Yhteistyöllä kohti kotouttamista

nuorisotakuuMaahanmuuttajanuorten työllistymisen edistäminen ja kotouttaminen on yhteistyötä. TE-Palvelut ja lukuisat muut tahot tarjoavat nuorelle sellaisia palveluja, jotka vievät nuorta eteenpäin, kohti työmarkkinoita.

Uuden maahanmuuttajanuoren ilmoittautuessa työnhakijakasi TE-Toimistoon, hänelle varataan aika alkukartoitukseen. Alkukartoituksessa laaditaan kotoutumis- tai työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan palveluista, joita tarvitaan kotoutumisen ja työllistymisen tueksi.

Palveluita voivat olla:

  • Kotoutumiskoulutus, jota järjestetään suomen tai ruotsin kielellä. Suomen kielen oppimisen lisäksi koulutuksessa kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja koulutusjärjestelmästä.
  • Työkokeilu tehdään työpaikalla. Työkokeilu selvittää ammatin soveltuvuuden. Työkokeilun voi aloittaa, kun sopimus työnantajan ja TE-toimiston kanssa on tehty.
  • Rekrytointikokeilu tehdään työpaikalla. Rekrytointikokeilun avulla osoitetaan soveltuvuus työtehtävään ja työyhteisöön. Rekrytointikokeilua voi ehdottaa TE-toimistolle yhdessä työnantajan kanssa.
  • Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa on usein tavoitteena suorittaa ammatillisia tutkintoja tai niiden osia. Työvoimakoulutuksessa voi myös täydentää aiempaa osaamista ja koulutusta. Opetuskielenä on suomi. Kielen opiskelun ja ammatillisen koulutuksen voi yhdistää maahanmuuttajille suunnatussa ammatillisessa työvoimakoulutuksessa.
  • Palkkatuetussa työssä työskennellään työpaikalla ja TE-toimisto tukee työnantajaa palkkakustannuksissa. Lisätietoja palkkatuetusta työstä saa TE-toimistosta.
  • TE-toimisto antaa neuvontaa myös yritystoiminnan aloittamiseen. Aloittava yrittäjä voi tietyin edellytyksin saada starttirahaa. Apua maahanmuuttajien yrittäjyyteen saa myös Suomen yrittäjäopiston toteuttaman Promotion of Immigrant Entrepreneurship – hankkeen avulla.

Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajat saavat palveluja ja neuvoja myös alueellisesti.

Lisätietoa: Perustietoa Suomesta – opas

TE-Palvelut

 

Sanna Davidsson,

asiantuntija, TE-Palvelut

 

Mainokset

OPPISOPIMUSKOULUTUS JA NUORET

syksyElinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen sekä vastaavien tahojen toive ja tavoite on ollut lisätä nuorten nopeampaa siirtymistä työmarkkinoille esimerkiksi oppisopimu skoulutuksen avulla. Nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen on valtiovallan taholta pyritty helpottamaan erilaisilla nuorten työllistymistä tukevilla hankkeilla ja projekteilla.

Näistä viimeisimpänä on ollut ns. koulutustakuu, jossa työnantajalle maksetaan korotettua koulutuskorvausta palkatessaan nuoren töihin. Korotetun koulutuskorvauksen maksatukset ovat voimassa vuoden 2018 loppuun.

Erilaisista tehostamistoimista huolimatta on nuorten osuus oppisopimusopiskelijoista kuitenkin melko vaatimaton. Esimerkki Sopeva oppisopimuspalveluilla vuonna 2016 opiskelleiden ikäjakaumasta alle 30 -vuotiaita oli 23%, alle 20 -vuotiaita 13% ja 15 – 17 – vuotiaita 4 %, ikäjakauma on hyvin saman suuntainen valtakunnallisen tilaston kanssa.

Oppisopimuskoulutus perustuu aina määräaikaiseen työsuhteeseen ja se voidaan solmia 15 – vuotta täyttäneelle. Todellisuudessa alle 18 – vuotiaan on haasteellista työllistyä pitkäkestoiseen työsuhteeseen, jota oppisopimuskoulutus usein edellyttää. Nuoren työllistymistä hankaloittaa myös sellaisen työelämässä tarvittavan ammatillisen osaamisen puuttuminen, mikä suoraan palvelisi työnantajaa yrityksen palkatessa lisää työvoimaa.

Oppisopimus ei ole oikotie onneensopeva-logo

Usein keskusteluissa kuulee sanottavan, että oppisopimuksella opiskelevat ne, jotka eivät koulussa pärjää tai että oppisopimuksella saa todistuksen helpommin. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin päinvastainen. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan tulee kyetä toimimaan itsenäisesti ja vastuullisesti. Opiskelijalta vaaditaan taitoa suoriutua sovituista työtehtävistä työpaikallaan ja jaksamista suorittaa tietopuolisia opintoja vapaa-ajallaan.

Oppisopimuskoulutuksella hyväksi ammattilaiseksi

Käytännön työssä tarvittavien taitojen harjaantuminen ja harjoitteleminen yhdessä tietopuolisen koulutuksen kanssa tukevat toisiaan. Työn tekeminen antaa asioille oikeat mittasuhteet ja hyvän pohjan, mikä helpottaa tietopuolisen koulutuksen suorittamista ja asioiden omaksumista.

Oppisopimuskoulutuksena on mahdollista suorittaa kaikki samat toisen asteen ammatilliset tutkinnot kuin oppilaitosmuotoisessakin koulutuksessa. Tutkintouudistus, joka on parhaillaan työn alla, tuo nuorelle opiskelijalle velvollisuuden opiskella ns. YTO aineet (yhteiset tutkinnon osat) myös suorittaessaan tutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Tämä mahdollistaa yhtenäisen jatko-opintokelpoisuuden koulutuksen päätyttyä.

Tuomo Paavola, oppisopimusjohtaja, Sopeva

Tuomo Paavola Oppisopimusjohtaja

Missä täällä on Ohjaamo?

ohjaamoSain ennen kesälomia puhelun, joka ilahdutti. Uudeltamaalta Seinäjoelle muuttanut nuori tiedusteli minulta, missä onkaan Seinäjoen ohjaamo. Mitään hätää ei ollut, vain tiedontarvetta liittyen uuden paikkakunnan palveluihin ja työllistymismahdollisuuksiin. Työnhaku oli voimassa ja hakupaperit oppilaitokseen laitettuna, mutta oli pieniä kysymyksiä, joita nuori olisi halunnut jonkun kanssa käydä läpi. Hän kertoi myös saaneensa aiemmalla asuinpaikkakunnallaan hyvää palvelua ohjaamosta ja ajatteli etsiä sen Seinäjoellakin käsiinsä.  Puhelu tiivisti minulle jotain hyvin oleellista ohjaamo-toiminnasta. Meillä on Etelä-Pohjanmaalla melko vähän palveluja jonne voi vain mennä, aikaa varaamatta.

Ohjaamot ovat tällaisia kynnyksettömiä palvelupisteitä, jonne voi tulla vapaasti, ilman lähettävää tahoa tai edes tietoa siitä, kuka osaa kysymykseeni vastata. Ohjaamo on kaikille alle 30 vuotiaille tarkoitettu palvelu ja pian Etelä-Pohjanmaaltakin löytyy ohjaamoja!

Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa hankkeeseen (ESR) kuuluu 13 kuntaa ja ohjaamo-toimintaa kehitetään yhteensä seitsemällä alueella. Osa ohjaamoista on syntymässä kunnan tai kaupungin rajojen sisäpuolelle ja joissain alueilla tehdään seudullista yhteistyötä. Tähän vaikuttavat muun muassa asukasmäärä, etäisyydet, palvelujen määrä ja niiden tämänhetkinen tuottamistapa.  Kehittämistyö on luonnollisesti eri vaiheissa, mutta Ilmajoelle tullaan ripustamaan ensimmäisenä ohjaamon kyltit. Ohjaamo Ilmajoen tilat avautuvat nimittäin vuoden 2018 alussa!

Valtakunnallisesti ohjaamoiden toiminta on päätetty vakinaistaa, koska palaute asiakkailta ja vaikuttavuus ovat kiitettävää. Tulevan maakunnan tehtäviin tullee kuulumaan ohjaamo-palveluiden saatavuudesta huolehtiminen. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin paljon ja odotamme poliittisia linjauksia muun muassa siitä, mitkä ovat tarkemmin maakunnan ja kunnan vastuut ohjaamoissa.Ohjaamo_Etelä-Pohjanmaa_rgb_1

Mitä ohjaamon kehittäminen sitten vaatii? Ministeriöt yhdessä Kohtaamo-hankkeen kanssa ovat luoneet ohjaamo-toiminnan vähimmäisvaatimukset ja määritelleet ohjaamotoiminnan perusteet tueksi alueilla tehtävälle työlle ja taustalla on nuorisotakuun toteuttaminen.

Ohjaamoilla haetaan vastausta muun muassa palveluiden pirstaloitumiseen ja työelämän muutoksesta johtuvaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tarpeen kasvuun.  Peruskysymys on kuitenkin se, mihin ohjaamon tulisi kullakin alueella vastata. Kukaan ei tuo ohjaamo-mallia valmiina vaan se vaatii eri ammattiryhmien välistä keskustelua, yhteistyötä työelämän kanssa ja ennen kaikkea nuorten äänen kuulemista. Ohjaamo EP on käynnistänyt Etelä-Pohjanmaalla nuorten foorumit, joissa nuoret pääsevät kertomaan mielipiteitään muun muass

a tarvitsemistaan palveluista ja näkemyksiään ohjaamon sijainnista ja sisällöstä. Tavoitteena on, että nuoret ovat käytännössä työntekijöiden rinnalla kehittämässä ohjaamoa, jotta tavoitamme koko alle 30 vuotiaiden kohderyhmän.

Palvelumme ovat usein meidän työntekijöiden näkökulmasta saumattomia ja aukottomia. Vaihtamalla näkökulma nuoreen vinkkeliin, voi palvelutarjontamme ollakin liian monimutkainen ja vaikeasti saavutettavissa. Ohjaamon viesti on selkeyttävä: Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita ohjaamosta!

Annukka Haapa-aho

projektipäällikkö Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa (ESR)

Ammatinvalinta ja sen vaikeus

spurttikalenteriElettiin vuotta 1996, allekirjoittanut oli 18-vuotias, Martti Ahtisaari oli presidenttinä ja Paavo Lipponen pääministerinä. Maksettiin markoilla, pidettiin salihousuja ja vyölaukkuja, eikä nuorisotakuusta ollut tietoakaan. Oltiin nuoria, kuolemattomia ja politiikasta viis veisattiin nuoren angstin voimalla.

Olin ollut jo 13-vuotiaana lastenhoitajana, seuraavana kesänä mansikkapellolla. TET-jaksolla olin kaupassa, sittemmin työskentelin kaupassa useita vuosia. Lisäksi kotona maatilan kesät olivat työntäyteisiä. Isä maksoi 3 markkaa perunapenkin ruohimisesta.

14-vuotiaana kesä alkoi ”Tienaa tonni” – viikoilla. Leikkasin pihalla matonkuteita ja tein lattian vahauksia. Seuraavana kesänä olin kaksi viikkoa vanhusten kotipalvelussa; kävin asioilla ja siivosin asukkaiden asuntoja. Näin puhdistus- ja hoitoalan ja totesin, että ne eivät ole minua varten.

Muistan sanoneeni, että haaveammattini on karkkikauppias, makeanhimoisena pikkutyttönä tietänette motiivin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pääsin ”työkkärin” kautta harjoittelujaksolle grillille. Sain olla karkkikauppias ja paistaa purilaisia. Harjoitteluajan palkka tuskin päätä huimasi, mutta kahden kuukauden pesti oli nuorelle kultaakin kalliimpi. Uskon, että sillä harjoittelutodistuksella pääsin K-kauppaan töihin seuraavana vuonna.

Olisi hyvä, että nuorena saisi kokeilla erilaisia työtehtäviä useissa eri paikoissa. Ammatinvalinta on kuitenkin iso juttu, joka pitää tehdä varhaisessa vaiheessa. Koulujen erilaiset työelämään tutustumisjaksot kannattaa rohkeasti käyttää hyödyksi. Ei koskaan tiedä, vaikka myöhemmin sitä kautta saisi oikean työpaikan.

Onneksi ammatinvalinnan helpottamiseen löytyy aikuisillekin monia erilaisia palveluita.

 Lisäksi tietoa itsestä ja eri ammateista voi ammentaa AVO ammatinvalintaohjelmalla, Ammattinetti.fi, ammattibarometri.fi ja foreammatti.fi sivustoilla.

Nyt eletään vuotta 2017, presidenttinä Sauli Niinistö, pääministerinä Juha Sipilä. Allekirjoittanutta kiinnostaa politiikka tällä hetkellä hieman enemmän kuin 20 vuotta sitten, sillä se määrittelee työtäni. Maksetaan euroilla tai erilaisilla sovelluksilla ja älypuhelimet ovat käden jatke, mutta ammatti pitää edelleen valita. ​

IMG_0504

Soile Kauttio

Viestintäasiantuntija

Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

 

Pidetään huolta frendistä, ettei frendistä tule entistä

Kesä ja nuoret

Nuorisotakuu -blogi jää kesätauolla ja bloggailu jatkuu syyskuussa.

Kohta vuosi nuorisotakuu -bloggailua Etelä-Pohjanmaalla

matalakynnys

Ohjaamot ovat matalan kynnyksen kohtauspaikkoja.

Hannu Turunen Vähästäkyröstä kertoi Ilkassa (12.6.2017), että on huolissaan nuorten yksinäisyydestä. Paikkakunnalla tarjotaankin nuorille aikuisille ympärivuorokautista läsnäoloa. Esimerkiksi kohtaamispaikka ”Sinililja” on avoinna nuorille iltaisin. Nuorta ei haeta kotoa, vaan WhatsApp-ryhmä ja vanha kunnon viidakkorumpu kokoaa nuoret yhteen. Sinililjan johtolauseena on:  ”Pidetään huolta frendistä ettei frendistä tule entistä”. Hyvä näin!

Ohjaamotoiminta on päätetty vakinaistaa ja tässä toimessa olemme  oman Etelä-Pohjanmaan Ohjaamo-hankkeen kanssa lähdetty hyvin liikkeelle. Syksyn mittaan otamme nuoret mukaan kehittämistyöhön. Blogikirjoitukset jatkuvat myös syyskuusta alkaen ja mukana on monia yhteisen asian ympärillä toimivia.

Hyvää ja kaunista kesää meille kaikille, nauttikaamme kukkien väriloistosta.

Hannele Koivumäki, TE-toimisto, Nuorisotakuu hannele-koivumaki-profiili

Nuorten yrittäjyyspajasta avautui yrittäjyyspolku

SJK-paja

Yrittäjyyspaja innostaa tiimityöskentelyllä ja lisätukea tuo samanhenkisten porukka. Seinäjoen yrittäjyyspaja v. 2015-2016

Nuorten yrittäjyys on kasvussa, joten yrittäjyysvalmennuksellekin on tilausta. Kansainvälisen yrittäjyyttä ja yritysaikeita tutkivan GEM-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten halu perustaa yrityksiä on kasvanut nopeasti. Joka viides alle 25-vuotias suomalainen uskoo perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa.

Käytännön työskentelyä yrittäjyyden kirkastamiseen

Yrittäjyyttä pohtiva tarvitsee usein sparrausta oman idean kiteyttämiseen. Nuorten yrittäjyyspaja tarjoaa sitä. Se on suunniteltu erityisesti alle 30-vuotiaille nuorille ja pureutuu käytännössä yrittäjyyteen. Osallistujalle koulutus on maksuton, minkä mahdollistaa Työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus.

Yhteistyössä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa pajoihin on saatu motivoituneita osallistujia. Suomen Yrittäjäopiston vetämissä pajoissa ympäri Suomen on vuosien 2015-2016 aikana liikeideoitaan hionut jo yli 500 nuorta osaajaa, ja lisää on tulossa. Vuonna 2017 pajoja käynnistyy yhteensä 12 paikkakunnalla.

Tommi_Koivunen

Yrittäjyyspajaan osallistunut Tommi Koivunen Alajärveltä perusti yrityksen paja-aikana.

Yli puolet pajan käyneistä perustanut yrityksen

Aiemmissa Nuorten yrittäjyyspajoissa uusia yrityksiä perusti yli puolet pajan käyneistä. Yksi heistä on Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen pajaan vuonna 2016 osallistunut Tommi Koivunen Alajärveltä. Koivunen perusti toiminimiyrityksensä pajan aikana ja toimii nyt yrityksensä kautta Pohjantähden vakuutusasiamiehenä. Alun perin Koivusella oli tarkoitus lähteä markkinointialalle, mutta kun tilaisuus yrittäjyyspajan kautta tuli, tarttui hän siihen välittömästi.

  • Nykyinen esimieheni oli kertomassa yrittäjyyspajassa yritysvakuutuksista, ja siitä se sitten lähti. Olen ollut tyytyväinen, myyntityö kolahti minulle ja sopii kuin nenä päähän, kertoo Koivunen.

Pajan neuvoilla oli helppo perustaa yritys

Täyskäännöstä Koivunen ei ole katunut. Pajan aikana oli käyty läpi, miten toiminimiyritys perustetaan, joten neuvoja noudattamalla perustaminen Koivusen mukaan hoitui helposti. Myös YEL:n ja muiden maksujen miettiminen sujui kivuttomammin, kun niistä oli pajassa saanut hyvän katsauksen.

Koivuselle yrittäjyys on tuttua jo lähipiiristä, sillä Koivusen vanhemmatkin ovat yrittäjiä.

  • Sitä kautta olen saanut tukea ja oppia yrittämiseen ja nähnyt yrittäjyyden arkea ihan lapsesta saakka. Yrittäjyys on kiinnostanut aina, kertoo Koivunen.

Kun Koivunen hetkeksi aikaa jäi työttömäksi, tuli asia esille Te-toimistossa. Tilaisuus yrittäjyyspajaan osallistumisesta ja nykyinen polku yrittäjyyteen avautui sitä kautta. Yrittäjyyden tie on tuntunut Koivusesta omalta.

Verkostot ja kontaktit tulevaisuutta varten

Ilman verkostoja ei yrittäjyydessä pitkälle pötkitä. Mitä aiemmin – jo yrityksen suunnitteluvaiheessa – niitä alkaa rakentaa, sitä paremmat lähtökohdat saa. Verkostoja ja vertaistukea Koivusella oli paitsi lähipiiristä ja paja-aikana osallistujaporukasta, myös heti yrityksen perustamisvaiheessa.

  • Kirjanpitäjän hankin jo alkutaipaleella, ja häneltä saa verotusasioissa neuvoja. Pohjantähdellä on muutama kollega, jotka toimivat myös toiminimen kautta, summaa Koivunen.

Pajassa osallistuja laatii liiketoimintasuunnitelman ja saa siihen sparrausta koko ryhmältä. Tiivis pajatyöskentely laittaa rajat pohdinnalle ja ”pakottaa” tekemään päätöksiä. Yrittäjyyskin on käytännössä päätösten tekemistä. Koivunen vinkkaakin yrittäjyyttä miettivää tarttumaan tuumasta toimeen.

  • Tykästyin siihen, että pajassa oli idearikkaita kouluttajia. Heiltä sai hyviä neuvoja, joihin kannatti tarttua. Kannattaa siis kuunnella avoimin mielin ja ryhtyä tuumasta toimeen, vinkkaa Koivunen.

Koivunen kokee saaneensa yrittäjyyspajasta hyvät eväät.

Suomen Yrittäjäopisto on valmentanut Nuorten yrittäjyyspajoissa vuodesta 2015 asti yrittäjyydestä kiinnostuneita alle 30-vuotiaita eri puolilla Suomea. Seinäjoella NYP tarjoaa käytännön yrittäjyysoppia jälleen 21.8.2017 alkaen.

UllaHaukijärvi (2)

Ulla Haukijärvi, projektisuunnittelija, Suomen Yrittäjäopisto

Kirjoittaja toimii Suomen Yrittäjäopistolla projektisuunnittelijana kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa ja Nuorten yrittäjyyspajan tiedotuksesta vastaavana.

 Haku Nuorten yrittäjyyspajoihin: http://koulutukset.te-palvelut.fi/kt/ sanahaulla Nuorten yrittäjyyspaja.

 

Seuraa Nuorten yrittäjyyspajaa Facebookissa

Tarinoita pajan käyneiden kokemuksista videoina

Pajamallista: Suomen Yrittäjäopiston blogista

 

Yhdessä saamme enemmän aikaan

portaatstepon

Step on ESR-hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Tavoitteena on saada nuori työllistymään.

Kaikilla ei elämä suju niin mutkattomasti. Työpaikkaa ei vain löytynyt valmistumisen jälkeen ja yhteishaussa jäi opiskelupaikka saamatta – mitä minä nyt teen pyörii nuoren mielessä kun suunnitelmat eivät toteutuneet. Mitä se nuorisotakuu lupasikaan?

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu yhteistyössä Kaks`Kättä työpaja ry, työpaja Junkin ja Paukun Pajan kanssa toteuttavat Step on hanketta ja vastaavat nuorisotakuun haasteisiin tarjoamalla nuorille mahdollisuuden suorittaa opintoja erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi työpajalla. Vastaavasti työpajan asiakas voi kerryttää työpajalla omaa osaamistaan ja hakeutuessaan opiskelemaan tämä kertynyt osaaminen on mahdollista osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta lukea nuorelle hyväksi opintoihin. Työpajojen työtehtäviä on verrattu ammatillisten perustutkintojen osaamistavoitteisiin yhteistyössä alan opettajien kanssa ja todettu, että työpajalla voi oppia asioita tekemisen kautta.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä 25.4.2017 työpajatoiminnan opinnollistamisen erääksi nuorten hyvinvointia edistäväksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi toimenpiteeksi. Sen mukaan ”työpajatoimijat ja koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työpajatoimintaa siten, että työpajoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä ja oppimisen tukipalveluna”. – Olemme siis olleet tässä asiassa edelläkävijöitä.

Sedussa panostetaan tulevaisuudessa entistä enemmän valmistuvien opiskelijoiden työllistymiseen. Opiskelijoille järjestetään lukuvuoden aikana työnhaun digipajoja ja tulevana kesänä on mahdollista kesäkuulla osallistua ohjattuun työnhakuun Sedun opetuspisteissä Step on hankkeen toteuttamana. Keskiössä on auttaa nuorta työllistymään.

Step on ESR -hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja osatoteuttajina mukana ovat Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Kaks`Kättä työpaja ry. Step on hankkeen toiminta-aika on 1.4.2016 – 31.3.2019.

Tarja Puskala

projektipäällikkö

stepon