TAKUU OLLA NUORI!

nuoret

”Sanotaan aina, että nuorissa on tulevaisuus, mutta me ollaan täällä jo nyt”, lausui 15-vuotias tyttö puhuessaan Nuori2017-tapahtuman avajaistilaisuudessa Tampere-talossa. Suomen suurimmat nuorisotyön ammattilaisten päivät kokosivat yhteen muun muassa kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyötä toteuttavat ammattilaiset kolmeksi päiväksi 27. – 29.3.2017. Tuota nuoren lausahdusta jäin miettimään koko tapahtuman ajaksi ja mitä enemmän sitä mietin, sen syvemmälle sen sanoma minuun piirtyi. Meidän nuorten kanssa työskentelevien tulisi muistuttaa itseämme ja kaikkia muita, että nuoret ovat jo täällä ja tullakseen ”hyviksi tulevaisuuden aikuisiksi”, heillä tulisi olla tarvitsemansa palvelut käsillä ja aikuisia tukenaan. Tuon ajatuksen kautta aloin miettiä myös tätä kirjoitusta ja ”nuorisotakuu”-käsitettä laajempana kokonaisuutena.

Toisessa tilaisuudessa päivien aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtajalle Georg Henrik Wredelle esitettiin kysymys nuorisotakuun tilasta ja mitä sen toteuttamiseen ohjattujen määrärahojen väheneminen tulee tarkoittamaan? Wreden vastaus totesi ensin, että määrärahojen väheneminen on tosiasia ja valitettavaa, mutta tiettyjä toimia on edelleen haluttu ylläpitää, kuten etsivän nuorisotyön toteuttaminen koko maan alueella. Hän kuitenkin tähdensi, että asia ei ole niin yksinkertainen ja nuorisotakuuta toteutetaan niin monella eri sektorilla ja on olemassa vakiintuneita toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen – nuorisotakuun toteuttajina hänen mukaansa toimivat hyvin useat tahot eli nuorisotakuun toteuttaminen on vähän ”kaikkien asia”.

Oma näkökulmani on, että ehkäisevään työhön olisi voimakkaammin panostettava. Tarvitsemme konkreettisia nuoria kohtaavia toimia. Jos takaamme jokaiselle tulevaisuuden aikuiselle takuun olla nuori, niin välitämmekö nuorisotakuun toimenpiteitä jatkossa? Tästä näkökulmasta nuorisotakuun toteuttaminen on laajemmin kaikkien tehtävä. Sote-uudistuksen yhteydessä kuntiin jäävien ehkäisevän työn palvelujen asemaa tulisi vahvistaa tämän hetkisestä. Kuntien nuorisotyön resurssit ja toiminta tulee turvata sote-alueisiin siirryttäessä. Moni asia on suurta kysymystä vielä sotesta puhuttaessa eikä valmista ratkaisua olekaan, kuntien erilaisuudet ja eri tilanteet huomioon ottaen. Toivon, että kunnissa otetaan huomioon jo tehty työ ja asioista käydään keskustelua tiiviisti myös käytännön työntekijöiden kanssa.

Koetamme omassa organisaatiossamme resurssien puitteissa miettiä uusia tapoja olla nuorten tukena, tehdä yhteistyötä uudella tavalla, olla avoimia uusille mahdollisuuksille ja ennen kaikkea ajattelemme, että on monella tavalla kannattavaa hyödyntää myös muiden kehittämiä toimivia malleja. Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii työntekijöiltä tahtoa ja tekemistä, muutoksen vientikykyä ja innokkuutta. Uusimpina konkreettisina toimintamalleina olemme ottaneet käyttöön Aseman Lapset ry:n Katusovittelu-toimintamallin ja olemme mukana kehittämässä Suupohjan Ankkuri-toimintaa. Molemmat uudet tavat puuttua nuorten oireiluihin toimivat koko Suupohjan alueella. Uskomme ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen voimaan ja siihen, että jokainen lapsi ja nuori on erityinen, tärkeä ja mahdollisuus. Uskomme kohtaamisen voimaan. Annetaan jokaiselle nuorelle takuu olla nuori – elämään kasvamisessa ja sen opettelussa, iloineen, kipuineen, itsenäistymisen ihanuudessa ja kamaluudessa – he ovat täällä jo nyt.

Päivi Ojala

erityisnuorisotyöntekijä

Kauhajoen kaupungin nuorisopalvelut

 

 

Ohjaamo on rantautunut Etelä-Pohjanmaalle

team-386673__340Valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä (ELO-ryhmä) on linjannut ohjauspalveluiden monialaisuudesta, elinikäisen, monialaisen, matalan kynnyksen palvelujen luomiseen ja kehittämiseen vuoteen 2025 mennessä joka on hyväksytty 21.9.2016. Etelä-Pohjanmaalla alueellinen ELO-ryhmä asetettiin keväällä 2013 ELY-keskuksen toimesta. Etelä-Pohjanmaan ELO-ryhmä lähti suunnittelemaan myös Ohjaamo-toimintaa, johon saatiin ESR-rahoitus vuoden 2016 lopussa.

Ohjaamo-toiminta on valtakunnallisesti osa nuorisotakuun toteutusta ja toimintamalli kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Taustalla on kolme ministeriötä TEM, STM ja OKM. Suomessa toimii tällä hetkellä 40 ohjaamoa sadan (100) kunnan alueella. Ohjaamo-toiminta on rantautunut nyt myös Etelä-Pohjanmaalle, Ohjaamo EP- hankkeen työntekijät aloittivat tehtävässään tammikuun 2017 alussa.

Etelä-Pohjanmaan alueella on tavoitteena luoda ohjaamoiden verkostomalli. Kunnissa on tällä hetkelläkin tarjolla hyviä palveluita, mutta tietääkö nuori, mistä saa apua työhakemuksen tekoon tai apua moninaisempiin ongelmiin? Ohjaamo EP-hankkeessa on tarkoitus kerätä nämä monialaiset toimijat yhteen ja luoda pysyviä, aukottomia ja matalankynnyksen palvelujärjestelmiä kuntiin ja Etelä-Pohjanmaalle alueellisesti. Toiminta on sopimuksiin perustuvaa ja Ohjaamo-toiminnan tarkoitus on toimia yhden luukun periaatteella, jossa saa henkilökohtaista neuvontaa ja tukea työllistymiseen, koulutukseen ja muuhun mieltä askarruttaviin tilanteisiin. Tavoitteena on työllistyminen sekä osalla myös koulutuksen kautta työllistyminen.

Valtakunnallisesti Ohjaamo-toiminnan tyypillisimpiä palveluita tammikuussa 2017 olivat oppilaitokset/opinto-ohjaus, sosiaalityö tai sosiaaliohjaus, Etsivä nuorisotyö, nuorisopalvelut, TE-palvelut, työpajat/työhön valmennus/muu työtoiminta, terveyspalvelut, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja Kela. (Tilastokeskus / Työvoimatutkimus joulukuu 2016)

Ohjaamo-työskentelyssä on keskeistä hyödyntää olemassa olevat prosessit ja palvelut, uusia työnimikkeitä ei tarvitse luoda. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu ja palveluketjut selkeytyvät, kun päällekkäinen työ poistuu. Palvelun tuottajien työnkuvat selkeytyvät. Ohjaamo-toiminnassa siirrytään yhteistyöstä yhteiseen työhön.

Tavoitteena on luoda Ohjaamosta brändi, jossa asiakkaan etu on aina keskiössä ja palvelu on tarkoitettu kaikille. Tukea ja ohjausta tarvitsevan ei tarvitse etsiä, mikä on hänelle sopiva taho auttamaan, vaan riittää kun löytää tiensä Ohjaamoon. Ohjaamossa lähdetään selvittämään, mistä oikea tuki ja palvelu löytyy sekä miten tavoitteeseen päästään.

stairs-1627423__340Ohjaamoon on helppo tulla ja palvelut ovat helposti saatavilla. Ohjaamoon voi tulla päivystysaikoina tai ajanvarauksella. Ohjaamosta löytyy yhdestä ovesta monialainen palvelu, josta saa mm. koulutukseen, työllisyyteen ja osallisuuteen liittyviä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjaamossa saa palvelua nopeasti ja yhdessä sovittuja nuoren tarpeeseen kartoitettuja palvelukokonaisuuksia. Tulee muistaa, että nuori on oman elämänsä asiantuntija ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Ohjaamon tehtävä on auttaa nuorta eteenpäin. Ohjaamossa kehitetään uusia toimintatapoja ja palveluita nuorten ja sidosryhmien kanssa yhdessä.

Ohjaamo-toiminta voi olla kiinteää samojen seinien sisällä tapahtuvaa, sen rinnalla ohjaamo voi olla liikkuva esimerkiksi kirjastoautossa tai kulttuuribussissa, ohjaamoja voidaan viedä myös erilaisiin tapahtumiin tai vaikka huoltoasemalle PopUp toimintana. Ohjaamo-toiminta on pääsääntöisesti tarkoitettu alle 30-vuotiaille, mutta kunnat voivat itse määritellä palvelun ikähaitarin.

Työ kunnissa on alkanut erilaisilla yhteisverkostojen tapaamisilla ja työkokouksilla. Ohjaamo-toimintaa tullaan vähitellen pilotoimaan kuntiin jo vuoden 2017 aikana. Sote-, maakuntauudistus sekä kuntien tulevaisuus ovat antaneet työlle sekä haasteita että pontta. Ohjaamojen suunnittelutyö onkin ollut aktiivista ja idearikasta, keskiössä oman kunnan asukas.

Ohjaamo EP-hanketta hallinnoi Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä, Sedu ja hankkeen toiminta-aika on 1.1.2017-30.4.2019.

 

Joanna Silver

projektikoordinaattori

Harjoitteluista kohti työelämää

tervetuloa

Sosionomiopintoja on takana nyt kolme vuotta ja viimeinen harjoittelu käynnissä. Mieleen nousee muistoja kuluneista opiskeluvuosista ja niihin mahtuneista harjoitteluista. Olen kokenut harjoittelut positiivisena mahdollisuutena tutustua oman alan töihin käytännössä. Harjoittelut ovat olleet ikkunoita työelämään.

Ehkä tärkeintä harjoittelujaksoilla on ollut se, että on päässyt kokeilemaan koulussa opittua teoriaa käytäntöön sekä saanut kuulla oman alan työntekijöiden ajatuksia ja vinkkejä työelämään. Itsestäni on ollut mukava huomata, että vaikka meitä opiskelijoita on ollut monta samaan aikaan hakemassa harjoittelupaikkoja, ovat eri työpaikat ottaneet meidät avoimesti vastaan ja kaikille on harjoittelupaikka lopulta löytynyt.

Positiivinen ja avoin suhteutuminen harjoittelijaa kohtaan työpaikoilla onkin mielestäni ehdottoman tärkeää. Yleensä opiskelijat lähtevät uteliaana ja hiukan jännittyneenä tutustumaan uuteen paikkaan sekä uusiin ihmisiin. Silloin harjoittelupaikalla ohjaaminen ja iloinen sekä vastaanottavainen suhteutuminen opiskelijaan on ensiarvoisen tärkeää, jotta harjoittelusta saisi mahdollisimman paljon irti.

Omissa harjoitteluissa olen aina kokenut itseni tervetulleeksi. Mielestäni avoimessa ja hyväntuulisessa ilmapiirissä uskaltaa kysellä itseä mietityttävistä asioista ja pääsee kokeilemaan työtä oikeasti käytännössä. Käytännönkokeilun myötä vasta hahmottuu lopullisesti, millaista työ oikeasti on ja mitä itse haluaa tehdä. Sosionomiopinnoissa työkenttä on niin laaja, että ilman harjoittelua, voisi olla hankalaa hahmottaa, mihin itse haluaisi työllistyä. Harjoittelu antaa turvallisen mahdollisuuden kokeilla itselle ennestään tuntemattomiakin työpaikkoja ja asioita. Näiden kokeilujen myötä voi yllättäen löytyä aivan omanlainen työura, jota kohti lähteä pyrkimään. Lisäksi harjoittelut opettavat työyhteisössä toimimista ja tuovat lisävarmuutta omaan työskentelyyn.

Nyt kun omat opinnot alkavat olla loppusuoralla, on aika siirtyä työelämään. Opiskeluvuodet ovat olleet mukavia ja opettavaisia. Koulusta jäi käteen hyviä ystäviä, ihania muistoja ja ennen kaikkea paljon osaamista, jota nyt on halu päästä hyödyntämään työelämään. Tietysti uusi elämänvaihe nostaa pintaan monenlaisia tunteita, mutta tuntuu hyvältä ajatella, että pääsee lopulta työskentelemään omaksi kokemallaan alalla.

TiiaRentola

 

Tiia Rentola

sosionomiopiskelija Seinäjoen ammattikorkeakoulusta

Tarina opiskeluvalinnasta, joka ei johtanut toivottuun lopputulokseen ensimmäisellä yrityksellä

kengätopiskelija

Kesäkuun alussa TE-toimiston aulaan ilmestyi pari nuorta miestä, jotka istuivat aulan tietokoneella täyttämässä sähköistä lomaketta ”Ilmoittaudu työnhakijaksi”. Pöydällä oli levällään juuri edellisellä viikolla saatu päättötodistus autoalan perustutkinnosta eli autonasentajalinjalta. Kun kävelin sattumalta poikien ohi, totesin heille, että ”mistäs pojat on hakemassa autonasentajatöitä?”

Molempien poikien kasvoille tuli jotenkin hämmästynyt ja säikähtynyt ilme ja toinen pojista sai sanottua mulle vastaukseksi, että ”oisko jotain muuta työtä kuin autonasentajan hommaa?” Johon minä taas hämmästyneenä totesin, että luinko pöydällä olevat todistukset väärin, etteikö ne olleetkaan autonasentajalinjan todistuksia? Pojat totesivat yhteen ääneen, että kyllä me ollaan valmistuttu juuri autonasentajiksi!

Mikä oli johtanut tähän tilanteeseen?

Jäin sitten juttelemaan poikien kanssa opiskeluvalinnoista ja siitä, että miksi nämä nuoret miehet halusivat jotain muuta työtä 1. työttömänä päivänä valmistumisen jälkeen, vaikka olivat käyneet 3 vuotta kyseistä autonasentajalinjaa ja saaneet päättötodistuksen, kuten muutkin.

Palasin heidän kanssa ”ajassa taaksepäin” siihen hetkeen, kun he molemmat olivat peruskoulun 9. luokalla ja oli yhteishakukortin täyttämisen aika. Mitä silloin tapahtui, mitkä tekijät vaikuttivat heidän silloiseen opiskelualan valintaan?

Molemmat kertoivat ammatillisen opiskelupaikan valinnan keskeiset syyt olleen silloin seuraavia:

  • opiskelupaikka oli lähellä omaa kotia
  • hyvä ystävä oli myös valitsemassa autonasentajalinjan
  • autot ja niiden tekniikka kiinnosti molempia ainakin sillä hetkellä
  • lähellä kotia olevan oppilaitoksen linjatarjonnasta ei löytynyt mitään muuta kiinnostavampaa
  • kummallakaan pojista ei ollut käytännössä oikein mitään tietoa eri ammattien sisällöistä, joten autot oli ainoa asia, joka oli jollakin tapaa tuttua

Miksi opiskelu sujui, eikä tapahtunut keskeyttämistä?

Kun molemmat pojat aloittivat autonasentajalinjan, niin siinä vaiheessa ei kumpikaan miettinyt millään tavalla valmistumisen jälkeistä aikaa, vaan aika kului koulussa suhteellisen mukavasti, kun osa tutuista peruskoulukavereistakin oli siellä ja autot ja niiden tekniikkakin kiinnosti juuri sen verran, että opiskelusta suoriutuminen oli mahdollista ja valmistua ammattiin. Mitään kesätöitä opiskelun välikesinä ei ollut kummallakaan, vaan ainoastaan sitten opiskelun 3. vuotena pakollinen työssäoppimisosuus paikallisessa pienessä autokorjaamossa, jossa henkilökuntakin oli turvallisesti tuttua, mutta johon ei ollut mahdollisuutta työllistyä palkkatyöhön opiskelun jälkeen. Eli työssäoppimisjakson suorituspaikkakin oli valittu mahdollisimman tuttu ja turvallinen työnantaja eikä valmistumisen jälkeistä työllistymistä ajateltu vielä silloinkaan.

Mitä valmistumisen jälkeen?

Oikeastaan molemmille pojille valkeni vasta ensimmäisenä valmistumisen jälkeisenä päivänä, että nyt heidän pitäisi etsiä oikeasti niitä töitä, mutta vieraiden autojen korjaus jossakin autokorjaamossa ei oikeastaan kiinnostanut lainkaan koulutuksesta huolimatta ja siksi he olisivat halunneet tehdä jotain muuta työtä kuin toimia autonasentajina. Valmiudet ja osaaminen muuhun kuin koulutusta vastaavaan työhön olivat heillä molemmilla sama kuin pelkän peruskoulun käyneillä nuorilla, koska mitään kesätyökokemustakaan ei ollut, joten realistinen mahdollisuus työllistyä oli vaikeaa. Tietenkin heillä oli kuitenkin yksi ammatillinen koulutus suoritettuna verrattuna pelkkään peruskoulutodistukseen, mutta millainen motivaatio on kolmen vuoden koulutuksen jälkeen hakea heti uudestaan ammatilliseen koulutukseen, jos heillä oli tämä kokemus jo alla. Samoin heille tietenkin syntyi yleinen korkeakouluhakukelpoisuus tällä todistuksella, mutta onko halukkuutta jatkaa korkeakoulututkintoon esim. ammattikorkeakoulussa, jonka kesto olisi 3,5- 4 vuotta, jos alla on ”epäonnistunut” opiskeluvalinta?

Millä voisin välttää vastaavan tilanteen syntymisen omalla kohdalla, kun olen valitsemassa omaa opiskelualaa?

Mieti opiskeluvalintoja tehdessäsi ainakin seuraavia asioita, joista voisi olla apua:

  • Mikä työ/ammatti sinua kiinnostaa? Lähesty asiaa mieluummin työtehtävien kautta kuin koulutuksen linjavalinnan kautta
  • Mitkä asiat sinua kiinnostaa vapaa-aikana? Voisiko sieltä löytyä vaikka oma ammatti? (esim. tietokoneet -> pelialan eri ammatit, esim. urheilu -> liikunta-alan eri työtehtävät, jne.)
  • Opiskeluaika elämässä on erittäin lyhyt verrattuna työelämän vuosiin, joten oikean ja mielenkiintoisen ammatin löytyminen on tärkeää
  • Kun teet muitakin valintoja elämässäsi, esim. ostopäätöksiä jonkun tavaran suhteen, niin yleensä hankit siitä etukäteen jollakin tavalla tietoa tai kokemuksia muilta käyttäjiltä, jne.
  • Kun valitset itsellesi ammatillista koulutusta, niin toimi samoin eli hanki päätöksen tueksi riittävästi tietoa tarjolla olevista ammattialoista ja ammateista sekä niiden koulutusvaatimuksista
  • Hyödynnä www.ammattinetti.fi – verkkopalvelua
  • Käytä kaikki tarjolla oleva ulkopuolinen apu ammatinvalintatilanteessa; koulun oma opinto-ohjaaja, saman koulutuksen käyneiden kavereiden kokemukset, omien vanhempien apu, valtakunnallisen TE-puhelinpalveluiden koulutusneuvonta ja uraohjaus, jne.
  • Valitse aina koulutusta ja ammattia itsellesi, eikä kavereiden ja ystävien mukaan ainoastaan heidän valintojaan myötäillen
  • Jos olet päässyt itseäsi kiinnostavaan koulutukseen, niin valmistuksen jälkeen myös työpaikan saaminen on erittäin paljon helpompaa, kun oikeasti myös haluat tehdä juuri sitä työtä, johon olet kouluttautunut
  • Mieti, oletko valmis muuttamaan hieman kauemmaksi kotoa koulutuksen vuoksi, jolloin myös koulutustarjonta monipuolistuu huomattavasti
  • Jos jollekin ammattialalle on vaikea päästä esim. ammattikorkeakoulu-tason koulukseen, niin yritä hankkia ensin vastaavan alan II-asteen ammatillinen koulutus ja kouluttautua myöhemmin AMK-tasolle
  • Kouluttamattomille/ammattitaidottomille ei ole tarjolla työpaikkoja juuri lainkaan
  • Oikealla ammatillisella koulutuksella turvaat itsellesi mielenkiintoisia ja haastavia töitä sekä samalla myös paremman palkan

Mitä nuorten miesten tilanne eteni ja mitä heille kuuluu tänään?

TE-toimistossa poikien ”väärää linjavalintaa” päästiin työstämään heti työhaun alkuvaiheessa, koska asia tuli esille heti ensimmäisessä kontaktissa asiakkaaseen. Jatkossa molemmat ohjattiin TE-toimiston ammatinvalintapsykologin ja koulutusneuvojan vastaanotoille, joiden kautta ilmeni kiinnostusta täysin uusiin kiinnostaviin koulutusvaihtoehtoihin. Valintojen tueksi molemmille tehtiin vielä uuteen koulutusalaan liittyvät työkokeilusopimukset työpaikoille, jonka kautta pojat saivat varmuuden alan sopivuudesta ja riittävästä kiinnostuksesta lähteä opiskelemaan uutta alaa.

Toinen pojista opiskelee nyt lähihoitajakoulutuksessa ja toinen löysi uuden koulutusammatin rakennusalalta, joten tarinalla on onnellinen loppu. Näin nuorten miesten elämä sai täysin uuden merkityksen, kun löytyi erityisesti heitä itseään kiinnostavat ammatit ja samoin TE-toimistossa ollaan erityisen tyytyväisiä, että saatiin olla mukana siinä prosessissa, joka auttoi nuorten sijoittumista työelämään.

Tapani

 

Tapani Mäkinen

Asiantuntija, koulutusneuvonta, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

 

Älä lannistu pelkojen ja ennakkoluulojen alle

sonja-stenroth

Sonja Stenroth

Sonja Stenroth jäi peruskoulun jälkeen vuosiksi kotiin koulukiusaamisen takia. Menneet kokemukset opiskelusta ja kouluympäristöstä olivat sellaiset, että hän ei halunnut kokea samanlaista enää koskaan. Oli parempi jäädä kotiin auttelemaan äitiä. Vuosien kotonaolon jälkeen Sonja kuitenkin sisuuntui ja päätti 25-vuotiaana, ettei anna vanhojen kokemusten lannistaa. Päätöksen myötä hän lähti opiskelemaan ravintolakokiksi.

Aivan helppoa opiskelujen aloittaminen ei ollut. Onneksi TE-toimiston Elisa Erkkilä ja Hannele Koivumäki sekä Sedu Aikuiskoulutuksen koulutusvalmentaja Aki-Pekka Koivusalo ruokkivat tämän sisukkaan nuoren naisen tarmoa ja kannustivat opiskelemaan. Sonja päätyi koulutuskokeilun kautta hotelli-, ravintola- ja cateringalan perusopintojen pariin. Kouluttajien ja läheisten tuen ja vahvan uskon avulla Sonja valmistui v. 2016 kokiksi.

Tällä hetkellä Sonja työskentelee Seinäjoella Valkoinen Puu -ravintolassa. Hän tutustui nykyiseen työnantajaansa opiskelun aikaisessa työharjoittelupaikassa. Sonja viihtyy työpaikassaan erittäin hyvin ja kehuu työkavereitaan ihaniksi ja työilmapiiriä mahtavaksi. Hän on myös erittäin tyytyväinen siihen, että hänen etninen taustansa ei ole vaikuttanut mitenkään hänen palkkaamiseensa ja toivoisi samanlaisia mahdollisuuksia myös muille etnisen taustan omaaville.

Sonja Stenroth löysi tiensä koulutukseen ja nykyiseen ammattiinsa nuorisotakuun ja NAOn toiminnan kautta. NAO on nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka kohderyhmään kuuluvat 20-29 vuotiaat, joilla ei ole aikaisempaa ammatillista koulutusta. Sedu Aikuiskoulutuksessa NAO starttasi vuonna 2013. Viime vuoden loppuun mennessä NAOn kautta on opiskellut yhteensä 133 opiskelijaa. Heitä on ollut mukana 26 eri tutkinnossa aina tietoliikennetekniikan ammattitutkinnosta viljelijän ammattitutkintoon. Tutkintoja on tähän mennessä suoritettu 45 kappaletta ja tutkinnon osia lähes 250.

Nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmään kuuluvien tavoittamiseksi on tehty monipuolisia toimenpiteitä: pidetty infotilaisuuksia, käyty erilaisilla messuilla, tehty yhteistyötä niin etsivän nuorityön kuin pajojenkin kanssa. Parhaaksi kanavaksi ovat osoittautuneet yhteistyössä TE-palvelujen kanssa tehdyt henkilökohtaiset haastattelut. Joskus kouluttautumisväylä on löytynyt kivuttomasti, joskus taas pitää pohtia pidempäänkin. Nuorille aikuisille on tarjottu koulutuskokeiluja ja he ovat halutessaan päässeet tapaamaan henkilökohtaisesti alan kouluttajia löytääkseen oman väylänsä.

Sonja löysi tiensä koulutukseen koulutuskokeilun kautta ja hän kokee Nuorten aikuisten osaamisohjelman auttaneen häntä suuresti. Hän pitää saamaansa apua tärkeänä, sillä se inspiroi opiskelemaan. Nuorten aikuisten osaamisohjelma on toimiva osa nuorisotakuuta, mistä Sonja Stenroth on elävä esimerkki.

Joskus erilaisten ohjelmien ja hankkeiden merkitys voi jäädä varsinkin ulkopuolisille hieman epäselväksi. Juuri siksi Sonjan tarina on hyvä jakaa: nuorisotakuulla ja nuorten aikuisten osaamisohjelmalla on todella suuri merkitys monen nuoren tai nuoren aikuisen elämässä. Sonjan ja muiden hänen kaltaisteen mahtavat kasvutarinat inspiroivat myös meitä tätä työtä tekeviä ja tuovat siihen merkitystä. Siksi kannattaakin muistaa Sonjan ohjenuora: ei anneta menneiden kokemusten lannistaa!

ap-koivusalo

Lisätietoa:

Aki-Pekka Koivusalo, Nuorten aikuisten osaamisohjelma, Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen

Sedu Aikuiskoulutus

”Loppuu se ajelehtiminen”, Ukkonen tiivistää (Ilkka 11.1.2017)

tanssi

Haastattelurumba on mahdollisuus nuorisotakuun toteutuksessa, tanssiaskelin myös muihin valintoihin.

Hallituksen päätöksen mukaan kaikki työttömät haastatellaan kolmen kuukauden välein. Hanke ei ole aivan mitätön, haastattelujen kokonaismäärä nousee vuositasolla kolminkertaiseksi aiempiin verrattuna. TE-toimistoihin on saatu lisätyövoimaa 200 henkilötyövuotta. Haastattelu tapahtuu kolmen kuukauden välein joko puhelimitse, video teitse tai henkilökohtaisella käynnillä.

Suomen suurimman TE-toimiston, Uudenmaan TE-toimiston, johtaja Jarmo Ukkonen uskoo että haastattelujen tiivistäminen näkyy ennen pitkää työllisyysluvuissa. Tätä ajatusta tukevat niin tutkimustulokset kuin henkilökohtainen työkokemus. Pitkään työvoimahallinnossa työskennelleet tietävät ilman kokeilujakin, että kun asiakkaan kanssa tavataan säännöllisesti ja sovitaan jatkotoimista, se näkyy työllistymisinä. Ukkonen uskoo tulosten näkyvän jo keväällä. Jarmo Ukkonen on toiminut aiemmin Espoon TE-toimiston johtajana, tuona aikana nuorisotyöttömyys onnistuttiin painamaan muutamaan prosenttiin. Kun nuorille järjestettiin lyhyin väliajoin tapaamisia työvoimaviranomaisten kanssa, – Loppui se ajelehtiminen, on Ukkonen tiivistänyt.

Etelä-Pohjanmaalla toteutetaan haastattelurumbaa samaan tahtiin. Nuoret ohjataan palvelutarvearvion mukaisiin asiantuntijapalveluihin heti alkukartoituksesta. Nuorten asiantuntijoiden toiminta-alue on yhtenevä  nuoren oman toiminta-alueen kanssa,  yhteiset verkostot ovat tuttuja kummallekin osapuolelle.

Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutus jatkuu edelleen vuonna 2017, ohjelman tarkoitus on auttaa pelkällä peruskoulupohjalla olevia nuoria hankkimaan ammatillinen koulutus. Uutuutena vuodelle 2017  on  ”korvamerkittyä” rahaa  maahanmuuttajataustaisten nuorten ammatilliseen kouluttautumiseen.

Myös eteläpohjalaisen Ohjaamo-mallin toteutus on startannut. Ohjaamo EP-hankkeessa luodaan yhdessä kuntien kanssa Ohjaamo-toimintaa eri puolille maakuntaa. Ohjaamoja on jo 40 paikkakunnalla Suomessa.

Kesätyöpaikkahakurumba on niin ikään käynnissä, työpaikkoja löytyy myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kansainvälinen työnvälitys Eures välittää nuorille sopivia työmahdollisuuksia mm. Disney-maailmaan.

Lukiolaisten ja muiden opiskelupaikkaa hamuavien edessä on puolestaan pääsykoerumba. Tutkimuksen mukaan noin 26 % lukiolaisista jättää abivuonna pääsykokeet rauhaan ja viettää yhden tai useamman välivuoden. Näin kävi myös lähipiirini edustajalle, nyt vuoden työnteon jälkeen jatko-opiskelupaikkaa on haettu päättäväisesti.

fec

Työvoimakoulutuksissa voi saada kansainvälistä kokemusta ja näkemystä ja luoda verkostoja hyvin eksoottisista ympäristöistä. F.E.C-koulutusten (Further Educated with Companies) työssäoppimisjaksoilla 9.11.2016 osui osallistujan kännykameran eteen yllä oleva maisema.

hannele-koivumaki-profiiliNuorisotakuu ajan hengessä

Hannele Koivumäki,

asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorelle kesätyönhakijalle

anime

Kesätöiden etsiminen, kuten muidenkin töiden hakeminen on myymistä. Kartoitat mitä osaat, missä sellaista työtä tehdään ja niihin paikkoihin kohdistat hakutoimesi. Pelkkä sähköpostin lähettäminen ei riitä, vaan pitää kontaktoida henkilökohtaisesti. Sinulle on myös kertynyt erilaisia verkostoja, hyödynnä niitä. Kerro työnhakutoiveistasi ja tavoitteista ystäville, sukulaisille, naapureille ja muille jotka tuntevat Sinut. Myynnin maailman on verkottunut, perinteisten kanavien lisäksi kannattaa hyödyntää Somea.

Jos ei ole vielä kertynyt ammatillista osaamista, Sinulla voi olla harrastusten kautta karttunut monenlaisia taitoja. Olet voinut toimia ohjaajana ryhmille, olla osa ryhmää tai vaikka urheilun kautta tottunut määrätietoiseen, kurinalaiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Vapaa-ajan toimien kautta voit myös osoittaa ahkeruutesi ja osaamisesi.

Mieti ja tutki työpaikkailmoituksia, esim. kaupunkien kesätyöhakujen vaihtoehtoja, mitä voisit tehdä, mikä kiinnostaisi ja olisi hyödyksi tulevaisuudessasi. Kesätyön kautta voit päästä tutustumaan unelma-ammattiisi tai kerryttää lisäpisteitä koulutuksen hakuvaiheeseen.

Vaikka ei oman alan työtä löytyisi, kannattaa ottaa vastaan mitä tahansa työtä. Itse arvostan todella korkealle nuoren, joka on ollut kesätöissä mansikanpoiminnassa. Se kertoo hänen ennakkoluulottomuudestaan, sitoutumisestaan ja työhalusta. Ei välttämättä ole cv:ssä ammatillisesti kovin mairitteleva tieto, mutta kertoo positiivisella tavalla muista ominaisuuksista.

Myös yrittäjyyttä voi kokeilla kesätyönä! Erilaiset laskutus osuuskunnat ja järjestöt mahdollistavat pienimuotoisen yritystoiminnan harjoittamisen. Esimerkiksi 4H-yhdistys tarjoaa apuaan yritystoiminnassa: http://www.4h.fi/toita/perusta-oma-yritys/ Voit perustaa kesäkioskin, urakoida pihatöitä, koodata pelejä, mitä ikinä keksitkin!

Jostain on aloitettava, kaikki kokemus vie eteenpäin. Pienin askelin kohti tavoitetta. Usko omiin unelmiin! Kimi Räikköstä lainaten: ” Tiedän mitä teen” ja” Olen tehnyt aina asiat omalla tavallani”. Nämä lauseet vaativat sanojakseen rautaisen ammattilaisen, mutta uskomalla omiin unelmiin ja tekemällä määrätietoisesti työtä niiden eteen voit olla joskus Kimin tilanteessa: Unelmiesi ammatissa huippuammattilaisena!

jarmo

 

Jarmo Nurmela,

palveluesimies, työnvälitys- ja yrityspalvelut,

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto