. Tuon ajatuksen kautta aloin miettiä myös tätä kirjoitusta ja ”nuorisotakuu”-käsitettä laajempana kokonaisuutena.

Toisessa tilaisuudessa päivien aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtajalle Georg Henrik Wredelle esitettiin kysymys nuorisotakuun tilasta ja mitä sen toteuttamiseen ohjattujen määrärahojen väheneminen tulee tarkoittamaan? Wreden vastaus totesi ensin, että määrärahojen väheneminen on tosiasia ja valitettavaa, mutta tiettyjä toimia on edelleen haluttu ylläpitää, kuten etsivän nuorisotyön toteuttaminen koko maan alueella. Hän kuitenkin tähdensi, että asia ei ole niin yksinkertainen ja nuorisotakuuta toteutetaan niin monella eri sektorilla ja on olemassa vakiintuneita toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen – nuorisotakuun toteuttajina hänen mukaansa toimivat hyvin useat tahot eli nuorisotakuun toteuttaminen on vähän ”kaikkien asia”.

Oma näkökulmani on, että ehkäisevään työhön olisi voimakkaammin panostettava. Tarvitsemme konkreettisia nuoria kohtaavia toimia. Jos takaamme jokaiselle tulevaisuuden aikuiselle takuun olla nuori, niin välitämmekö nuorisotakuun toimenpiteitä jatkossa? Tästä näkökulmasta nuorisotakuun toteuttaminen on laajemmin kaikkien tehtävä. Sote-uudistuksen yhteydessä kuntiin jäävien ehkäisevän työn palvelujen asemaa tulisi vahvistaa tämän hetkisestä. Kuntien nuorisotyön resurssit ja toiminta tulee turvata sote-alueisiin siirryttäessä. Moni asia on suurta kysymystä vielä sotesta puhuttaessa eikä valmista ratkaisua olekaan, kuntien erilaisuudet ja eri tilanteet huomioon ottaen. Toivon, että kunnissa otetaan huomioon jo tehty työ ja asioista käydään keskustelua tiiviisti myös käytännön työntekijöiden kanssa.

Koetamme omassa organisaatiossamme resurssien puitteissa miettiä uusia tapoja olla nuorten tukena, tehdä yhteistyötä uudella tavalla, olla avoimia uusille mahdollisuuksille ja ennen kaikkea ajattelemme, että on monella tavalla kannattavaa hyödyntää myös muiden kehittämiä toimivia malleja. Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii työntekijöiltä tahtoa ja tekemistä, muutoksen vientikykyä ja innokkuutta. Uusimpina konkreettisina toimintamalleina olemme ottaneet käyttöön Aseman Lapset ry:n Katusovittelu-toimintamallin ja olemme mukana kehittämässä Suupohjan Ankkuri-toimintaa. Molemmat uudet tavat puuttua nuorten oireiluihin toimivat koko Suupohjan alueella. Uskomme ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen voimaan ja siihen, että jokainen lapsi ja nuori on erityinen, tärkeä ja mahdollisuus. Uskomme kohtaamisen voimaan. Annetaan jokaiselle nuorelle takuu olla nuori – elämään kasvamisessa ja sen opettelussa, iloineen, kipuineen, itsenäistymisen ihanuudessa ja kamaluudessa – he ovat täällä jo nyt.

Päivi Ojala

erityisnuorisotyöntekijä

Kauhajoen kaupungin nuorisopalvelut