”Loppuu se ajelehtiminen”, Ukkonen tiivistää (Ilkka 11.1.2017)

tanssi

Haastattelurumba on mahdollisuus nuorisotakuun toteutuksessa, tanssiaskelin myös muihin valintoihin.

Hallituksen päätöksen mukaan kaikki työttömät haastatellaan kolmen kuukauden välein. Hanke ei ole aivan mitätön, haastattelujen kokonaismäärä nousee vuositasolla kolminkertaiseksi aiempiin verrattuna. TE-toimistoihin on saatu lisätyövoimaa 200 henkilötyövuotta. Haastattelu tapahtuu kolmen kuukauden välein joko puhelimitse, video teitse tai henkilökohtaisella käynnillä.

Suomen suurimman TE-toimiston, Uudenmaan TE-toimiston, johtaja Jarmo Ukkonen uskoo että haastattelujen tiivistäminen näkyy ennen pitkää työllisyysluvuissa. Tätä ajatusta tukevat niin tutkimustulokset kuin henkilökohtainen työkokemus. Pitkään työvoimahallinnossa työskennelleet tietävät ilman kokeilujakin, että kun asiakkaan kanssa tavataan säännöllisesti ja sovitaan jatkotoimista, se näkyy työllistymisinä. Ukkonen uskoo tulosten näkyvän jo keväällä. Jarmo Ukkonen on toiminut aiemmin Espoon TE-toimiston johtajana, tuona aikana nuorisotyöttömyys onnistuttiin painamaan muutamaan prosenttiin. Kun nuorille järjestettiin lyhyin väliajoin tapaamisia työvoimaviranomaisten kanssa, – Loppui se ajelehtiminen, on Ukkonen tiivistänyt.

Etelä-Pohjanmaalla toteutetaan haastattelurumbaa samaan tahtiin. Nuoret ohjataan palvelutarvearvion mukaisiin asiantuntijapalveluihin heti alkukartoituksesta. Nuorten asiantuntijoiden toiminta-alue on yhtenevä  nuoren oman toiminta-alueen kanssa,  yhteiset verkostot ovat tuttuja kummallekin osapuolelle.

Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutus jatkuu edelleen vuonna 2017, ohjelman tarkoitus on auttaa pelkällä peruskoulupohjalla olevia nuoria hankkimaan ammatillinen koulutus. Uutuutena vuodelle 2017  on  ”korvamerkittyä” rahaa  maahanmuuttajataustaisten nuorten ammatilliseen kouluttautumiseen.

Myös eteläpohjalaisen Ohjaamo-mallin toteutus on startannut. Ohjaamo EP-hankkeessa luodaan yhdessä kuntien kanssa Ohjaamo-toimintaa eri puolille maakuntaa. Ohjaamoja on jo 40 paikkakunnalla Suomessa.

Kesätyöpaikkahakurumba on niin ikään käynnissä, työpaikkoja löytyy myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kansainvälinen työnvälitys Eures välittää nuorille sopivia työmahdollisuuksia mm. Disney-maailmaan.

Lukiolaisten ja muiden opiskelupaikkaa hamuavien edessä on puolestaan pääsykoerumba. Tutkimuksen mukaan noin 26 % lukiolaisista jättää abivuonna pääsykokeet rauhaan ja viettää yhden tai useamman välivuoden. Näin kävi myös lähipiirini edustajalle, nyt vuoden työnteon jälkeen jatko-opiskelupaikkaa on haettu päättäväisesti.

fec

Työvoimakoulutuksissa voi saada kansainvälistä kokemusta ja näkemystä ja luoda verkostoja hyvin eksoottisista ympäristöistä. F.E.C-koulutusten (Further Educated with Companies) työssäoppimisjaksoilla 9.11.2016 osui osallistujan kännykameran eteen yllä oleva maisema.

hannele-koivumaki-profiiliNuorisotakuu ajan hengessä

Hannele Koivumäki,

asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorelle kesätyönhakijalle

anime

Kesätöiden etsiminen, kuten muidenkin töiden hakeminen on myymistä. Kartoitat mitä osaat, missä sellaista työtä tehdään ja niihin paikkoihin kohdistat hakutoimesi. Pelkkä sähköpostin lähettäminen ei riitä, vaan pitää kontaktoida henkilökohtaisesti. Sinulle on myös kertynyt erilaisia verkostoja, hyödynnä niitä. Kerro työnhakutoiveistasi ja tavoitteista ystäville, sukulaisille, naapureille ja muille jotka tuntevat Sinut. Myynnin maailman on verkottunut, perinteisten kanavien lisäksi kannattaa hyödyntää Somea.

Jos ei ole vielä kertynyt ammatillista osaamista, Sinulla voi olla harrastusten kautta karttunut monenlaisia taitoja. Olet voinut toimia ohjaajana ryhmille, olla osa ryhmää tai vaikka urheilun kautta tottunut määrätietoiseen, kurinalaiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Vapaa-ajan toimien kautta voit myös osoittaa ahkeruutesi ja osaamisesi.

Mieti ja tutki työpaikkailmoituksia, esim. kaupunkien kesätyöhakujen vaihtoehtoja, mitä voisit tehdä, mikä kiinnostaisi ja olisi hyödyksi tulevaisuudessasi. Kesätyön kautta voit päästä tutustumaan unelma-ammattiisi tai kerryttää lisäpisteitä koulutuksen hakuvaiheeseen.

Vaikka ei oman alan työtä löytyisi, kannattaa ottaa vastaan mitä tahansa työtä. Itse arvostan todella korkealle nuoren, joka on ollut kesätöissä mansikanpoiminnassa. Se kertoo hänen ennakkoluulottomuudestaan, sitoutumisestaan ja työhalusta. Ei välttämättä ole cv:ssä ammatillisesti kovin mairitteleva tieto, mutta kertoo positiivisella tavalla muista ominaisuuksista.

Myös yrittäjyyttä voi kokeilla kesätyönä! Erilaiset laskutus osuuskunnat ja järjestöt mahdollistavat pienimuotoisen yritystoiminnan harjoittamisen. Esimerkiksi 4H-yhdistys tarjoaa apuaan yritystoiminnassa: http://www.4h.fi/toita/perusta-oma-yritys/ Voit perustaa kesäkioskin, urakoida pihatöitä, koodata pelejä, mitä ikinä keksitkin!

Jostain on aloitettava, kaikki kokemus vie eteenpäin. Pienin askelin kohti tavoitetta. Usko omiin unelmiin! Kimi Räikköstä lainaten: ” Tiedän mitä teen” ja” Olen tehnyt aina asiat omalla tavallani”. Nämä lauseet vaativat sanojakseen rautaisen ammattilaisen, mutta uskomalla omiin unelmiin ja tekemällä määrätietoisesti työtä niiden eteen voit olla joskus Kimin tilanteessa: Unelmiesi ammatissa huippuammattilaisena!

jarmo

 

Jarmo Nurmela,

palveluesimies, työnvälitys- ja yrityspalvelut,

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorelta nuorille: (kesä)töitä metsästämässä

tyonhaku

Jouluna 2015 päätin, että ensi kesänä teen oman alan töitä, vaikka mikä olisi. Päätös oli hyvä tavoite, mutta ei haasteeton: satun opiskelemaan viestintää, alaa jossa työllistymismahdollisuudet ovat vaikeat. Kuinka saada töitä, joita on tarjolla vähän ja kilpailu paikkoihin kovaa? Kysymys on tuskin vaivannut vain minun päätäni.

Netti on pullollaan neuvoja työnhakuun. On viittä vinkkiä siitä, miten vastata haastattelussa kysymyksiin, kuinka pukeutua ja listoja siitä, mitä pitää ehdottomasti välttää. Nuorena henkilönä tuntuu siltä, että työnhakijan pitäisi olla jonkinlainen superihminen. Hyvä haastateltava on itsevarma, mutta liikaa ei omilla kokemuksilla kannata rehvastella. Työkokemusta on löydyttävä jo ennestään, mutta haasteena on löytää se ensimmäinen oman alan paikka. Ensivaikutelmankin on oltava täyden kympin suoritus jo heti kättelyssä – kirjaimellisesti.

Päätin jättää netin työnhakuoppaat omaan arvoonsa ja luottaa omaan intuitioon. Aloitin päivittämällä CV:n tähän päivään. Ensivaikutelmaa ei anneta, kun astutaan haastattelussa ovesta sisään: se annetaan, kun lähetetään hakemus työnantajalle. Oma CV:ni heijastelee minua itseäni, se on astetta visuaalisempi ja hieman kaavoja rikkova kokonaisuus. Ennen kaikkea se täyttää kultaisen säännön: mahduta kaikki yhdelle sivulle ja kerro vain olennainen. Käytin CV:n tekoon yhden työpäivän verran, mutta se kannatti, sillä lähes jokainen vastaanottaja kertoi CV:n olleen piristävä ja erottuva hakemusten joukossa.

CV:n uudistamisen jälkeen suuntasin työpaikkajahtiin. Monelle tuttu ja turvallinen paikka mol.fi (alias te-palvelut.fi) toimi minullekin aloituspisteenä. Korkeakouluopiskelijana hyödynsin myös Aarresaarta, jonka kautta yritykset voivat hakea erityisesti opiskelijoita töihin. Etsin myös yrityksiä, joilla oli ylipäätään kesätyöhaku auki, riippumatta siitä haettiinko paikkaan viestinnän osaajaa vai ei. Järkeilin, etten häviä mitään, vaikka laittaisin hakemuksen tyrkylle myös tällaisiin yrityksiin. Jos minä en mainosta itseäni, niin ei kukaan muukaan sitä tee.

Haastattelukutsujen tullessa oli aika miettiä, miten voin tuoda omaa osaamistani esiin työnantajalle. Kysymyksiä on hyvä miettiä etukäteen, mutta liian ulkoaopetellut vastaukset tuskin tuovat haluttuja tuloksia. Kliseitä kannattaa välttää: kaikkihan me olemme sosiaalisia ja vastuuntuntoisia, mutta mitä muuta? Miten juuri minä erotun työntekijänä muista? Mitä osaan paremmin kuin kukaan muu? Mietin, miten aiemmat työni voivat auttaa minua mahdollisissa tulevissa tehtävissä, vaikkeivat ne viestinnän töitä olleetkaan. Mietin, kuinka käännän katseen pois työkokemuksen puutteesta siihen, että minä osaan vastata työn haasteisiin. Kokemus aiemmista työpaikoista ei ole myöskään ainoa relevantti kokemus. Haastatteluissa toin ilmi kokemusta, jota olin saanut harrastuksien kautta, yhdistystoiminnasta ja opiskeluista.

Jouluna tehty päätös tuotti tulosta. Kevään aikana kävin useissa haastatteluissa, myös yrityksessä, joka ei varsinaisesti ollut hakenut viestinnän osaajaa. Viime kesän (2016) tein töitä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viestintäharjoittelijana. Työn kautta sain itselleni arvokkaan CV-merkinnän, mutta myös paljon kokemusta, jota tuoda esiin tulevaisuuden työnhaussa. Ennen kaikkea sain varmistuksen sille, että neljä vuotta yliopistossa eivät ole menneet hukkaan: viestintä on minun juttuni.

inga-maaret

 

Inga-Maaret Aikioniemi

Organisaatioviestinnän maisteriopiskelija

Vaasan yliopisto

 

Nuorisotakuu Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa ja ammatillisen koulutuksen reformi

ompelijaAmmatillisen koulutuksen kenttä elää tällä hetkellä muutosten tuulissa. Ammatillisen koulutuksen reformi on hallituksen kärkihanke ja sen toimeenpanemiseksi on kirjattu että ”Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamis-perusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä.”

Yhdessä enemmän

Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistuvat kaikki ammatillisen koulutuksen osat: tutkinnot, järjestäjärakenne ja koulutuksen toteuttamismuodot sekä rahoitus, ohjaus, säätely. Reformissa uudistetaan ja digitalisoidaan myös koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä.  Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan. Jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus rakentaa itselleen sopivin opintopolku (HOS, henkilökohtainen opiskelusuunnitelma).

Nuorisotakuu = koulutustakuu + yhteiskuntatakuu

Nuorisotakuun toteuttaminen on edelleen tärkeä osa hallitusohjelmaa ja on siten myös osa reformin toimeenpanoa. Nuorisotakuuseen kuuluvan koulutustakuun avulla pyritään varmistamaan jokaiselle peruskoulun päättävälle toisen asteen koulutuspaikka. Tämän toteutumisessa on Sedulla merkittävä osuus. Perustutkintojen ohella toteutamme Sedussa myös ammatilliseen perustutkintoon valmentavaa koulutusta (VALMA). Uuden lakiesityksen mukaan mahdollistetaan osana tutkintokoulutusta myös opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen järjestäminen enintään kuuden kuukauden ajan. Tämän myötä mahdollistuisi entistä paremmin myös lisäopiskeluvalmiuksia tarvitsevien tuki ja siten koulutustakuun entistä parempi toteutuminen. Edelleen myös erityistä tukevia tarvitseville suunnataan myös jatkossa opintojen etenemistä tukevia toimintoja.

Nuorisotakuun osana on yhteiskuntatakuu, jonka avulla pyritään varmistamaan, että jokaiselle valmistuvalle opiskelijalle löytyy myös työpaikka. Koulutuksen aikainen työelämäyhteistyö, työelämässä suoritetut näytöt ja työssäoppimisjaksot ovat osaltaan edistämässä valmistuvien työllistymistä myös koulutuksen jälkeen.

Uuden lakiesityksen mukaan kaikki työssäoppiminen tapahtuu joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella ja kaikki osaamisen arvioinnit tapahtuvat ensisijaisesti työpaikolla. Näin varmistettaisiin, että koulutus vastaisi entistäkin paremmin työelämän ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Opiskelijoiden työllistyminen on jatkossa myös entistä vahvemmin koulutuksen rahoitukseenkin vaikuttava tekijä, joten koulutuksen osuvuus ja kohtaanto tulevat entistä tärkeämmiksi koulutustarve-ennakoinnissa.

Ammatillisen koulutuksen reformista ja sen toimeenpanosta voi lukea tarkemmin: http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/index.html

Lisää Sedusta www.sedu.fi ja Sedun nuorten maailmaan pääset tutustumaan osoitteessa tiimi.sedu.fi.

reija_lepola

Reija Lepola, kuntayhtymän johtaja, rehtori

Nuorisotakuu ja Public-Private-People-Partnership

 

nauhatNuorisotakuuta toteutetaan julkisen-yksityisen-kolmannen sektorin ja ihmisten yhteistyön kautta. Yhteistyön painottamiselle on useita painavia syitä. Yhteistyötä on tehty tuloksekkaasti kauan ja monien toimijoiden kesken. Silti puhutaan edelleen siiloutuneesta hallinnosta. Kasvanut ja pitkittynyt nuorisotyöttömyys on yhteinen haasteemme, johon yksikään hallinnonala tai sektori ei pysty vastaamaan yksin. Ei julkinen eikä yksityinen.

Nuorten työttömyys on hienoisesta positiivisesta kehityksestä huolimatta yhä varsin korkealla tasolla. Nuorten työttömyys on noussut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Työttömiksi rekisteröityneiden nuorten määrän kasvu alkoi hidastua syksyllä 2015. Varsinaisesti määrä kääntyi laskuun kesällä 2016. Hienoisia positiivisia merkkejä on siis ilmassa. Työttömyyden kasvuun on vaikuttanut talouden sangen voimakas rakennemuutos. Sama teknologian kehityksen tuoma rakennemuutos vaikuttaa vääjäämättä jatkossa myös työelämäämme.

Työelämä on tosiaan muutoksessa, kuten useissa viimeaikaisissa kirjoituksissa on todettu. Robotit, automaatio, jakamistalous ja globaalit megatrendit muuttavat talouden rakenteita ja työskentelyn tapoja niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin. Muutos tuo monia haasteita, kuten 1. miten tuemme opiskelevien nuorten siirtymistä kohti työelämään, 2. kuinka estämme työttömyyden pitkittymistä ja 3. kuinka tuemme ammatillista liikkuvuutta. Työelämän muutos vaatii uusia taitoja kaikilta, niin työnantajalta, työntekijältä kuin työttömältä työnhakijalta.

Nuorilla on hyviä valmiuksia pärjätä muutoksen keskellä. Netistä ja peleistä tuttu logiikka voi tukea nopealiikkeisyyttä työmarkkinoilla. Diginatiivius tuo osaamisetua vastapainona kokemuksen puutteelle. Toisaalta Suomessa yllättävän moni yritys uskoo, ettei digitaalisuus juuri koske heidän liiketoimintaa. Tämä on yllättävää. Varsinkin kun olemme tottuneet pitämään itseämme edelläkävijöinä kaikessa digitaalisessa.

Mutta miten tämä kaikki liittyy nuorisotakuuseen?

suojatieMutkistuvassa maailmassa tiedon hakemisesta ja urasuunnittelusta on tullut entistä tärkeämpää ja trendi vahvistunee. Rakennemuutos ja julkisen sektorin resurssien niukentuminen tuovat paineita koulutukseen ja työelämään liittyville tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluille, joita vaaditaan entistä mutkikkaammilla urapoluilla.

Nuorisotakuussa Osana nuorisotakuun paikallista toteutusta tuetaan yhden luukun palvelupisteverkoston muodostumista sekä verkostomaista työtapaa. Nyt Suomessa on noin 40 palvelupistettä, eli Ohjaamoa. Ohjaamoissa konkretisoituu nuorisotakuun ”neljän P:n” ajatus. Ohjaamot ovat kuin alusta, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat kehittävät yhteistyötä nuorten työllistymisen ja koulutukseen ohjautumisen tehostumiseksi. Yhteistyö on kehittynyt esimerkiksi yritysyhteistyön sekä nuorten ja paikallisten yrittäjien törmäyttämisessä.

Ohjaamoissa tehdään mm. alakohtaisia täsmärekryjä, yhteistyötä kunnan, TE-toimistojen ja yritysjärjestöjen kanssa sekä kokeillaan uusia työnvälityksen alustoja, eräänlaisia työnvälityksen Tinder sovelluksia. Ohjaamoiden ydintoimintaan kuuluu työllistymisen tukemisen ohella henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittäminen.

Voidaan sanoa, että tällä hetkellä ovat kaikki pallot ilmassa, sillä käynnissä on samanaikaisesti useita laajoja ja varsin tarpeellisia uudistuksia. Teemme kaikkemme, jotta Ohjaamot löytävät paikkansa uudistusten keskeltä.

Janne Savolainen, erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö

Nuorten yrittäjyyspaja-malli Nuorisotakuun toteuttajana

Nuorten yrittäjyyspaja -mallin on suunnitelleet yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Nuoret Yrittäjät ja muut yhteistyötahot Uudellamaalla. Malli tarjottiin vastauksena nuorille suunnattuun kyselyyn, josta nousi esille nuorten suuri kiinnostus yrittäjyyteen työllistämisvaihtoehtona. Nuorten yrittäjyyspajatoiminnasta tuli näin ollen myös osa Nuorisotakuuta. Koulutuksen pilotoi vuonna 2013 Uudellamaalla Aaltoyliopiston Pienyrityskeskus Yrittäjyyden starttipaja -nimellä. Työ- ja elinkeinoministeriö koki mallin niin toimivaksi, että siihen saatiin valtakunnallinen rahoitus ja kolmenkymmenen Nuorten yrittäjyyspajan koulutuskokonaisuus kilpailutettiin. Valtakunnalliseksi toteuttajaksi valittiin keväällä 2015 Suomen Yrittäjäopisto, jonka päätoimipaikka on Kauhavalla. Näin eteläpohjalaiset juuret omaava organisaatio pääsi omalta osaltaan suunnittelemaan ja viemään käytäntöön pilotoitua mallia ja tekemään siitä valtakunnallisen mallin. Monipuolinen yrittäjyyskoulutustarjonta oli meille tuttua, mutta nyt pääsimme myös keskittymään nuoriin tuleviin yrittäjiin. Tärkeä yhteistyökumppani pajojen toteutumisessa ovat olleet paikalliset ELY-keskukset ja TE-toimistot, joiden hallussa nämä pajoihin soveltuvat työttömät tai työttömyysuhanalaiset nuoret ovat.

veritas-nyyssonen-kokkola

Veritaksen asiantuntija vierailulla NYP:ssa Kokkolassa

Suomen Yrittäjäopiston vetämiä Nuorten yrittäjyyspajoja (NYP) on toteutettu eri puolilla Suomea syksystä 2015 lähtien yhteensä 18 ja kuluvana syksynä ehtii vielä käynnistyä 11 pajaa. Tähän mennessä pajoihin on osallistunut noin 350 nuorta. Nuorten yrittäjyyspajat ovat osallistujille ilmaista työvoimakoulutusta ja suunnattu alle 30-vuotiaille nuorille. Yrittäjyyspajan toteutuksessa painottuvat käytännönläheisyys ja nuorille räätälöity sisältö. Pajassa nuori saa kattavasti oppia yrittäjyyden perusasioista ja oman liikeidean tai aihion kehittämisessä. Nuorta ohjataan kirkastamaan omia yrittäjäominaisuuksiaan sekä laatimaan liiketoimintasuunnitelmaa. Pajoista nuori saa tietoa yrittäjyyden eri osa-alueista markkinoinnista taloushallintoon sekä erinomaisen sidosryhmäverkoston ja tuen oman yrityksen perustamiseen.

Kahdeksan viikkoa kestävän pajan jälkeen nuorella on valmis liiketoimintasuunnitelma ja runsaasti lisätietoa yrittäjyydestä käytännössä. Pajojen suola ovat olleet yrittäjä- ja sidosryhmävierailut. Nuorten yrittäjyyspaja koostuu ohjauksesta, sparrauksesta ja verkostoitumisesta keskeisten sidosryhmien kanssa. Yrittäjyyden perusasioihin perehdytään asiantuntijoiden ohjauksessa ryhmätöitä tehden, mutta myös itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä.

Varsinaisen pajajakson jälkeen nuori ei jää kuitenkaan yksin liiketoimintasuunnitelmansa kanssa, vaan hän saa vielä puolen vuoden seurantajaksolla ohjausta ja sparrausta kouluttajilta ja mentoreilta. Seurantajakson aikana järjestetään kerran kuukaudessa yrittäjyyden syventävistä aiheista teemapäiviä. Aiheina ovat olleet mm. verkkokauppa, sähköinen markkinointi, yrittäjyyden erilaiset muodot.

fb-kuva-nyp-2015-seinajoki

Seinäjoen Nuorten yrittäjyyspajan osallistujia syksyllä 2015

Etelä-Pohjanmaalla on järjestetty kaksi Nuorten yrittäjyyspajaa. Ensimmäinen ryhmä aloitti Seinäjoella syksyllä 2015 ja toinen ryhmä syksyllä 2016. Näihin ryhmiin osallistui eri puolilta Etelä-Pohjanmaata yhteensä 39 nuorta. Syksyllä aloittaneesta ryhmästä yrityksen perustamissuunnitelmat vuoden 2016-2017 aikana on 40 % pajan käyneistä. Tämän syksyn ryhmä aloitti juuri puolen vuoden seurantajakson, joten yritysten perustamis-tilanne realisoituu ensi vuoden aikana heidän osaltaan. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, toteutetuissa ryhmissä nuorten liikeideat ovat olleet hyvin monipuolisia. Näissä kahdessa Seinäjoella toteutetussa ryhmässä on liiketoiminta-suunnitelmia laadittu mm. personal trainer palveluista, monialayrittäjyydestä, pelialalta, käsityö- ja vaatetusalalta, juhlapalveluista, kahvila-ravintola-alalta sosiaali- ja terveysalalta, digialan palveluista, elokuva-alalta, kielenkäännöstoimistosta, puu- ja taidealalta, teknisiltä aloilta sekä musiikki- ja kulttuurialalta. Nuorilla on rohkeutta suunnitella uutta ja pajan tärkeää antia on ryhmän vertaistuki ja tsemppi. Kouluttajat toimivat sparraajana ja samalla antavat nuorten suunnitelmiin myös käytännön vinkkejä ja realismia. Jokaiselle tehdään talouslaskelmat, joissa arvioidaan toiminnan kannat-tavuutta ja pohditaan, miten toimintaa voidaan edelleen jatkojalostaa ja monipuolistaa. Suin päin yrittäjyyteen ei ryhdytä. Kun liiketoimintasuunnitelma on valmis ja nuori on päättänyt käynnistää yritystoiminnan, hänen on mahdollista hakea starttirahaa. Valtakunnallisesti katsottuna lähes jokainen Nuorten yrittäjyyspajasta starttirahaa hakenut, on sen myös saanut.

Vaikka yrityksiä ei perustettaisikaan saman tien pajan jälkeen, jää nuorelle käteen tärkeää oppia ja moni suuntaa vielä ammatillisiin jatko-opintoihin tai hankkimaan työkokemusta omaa yritystoimintaansa silmällä pitäen. Pitkällä tähtäimellä Nuoren yrittäjyyspajat kantavat varmasti hedelmää nuorten yrittäjyyden tukijana Etelä-Pohjanmaalla. Tähän valtakunnalliseen malliin toivomme jatkuvuutta ja kehitämme toimintaa edelleen toimivammaksi.

 

ulla-mari-heiskanen-2

Ulla-Mari Heiskanen, koulutuskoordinaattori, Suomen Yrittäjäopisto

Kirjoittaja toimii koulutuskoordinaattorina Suomen Yrittäjäopistolla. Hänen päätehtäväkenttäänsä organisaatiossa kuuluu työvoimakoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaminen ja hän on toiminut Nuorten yrittäjyyspajojen osalta vastuullisena koordinaattorina tarjouskilpailuvaiheesta lähtien.

 

Muutama ajatus tulevaisuudesta

tulevaisuudestaViime aikoina olemme lukeneet enemmän ja vähemmän uutisia sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksista, maakuntauudistuksesta – tulevaisuudesta, muutoksiin valmistautumisesta ja mielipiteitä siitä miten niihin pitäisi valmistautua. Kysymykset, erilaiset mielipiteet ja palvelujen käyttäjien kokemukset ovat nyt kultaakin kalliimpia tulevaisuuden palvelujen valmistelijoille – millaisia palveluja tarvitaan ja millaisia tarjotaan. Nyt on aika vaikuttaa.

Myös TE-palvelujen asiakkaille on tarjottu mahdollisuus eri keinoin vaikuttaa tulevaisuuden ja tämän hetken palvelujen suunnitteluun. Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston ensimmäiset asiakasraadit kokoontuvat tällä viikolla ja ilmoittautumisia kehittämisestä kiinnostuneilta otetaan vastaan edelleen, myöhempiäkin kokoontumisia varten. Syyslomaviikolla asiakkaillemme lähti sähköpostitse kysely, jossa haettiin asiakkailta näkemyksiä siitä millaisia palveluja he kokevat tarvitsevansa työnhakuun, urasuunnitteluun ja yrittäjyyteen liittyen ja miten palvelua toivotaan annettavan. Muutamassa päivässä vastaajien määrä oli yli tuhat – ja ihmiset olivat oikeasti vastanneet silkasta halusta vaikuttaa, palkintomatkoja ei ollut tarjolla – siitä nöyrä kiitos. Seuraamalla EP:n TE-toimiston nettisivuja, facebookkia, ja twiittauksia – saat seurata myös kyselyn ja asiakasraatien tulevaisuuskuvia.

Ajatuksia tulevaisuudesta tarvitaan myös silloin kun yksilö lähtee suunnittelemaan omaa uraansa. Tänäkin syksynä opintonsa aloitti useassa eri opinahjossa suuri joukko nuoria ja aikuisia, kukin enemmän tai vähemmän tulevaisuuttaan etukäteen pohtineena. Nuorilla, joilla koulutuspaikka ei vielä auennut tai koulutukseen hakeutuminen on edessä vasta ensi keväänä – on nyt hyvä tilaisuus suoda ajatus tai parikin tulevaisuudelle.

Oman mausteensa tulevaisuuden suunnittelulle antaa ympärillämme jatkuvassa muutoksessa oleva yhteiskunta – työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot ovat erilaisia kuin vielä vuosituhannen alussa – mitä osaamista tarvitaankaan parinkymmenen vuoden päästä. Juuri siksi osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen – tulevaisuuden suunnittelu, on ihan täyttä arkea tänä päivänä myös monelle työssä olevalle.

Entä sitten kun ei oikein tiedä tai ei ole varma siitä, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä. Hakisiko eniten kiinnostavaa vai vähiten inhottavaa alaa vai vaihtaisiko alaa kokonaan. Ammattiin valmistunut, joka ei halua oikeasti työllistyä alalle tai vastavalmistunut, jonka osaaminen ei riitä hänen hakemiin tehtäviin tarvitsee tietoa, ohjausta ja tukea – keinoja, jotka helpottavat urasuunnittelua – miten hyödyntää hankittua osaamista tulevaisuudessa – tai tehdä se suuri uravalinta. TE-palvelujen koulutus- ja urasuunnittelupalvelut – asiantuntijat, psykologit palveluvalikoimineen ovat näissä asioissa asiakkaan tukena.

Kuten todettu, osaamisen kehittäminen on jo työelämän arkipäivää, koskaan ei ole siis liian myöhäistä antaa vielä muutama ajatus tulevaisuudelle.

Ps. Katso lisää aineksia ajatustyöhön http://www.foreammatti.fi ja http://www.ammattinetti.fi.

bty

Katri Lehto

vs. palvelujohtaja, osaamisen kehittämispalvelut

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto