Mitä ovat maailman tunnetuimmat yritykset ja brändit? Ensimmäisinä tulevat mieleen Google, Facebook, ie. Meta ja Amazon.
Entä mitä yhteistä näillä brändeillä ja yrityksillä on? Vastaus kuuluu: maantieteelliset raja-aidat ylittävät toiminta ja palvelut, joiden vahvuus on monipuolisuus.
Yksikään edellä mainituista brändeistä ei päätyisi tunnetuimpien listalle vuosi toisensa perään, jollei niitä olisi alusta alkaen rakennettu moninaisuuden pohjalta. Esimerkiksi some-pioneeri Facebookissa riittää kaikille käyttäjille puhuttelevia koukkuja toisensa perään. Amazonin tuotevalikoiman määrää, laatua ja genrejä on lähes mahdotonta muistaa, saati luetella ulkoa. Google… No, se elää ihan omassa universumissaan, jossa ajalla ei tunnu olevan samaa lineaarista merkitystä kuin arkielämässä. Listaa voisi halutessaan jatkaa loputtomiin.
Mutta miten on mahdollista, että näiden tuotteiden ja palveluiden diversiteetti on niin ylivoimaisen laaja? Salaisuus piilee juuri siinä, moninaisuudessa.
Moninaisuus ruokkii monipuolisia tuloksia
Moninaisuuden vahvuus selviää, kun tarkastellaan tunnetuimpien brändien taustalla olevia tekijöitä, eli organisaatioiden henkilöstöä. Googlen, Amazonin ja Facebookin (ie. Metan) takana ovat niiden luojat, rakentajat, ylläpitäjät sekä kehittäjät ja niin edelleen. Eli kunkin yrityksen henkilöstö, joiden työn hedelmistä saamme nauttia. Monipuolisia tuloksia varten tarvitaan siis monipuolista työntekijäjoukkoa.

Moninainen henkilöstö on keskeinen kilpailutekijä yritykselle sekä sen myymille tuotteille ja/tai palveluille. Työyhteisön monipuolisuus mm. vahvistaa riskien ennakointia, tuo erilaisia näkökulmia kehittämistyöhön, motivoi henkilöstöä ja sitouttaa. Parhaimmillaan tehokkuus ja työhyvinvointi kasvavat, toisiaan tukien. Totutusti näitä tekijöitä ei ole nähty rinta rinnan linjassa, mutta moninaisen henkilöstön ansiosta ne mahdollistavat toinen toisensa. Erilaisten yksilöiden joukko voi siis tuottaa paitsi kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, myös tehokkuuteen johtavaa sisäistä vahvuutta. Sanonta ”lyödään viisaat päämme yhteen” ei jää tässä tapauksessa kauas totuudesta. Erilaisten näkökulmien tuottamassa yhteistyössä on voimaa, ja vertaisoppimisen tuomaa spontaania kehitystä ei voi sivuuttaa yritysten kilpailukyvystä puhuttaessa. Tämän ilmiön osoittavat todeksi jo ne lukuisat ukrainalaiset, jotka ovat työllistyneet suomalaisiin yrityksiin, ja tuovat kansainvälistä osaamistaan elinkeinoelämän käyttöön.
Inkluusio tulevaisuuden työyhteisöjen valttina
Miten erilaisuus sitten voidaan valjastaa palvelemaan päämäärää, eli myönteistä kehitystä kautta linjan? Osallistamisella, inkluusiolla. Inkluusio tarkoittaa lyhyesti sanakirjaa lainaten osallisuutta, mukaan kuulumista. Kaveria ei siis jätetä, ketään ei pakoteta perusteettomasti marginaaliin ja yhteistyön ulkopuolelle. Globalisaation, viestinnän ja markkinoiden rajattomuuden tuottaman muutospaineen ansiosta, inkluusion ensimmäisenä kilpailuvaltikseen valjastavat yritykset selviävät ja menestyvät. Nämä työnantajat saavat riveihinsä kehittymisorientoitunutta ja motivoitunutta työvoimaa tuntemalla inkluusion ytimen, soveltamalla sitä ja tekemällä siitä kilpailuvalttinsa.
Entä miten perusteltuihin, eli tuotantoon tai palveluun, työstä suoriutumiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan pureutua jo henkilövalinnoissa? Hakemustasolla vain työn tekemisen kannalta relevantin tiedon tulee ainoastaan olla esillä ja läpinäkyvä peruste. Kukin työnantaja päättää itse, mitkä tekijät ovat tärkeitä työn tekemisen kannalta. Esimerkiksi anonyymi, eli nimetön rekrytointi on käytössä kansainvälisesti jo laajalti, ja Suomessakin mm. osa kaupungeista käyttää sitä henkilöhauissaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomessa tasa-arvosta on säädetty laissa, eivätkä henkilövalinnoissa käytetyt kriteerit saa olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Tulevaisuudessa työvoimaa ei riitä kaikille. Väestö vähenee vuosi vuodelta, eikä pelkästään alueellisesti, vaan globaalisti. Euroopan unionin maat kamppailevat samasta työvoimasta kuin Yhdysvallat ja Kiina. Kansainväliset osaajat, englannin kieli, syrjimätön yrityskulttuuri ja ajan tasalla oleva henkilöstöhallinto vetävät puoleensa tuleviakin ammattilaisia.
Jokainen nuori tulee olemaan työelämän osaaja, joko työntekijänä tai työnantajana. Tulevaisuuden työyhteisöt rakentuvat jokaisesta, osaaminen ytimessään.

Henna Hautala
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut