Anonyymi kilpailukyky – henkilöstön moninaisuus vahvuutena

Mitä ovat maailman tunnetuimmat yritykset ja brändit? Ensimmäisinä tulevat mieleen Google, Facebook, ie. Meta ja Amazon.

Entä mitä yhteistä näillä brändeillä ja yrityksillä on? Vastaus kuuluu: maantieteelliset raja-aidat ylittävät toiminta ja palvelut, joiden vahvuus on monipuolisuus.

Yksikään edellä mainituista brändeistä ei päätyisi tunnetuimpien listalle vuosi toisensa perään, jollei niitä olisi alusta alkaen rakennettu moninaisuuden pohjalta. Esimerkiksi some-pioneeri Facebookissa riittää kaikille käyttäjille puhuttelevia koukkuja toisensa perään. Amazonin tuotevalikoiman määrää, laatua ja genrejä on lähes mahdotonta muistaa, saati luetella ulkoa. Google… No, se elää ihan omassa universumissaan, jossa ajalla ei tunnu olevan samaa lineaarista merkitystä kuin arkielämässä. Listaa voisi halutessaan jatkaa loputtomiin.

Mutta miten on mahdollista, että näiden tuotteiden ja palveluiden diversiteetti on niin ylivoimaisen laaja? Salaisuus piilee juuri siinä, moninaisuudessa.

Moninaisuus ruokkii monipuolisia tuloksia

Moninaisuuden vahvuus selviää, kun tarkastellaan tunnetuimpien brändien taustalla olevia tekijöitä, eli organisaatioiden henkilöstöä. Googlen, Amazonin ja Facebookin (ie. Metan) takana ovat niiden luojat, rakentajat, ylläpitäjät sekä kehittäjät ja niin edelleen. Eli kunkin yrityksen henkilöstö, joiden työn hedelmistä saamme nauttia. Monipuolisia tuloksia varten tarvitaan siis monipuolista työntekijäjoukkoa.

Moninainen henkilöstö on keskeinen kilpailutekijä yritykselle sekä sen myymille tuotteille ja/tai palveluille. Työyhteisön monipuolisuus mm. vahvistaa riskien ennakointia, tuo erilaisia näkökulmia kehittämistyöhön, motivoi henkilöstöä ja sitouttaa. Parhaimmillaan tehokkuus ja työhyvinvointi kasvavat, toisiaan tukien. Totutusti näitä tekijöitä ei ole nähty rinta rinnan linjassa, mutta moninaisen henkilöstön ansiosta ne mahdollistavat toinen toisensa. Erilaisten yksilöiden joukko voi siis tuottaa paitsi kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, myös tehokkuuteen johtavaa sisäistä vahvuutta. Sanonta ”lyödään viisaat päämme yhteen” ei jää tässä tapauksessa kauas totuudesta. Erilaisten näkökulmien tuottamassa yhteistyössä on voimaa, ja vertaisoppimisen tuomaa spontaania kehitystä ei voi sivuuttaa yritysten kilpailukyvystä puhuttaessa. Tämän ilmiön osoittavat todeksi jo ne lukuisat ukrainalaiset, jotka ovat työllistyneet suomalaisiin yrityksiin, ja tuovat kansainvälistä osaamistaan elinkeinoelämän käyttöön.

Inkluusio tulevaisuuden työyhteisöjen valttina

Miten erilaisuus sitten voidaan valjastaa palvelemaan päämäärää, eli myönteistä kehitystä kautta linjan? Osallistamisella, inkluusiolla. Inkluusio tarkoittaa lyhyesti sanakirjaa lainaten osallisuutta, mukaan kuulumista. Kaveria ei siis jätetä, ketään ei pakoteta perusteettomasti marginaaliin ja yhteistyön ulkopuolelle. Globalisaation, viestinnän ja markkinoiden rajattomuuden tuottaman muutospaineen ansiosta, inkluusion ensimmäisenä kilpailuvaltikseen valjastavat yritykset selviävät ja menestyvät. Nämä työnantajat saavat riveihinsä kehittymisorientoitunutta ja motivoitunutta työvoimaa tuntemalla inkluusion ytimen, soveltamalla sitä ja tekemällä siitä kilpailuvalttinsa.

Entä miten perusteltuihin, eli tuotantoon tai palveluun, työstä suoriutumiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan pureutua jo henkilövalinnoissa? Hakemustasolla vain työn tekemisen kannalta relevantin tiedon tulee ainoastaan olla esillä ja läpinäkyvä peruste. Kukin työnantaja päättää itse, mitkä tekijät ovat tärkeitä työn tekemisen kannalta. Esimerkiksi anonyymi, eli nimetön rekrytointi on käytössä kansainvälisesti jo laajalti, ja Suomessakin mm. osa kaupungeista käyttää sitä henkilöhauissaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomessa tasa-arvosta on säädetty laissa, eivätkä henkilövalinnoissa käytetyt kriteerit saa olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Tulevaisuudessa työvoimaa ei riitä kaikille. Väestö vähenee vuosi vuodelta, eikä pelkästään alueellisesti, vaan globaalisti. Euroopan unionin maat kamppailevat samasta työvoimasta kuin Yhdysvallat ja Kiina. Kansainväliset osaajat, englannin kieli, syrjimätön yrityskulttuuri ja ajan tasalla oleva henkilöstöhallinto vetävät puoleensa tuleviakin ammattilaisia.

Jokainen nuori tulee olemaan työelämän osaaja, joko työntekijänä tai työnantajana. Tulevaisuuden työyhteisöt rakentuvat jokaisesta, osaaminen ytimessään.

Henna Hautala
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Ammattibarometri katsoo tulevaisuuteen

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Työ- ja elinkeinotoimistot perustavat omat arvionsa asiakasrajapinnassa saamansa tietoon asiakkaiden tarpeista ja näkymistä, työnantajakäynteihinsä sekä PK-barometrin, työnantajahaastatteluiden sekä muiden barometrien tuottamiin informaatioon. Saaduilla arvioilla voidaan parantaa avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista, kun tiedetään missä ammateissa tulevaisuudessa on kysyntää ja missä mahdollisesti ei.

Etelä-Pohjanmaan uusin arvio julkistettu osoitteessa:
Etelä-Pohjanmaan ammattibarometri II / 2022 (ammattibarometri.fi)

Ammattibarometri arvioi työmarkkinoiden kehitystä puolivuosittain

Barometrin avulla voi käydä tutustumassa arvioomme, miten työmarkkinat kehittyvät seuraavan puolen vuoden aikana. Keskeisimmät ammatit, joissa on puutetta työntekijöistä ovat terveydenhuollossa: sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat kysynnältään suurimmat pula-ammatit. Lisäksi koronan jäljiltä on lähtenyt tekijöitä muihin tehtäviin ravintola- ja suurtalousalalta, joka myös näkyy ammattiryhmänä, jossa on pulaa tekijöistä.  Toisaalta liikatarjontaa on enää vain yleissihteereistä ja käytön tukihenkilöistä, näissäkin ammattiryhmissä tapahtuu työllistymisiä, kunhan osaaminen on ajantasaista sekä pystytään hyödyntämään digitalisaation tuomaa kehitystä omassa ammatissa.

Sairaanhoitajien ja lähihoitajien lisäksi myös ravintola-alan työntekijöistä on pulaa.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto on tehnyt arviot seutukunnittain syyskuun viimeisellä viikolla. Seutukuntia vertaillessani päällimmäisin havainnoksi nousee Seinäjoen seutukunnan monimuotoisuus, ylitarjontaa on yllättävän monessa ammattiryhmässä. Maakunnan sisäinen muuttoliike näkyy tässä varmasti. Usein muutetaan isompaan paikkaan asumaan, jolloin työllistymismahdollisuuksien uskotaan parantuvan. Todellisuudessa asia voisi olla toisinpäin, jos voisi kokeilla rohkeasti uudenlaista työtä, jossa omaa osaamista voisi paikallisesti hyödyntää.

Matala työttömyys haastaa osaavan työvoiman saamista

Maailman tilanteen heijastuksien ei ennakoida suuremmin vaikuttavan vielä työmarkkinoiden toimintaan, tokikin se jollain aikajänteellä myös tähän vaikuttaa. Inflaation vaikutus kysyntään tullee näkymään myöhemmin työmarkkinoilla, vielä on hyvin tilauksia alueen yrityksillä sekä meidän murheenkryynimme: ikääntyvä väestö ja sen aiheuttama työvoiman kysynnän lisääntyminen pitänevät työllisyysluvut hyvinä jos vertaillaan niitä normaaliin kausivaihteluun.

Verkkopalvelussa pääsee myös tutustumaan ammateittain, miten työmarkkinat kehittyvät eripuolilla Suomea. Siellä on selvästi havaittavissa Suomen iso koko ja alueiden erilaiset vahvuudet, sekä maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutukset. Työvoiman tarjonta vaihtelee maan sisällä alueittain, siihen vaikuttaa myös alueen koulutustarjonta. Mitä on koulutettu, sitä on tarjolla ja korkeammin koulutetut ovat lähellä yliopistokaupunkeja.

Työllistymisen näkymät eri ammateissa (ammattibarometri.fi)

Mutta Etelä-Pohjanmaalla matala työttömyys on hyvä asia, toisaalta se on myös haaste osaavan työvoiman saannissa työnantajille. Tärkeää on edelleen kehittää osaamista niillä, jotka ovat alueelle päättäneet jäädä ammatteihin, joilla uskotaan olevan kysyntää myös tulevaisuudessa.

Jarmo Nurmela
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

”Mitä muuta saan kuin riesan?”

Viime viikolla vietettiin valtakunnallista oppisopimusviikkoa ja keräsin tähän blogitekstiin työnantajien ajatuksia ja kysymyksiä, joita on noussut esille parin viime viikon aikana työantajien kanssa käydyissä keskusteluissa.

Näin kysyi eräs yrittäjä, kun nuoren kanssa oppisopimuspaikkaa kyseltiin. Vastauksia kysymykseen on varmasti yhtä monta, kuin oppisopimuspaikan hakijoita ja työnantajia. Tavoitteena kuitenkin on, että työnantaja saa tekijän työlle ja oppisopimusopiskelija saa työn tekemisen lisäksi kerrytettyä omaa osaamista teoriaopinnoissa ja suoritettua ammatillisen tutkinnon tai tutkinnonosan. Oppisopimusopiskelijan kautta työnantaja voi saada myös uusinta tietoa alalta ja joskus myös uusia ideoita ja tapoja toimia. Jos työnantaja palkkaa työttömän työnhakijan oppisopimuksella, voi olla mahdollisuus saada palkkatukea koko oppisopimuksen ajalle. Palkkatuki on harkinnanvarainen ja sen määrä riippuu työnhakijan työttömyyden kestosta. Koulutuksen järjestäjä maksaa yleensä työnantajalle koulutuskorvausta ja sen määrä vaihtelee tutkinnosta ja opiskelijan ohjaustarpeesta riippuen.

Oppisopimus perustuu aina määräaikaiseen työsopimukseen, jossa työsuhteen ehdot ovat samanlaiset kuin missä tahansa määräaikaisessa työsuhteessa. Työsopimuksessa voidaan määritellä koeaika ja koeajan jälkeen sopimus on purettavissa joko yhteisellä sopimuksella tai yksipuolisesti laissa määritellyin edellytyksin. Oppisopimuksen kesto on hyvin vaihteleva ja se riippuu suoritettavasta tutkinnosta tai tutkinnonosasta sekä opiskelijan aiemmasta osaamisesta. Oppisopimus voi kestää parista viikosta muutamaan vuoteen. Työnantajan ei siis tarvitse pelätä, että oppisopimus tarkoittaa automaattisesti monen vuoden sitoutumista opiskelijaan ilman mahdollisuutta irtautua oppisopimuksesta, jos hommat eivät toimi.

Tässä muutamia vastauksia siihen, mitä muuta työnantaja voi saada kuin ”riesan” –  voi saada taloudellista tukea palkkaamiseen sekä koulutuskorvausta, mutta ennen kaikkea tekijän omalle työpaikalleen, joka on samalla tavalla työyhteisön jäsen kuin kuka tahansa muu työntekijä. Samoin oikeuksin ja velvollisuuksin. Toki se pitää huomioida, että opiskelija on vasta oppimassa ammattilaiseksi ja vastuut ja työtehtävät määritellään sen mukaan, että opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet on mahdollista työssä saavuttaa.

”Käykö niin, että koulutan oppisopimuksella osaajan ja se lähtee heti valmistuttuaan toiseen työpaikkaan?”

Siinä toinen kysymys, jonka useampikin työnantaja on esittänyt. Tähänkin on varmasti yhtä monta vastausta, kuin on oppisopimusopiskelijoita ja työnantajia. Usein oppisopimustyöpaikkaan kuitenkin jäädään ammattiin valmistumisen jälkeen. Juuri kyseisen työpaikan työtehtävät ja toimintakulttuuri tulevat tutuksi jo opintojen aikana ja työntekijä on valmiiksi hyvin perehtynyt työhön.  Koulutuksesta pedagogisesti on vastuussa oppisopimuksen tehnyt oppilaitos. Työpaikalta nimetään työpaikkaohjaaja, joka vastaa oppisopimusopiskelijan ohjauksesta ja työpaikka on tärkeä oppimisympäristö – käytännön työssä tapahtuu suurin osa oppimisesta. Teoriaopinnot täydentävät työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Opiskelijan valmistumisen jälkeen työnantajanpitovoima nousee esille; oppisopimuksella opiskellut on vapaa vaihtamaan työpaikkaa siinä missä kuka tahansa, mutta varmasti oppisopimuksen aikana työantaja saa sitoutettua osaajia taloon. Myönteinen työnantajakuva konkretisoituu oppisopimuksen aikana opiskelijalle ja moni haluaakin jatkaa työtä oppisopimuksen jälkeenkin samalle työnantajalle.

”Kun olet hakenut työpaikkaa, seuraa puhelinta ja sähköpostia seuraavan parin viikon aikana ja vastaa myös vieraisiin numeroihin.”

Tässä tärkeä vinkki, joka tuli eräältä työnantajalta. Monet jättävät nykyään ”varmuuden vuoksi” vieraisiin numeroihin vastaamatta ja silloin voi mennä ohi tärkeä puhelu mahdolliselta tulevalta työnantajalta. Yritysnumerot voivat äkkiseltään näyttää erilaisilta ja siksi moni jättää vastaamatta – se ei kannata. Työnantaja turhautuu yhteydenottoyrityksiin, joihin ei saa vastausta, vaikka hakija on hakemuksessa ilmaissut kiinnostuksensa työpaikkaan – oli sitten kyseessä oppisopimuspaikka tai ”ihan tavallinen työpaikka”. Muutenkin työnantaja kehotti osoittamaan aktiivisuutta, kiinnostusta ja motivaatiota – niillä pääsee monesti jo pitkälle! Erityisesti silloin, kun kyseessä on oppisopimus, aiempaa osaamista ei välttämättä tarvitse alalle vielä olla, mutta selkeä motivaatio ja kiinnostus täytyy olla. Työnantaja muistutti myös siitä, että paras käyntikortti työpaikkaa hakiessa on nuori itse – ei vanhempi, puoliso tai kukaan muu ”puolestapuhuja” vaan tärkeää on, että nuori itse hoitaa yhteydenpitoa työnantajaan.

Tähän aiheeseen liittyen kuulen usein toiveen myös nuorilta, että he haluaisivat, että työnantaja reagoi jotenkin heidän työhakemuksiinsa, vaikka he eivät tulisi valituksi tehtävään. He odottavat innolla vastauksia hakemuksiinsa, mutta usein vastaus jää saamatta. Puolin ja toisin on siis tärkeää pitää aktiivisesti yhteyttä, olla tavoitettavissa ja reagoida saamiinsa viesteihin. 

”Kaikki on mennyt paremmin kuin osasin odottaa!”

Kohti Oppisopimusta -pilotti on toiminut keväästä 2021 ja vielä on tehokasta toiminta-aikaa huhtikuulle 2023 saakka. Pilotin tavoitteena on lisätä alle 30-vuotiaiden ammattikouluttamattomien työnhakijoiden oppisopimuksia sekä löytää erilaisia reittejä kohti oppisopimusta. Pilotin asiakkaat ovat Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston ja Seinäjoki-Ilmajoki kuntakokeilun nuoria työnhakijoita, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai heidän suorittamansa koulutus ei ole ollut työllistävä tai uravalinta on osoittautunut vääräksi.

Tähän mennessä pilotin asiakkaille on solmittu oppisopimuksia 12 eri ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnonosaan. Eniten pilotin asiakkaiden oppisopimuksia on tehty lähihoitajaksi tai hoiva-avustajaksi erilaisille työnantajille. Kiinteistö- ja puhdistuspalvelualalle on tehty myös oppisopimuksia erilaisille työnantajille, sekä pienemmille että suuremmille yrityksille sekä julkiselle sektorille. Sen lisäksi myös liiketoiminnan tutkinnot ja tutkinnonosat ovat olleet suosittuja. Työnantajilla on ollut selkeä tarve tekijöille ja vahva usko siihen, että tämän päivän tekijöistä tulee huomisen ammattilaisia suoritettuaan oppisopimuksella ammatillisia opintoja. Työnantajien kokemukset ovat pääsääntöisesti todella myönteisiä ja he ovat olleet tyytyväisiä siihen, että ovat rekrytoineet tulevaisuuden osaajia taloon. Kuten eräs työnantaja kiteytti asian hyvin; ”Kaikki on mennyt paremmin kuin osasin odottaa!”

Oppisopimus herättää ajatuksia ja tunteita sekä työnantajissa että työnhakijoissa, heitä lisää kysymyksiä ilmoille tai ole muuten oppisopimusasioissa yhteydessä! Etsitään ratkaisuja yhdessä! #MeVälitämme #KohtiOppisopimusta

Riikka Ilves
koordinaattori, Kohti Oppisopimusta -pilotti
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
p. 0295 046 064
riikka.ilves@te-toimisto.fi

Havaintoja nuorten yrittäjien ensiaskelista

Kuluva kesä 2022 antoi useita ajatuksia ja kohtaamisia Etelä-Pohjanmaan yritysmaailmassa. Suuren kokonaisuuden muodosti varsinkin nuorten kanssa käydyt keskustelut oman yritystoiminnan aloittamiseen liittyen, tai jonkin muun tavan löytämiseen jolla oman osaamisen tuotteistaisi yritysmaailmaan.

Monesti tulee mieleen, että heinäkuu on rauhallista aikaa yrittämiseen liittyen? Tänä kesänä tuli useita yrittämiseen liittyviä yhteydenottoja puhelimitse, sähköpostilla, tapaamisilla sekä myös ihan starttiraha hakemuksia yrityspalveluihin, jossa olen asiantuntijana.

Nuoria mietityttää maailman tilanne, jo kuusi kuukautta kestänyt sota idässä, materiaalien kallistumiset, materiaalien toimitusajat sekä turvallisuus.

Monella yrittäjyyttä tai osakkuutta suunnittelevalla nuorella oli hyvin samankaltainen huoli. Keskustelun merkitys asiakkaan kanssa on siksi tärkeää. Hänelle täytyy muodostua realistinen kuva työmarkkinoista ja siitä miten oma osaaminen ja taidot sinne sopivat esimerkiksi yrittäjänä. Asiakkaan kanssa kävimme yhdessä läpi hänen liiketoimintasuunnitelmaansa. Tarvittaessa asiakas oli hankkinut mukaan myös Uusyrityskeskuksen tukilausunnon, jossa on hyvin asiakkaan kanssa yhdessä mietitty tulevaa yrittämiseen liittyvää suunnitelmaa.

Omaa yritystoimintaa suunnittelevan nuoren kanssa käydyissä keskusteluissa käytän kuuntelevaa otetta. Nuori sanoittaa oman tarpeensa ja meidän asiantuntijoiden tehtävänä on olla antamassa päivitettyä tietoa sekä vaihtoehtoja, jos nuoren sanoittama puheenvuoro sitä vaatii ja hänen tavoitteidensa toteutumiseen tarvitaan meidän ohjaustamme.

Ainutlaatuinen positiivisuus, se tuli sillä hienolla tavalla esille, mitä vain nuori yrittäjäksi suunnitteleva henkilö voi puheessaan ja käytöksessään tuoda esille. Usko omaan tuotteeseen tai palveluun oli monella hyvin pitkällekin jo jalostettu, mutta myös riskien kartoitustakin oli kokeiltu tehdä. Innovatiivisuus oli monella mukana jo starttirahahakemuksen alkuteksteissä.

Oma käsitykseni Etelä-Pohjanmaan alueen aloittavista nuorista yrittäjistä sekä sitä suunnittelevista on erittäin positiivinen. Nämä kohtaamani nuoret noin 19–35 vuotiaat olivat päivän piristeitä jokaisella tavalla. Nuoret yrittäjäksi aikovat tai yrittämisestä kiinnostuneet olivat aidosti mukana keskusteluissa. He uskalsivat kysyä, ottivat kantaa, tekivät muistiinpanoja, kysyivät tarvittaessa uudelleen ja heidän käytöstavatkin olivat hyvällä tasolla.

Nuori tarvitsee tukea ja tulla kuulluksi varsinkin, kun on kyse hänen omasta mahdollisesta yrittäjyydestään ja uravalinnoistaan.

Jokainen nuori otti realismiin liittyvät keskustelut rakentavasti ja osasivat myös asettaa erilaisia näkökulmia omaan yritysideaansa ja -suunnitelmiinsa. Yksi, mikä kaikilta nuorilta tuli joka kerta keskusteluidemme lopussa oli kiitos.

Tero Eklund
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

”Jotta jokainen nuori tahtoisi toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä”

Yrittäjän päivänä tehdään yrittäjyyttä tutuksi. Valtakunnallista Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 2022 Yrittäjän päivän juhlinnan keskiössä ovat lapset ja nuoret, kun Talous ja nuoret TAT toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Yrittäjän päivänä tutustutetaan lapsia ja nuoria yrittäjyyden moniin muotoihin, sekä innostetaan yrittäjyyteen ja yritteliääseen elämän asenteeseen.

Paikalliset palvelut aloittavalle yrittäjälle (te-palvelut.fi)

Kolme kiusallista salaisuutta

Milloin viimeksi kuulit salaisuuden? Kukapa meistä ei haluaisi kuulla oikein herkullista salaisuutta. Mutta entä jos salaisuus onkin jollain tavalla kiusallinen, sellainen joka haastaa sinua tarkastelemaan omaa elämääsi uudesta näkökulmasta? Tässä kolme sellaista – erityisesti sinulle, joka et tänä syksynä saanut haluamaasi opiskelu- tai työpaikkaa.

Ensimmäinen salaisuus: Joustamattomat tulevaisuuden suunnitelmat voivat syöstä sinut ahdinkoon. Yleensä tavoitteena ajatellaan olevan, että nuorella olisi hyvä olla selkeä suunnitelma elämälleen. Mitä selkeämpi, sitä parempi. Tavoitteellinen suunta mihin suuntaan pyrkiä, mihin haluta opiskelemaan, mihin ammattiin valmistua.

Mutta, elämää emme kuitenkaan näe eteenpäin, vaikka kuvittelemmekin niin.

Vahvasti lukkoon lyötyyn elämänsuunnitelmaan sisältyy myös vaaransa. Entä jos se ei toteudukaan? Onko seurauksena järkytystä, pettymystä, ahdistusta? Vaikka elämä sillä hetkellä itse asiassa olisikin ihan hyvää; siitä huolimatta vaikka oma ennakkokuvitelma siitä ei toteutunutkaan? Onko siis tyytymättömyyden syynä itse asiassa ollutkin liian vahvasti luotu tulevaisuudenkuva omalle elämälle? Eli tyytymättömyys ja vastoinkäymisten aiheuttama ahdistus olisikin ainakin osittain itse aiheutettua?

Toinen salaisuus: Elämää eletään eteenpäin, mutta sitä luetaan taaksepäin. Kirjoitamme itse oman elämäntarinamme. Ajattele elämääsi tallenteena, jonka jokainen sekunti on filmattu. Tästä äärettömän laajasta materiaalista alat koostaa kahden tunnin elokuvaa. Mitä otat mukaan, mitä jätät pois? Voit helposti leikata elokuvasta kymmeniä eri versiota, joihin kaikkiin olet valikoinut eri otokset. Kuitenkin kaikki ovat totta, ovathan ne osia sinun elämästäsi. Millaisen elokuvan leikkaat? Komedian, draaman, tragedian, sankaritarinan, jännityskertomuksen?

Vaikka elämässäsi olisi tapahtunut suuriakin vastoinkäymisiä, sinun vallassasi on määrittää, kuinka suuren osan ne saavat lopullisessa filmiversiossa. Jos valitsemme esimerkiksi uhrin tai ainaisen epäonnistujan osan, sekin on valinta.

Kolmas salaisuus: Et voi olla onnellinen tulevaisuudessa. En halua masentaa sinua, mutta tälle on olemassa aivan yksinkertainen selitys. Koska et voi elää tulevaisuudessa, et voi olla onnellinen tulevaisuudessa. Vastaavastihan et voi olla onnellinen menneisyydessä. Elät nyt, tässä hetkessä, ja ellet ole onnellinen tässä hetkessä, et voi olla onnellinen milloin muulloinkaan. Kun tulevaisuus vihdoin tulee, se mitä silloin elät, on silloinen nykyhetki.

Mitä nämä salaisuudet voisivat paljastaa? Ainakin sen, että se ensimmäinen, ”alkuperäinen” suunnitelma elämällemme harvoin toteutuu sellaisenaan. Joskus onni potkaisee ja toiveemme toteutuu, joskus elämä tuiskuttaa räntää vasten kasvoja, sukat kastuvat ja avaimet ovat hukassa. Mitä tahansa elämässä tapahtuukin, ratkaisevaa on, millaisen merkityksen sille annamme: hyville hetkille, onnistumisille, pettymyksille, järkytyksille. Ja lopuksi nämä salaisuudet paljastavat sen, että ellet voi olla tyytyväinen ja kiitollinen elämästäsi nyt, niin milloin sitten?

Iloa elämääsi toivottaen,

Timo Särkijärvi
Asiantuntija, Hankepalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorten osaaminen

Nuoret ovat fiksuja. Ja ihania. He yllättävät usein tällaisen keski-ikäisen täti-ihmisen taidoillaan, rohkeudellaan ja kekseliäisyydellään. Myös tänä keväänä tulin yllätetyksi. Sitä ennen ”sain harmaita hiuksia” kun seurasin erään 15-vuotiaan nuoren miehen kesätyöpaikan hakemista. Tai lähinnä hakemattomuutta. En ymmärtänyt ollenkaan sellaisia perusteluja kuin, että ei kiinnosta ala, en halua tehdä ihan koko päivää töitä tai, että varhain aamulla en kesällä herää. Itse ajattelin, että olisi hyvä hakea mahdollisimman moneen paikkaan ja ottaa vastaan se työ, jonka sattuu noinkin nuorena saamaan. Toinen asia, joka kesän korvalla aiheutti ”harmaantumista” oli vanha ruohonleikkuri, joka ei talven jäljiltä enää toiminut.

Nuorten osaamisen päivä on 15. heinäkuuta

Nuorten työttömyys huolestuttaa. Se huolestuttaa myös kansainvälistä työjärjestöä (ILO), jonka mukaan maailmassa on peräti 64 miljoonaa työtöntä nuorta. Nuorisotyöttömyys on suuri huolenaihe sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa. Maailmassa joka viides nuori on vailla työtä, koulutusta ja harjoittelua. Näistä nuorista valtaosa on naisia. YK:n yleiskokous julistamaa nuorten osaamisen teemapäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Päivän tavoitteena on nostaa esiin ammattitaidon ja osaamisen merkitystä nuorten työllistymisen parantamisessa.

Sitra on tehnyt tutkimuksen, jossa todetaan, että vuonna 2019 julkiselle taloudelle aiheutui Suomessa 18 miljardin euron kustannukset siitä, että kaikki aikuiset eivät pääse mukaan työelämään. Tutkimuksessa todetaan myös, että kaikkein kannattavinta on panostaa vailla työtä ja koulutusta olevien nuorten osaamiseen. Jos esimerkiksi 10 000 nuorta saadaan työllistymään, yhteiskunta säästää vuodessa 85 miljoonaa euroa. Jokainen nuoriin panostettu euro maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin. Sitran tekemässä videossa (kesto 1 min) tämä asia on hyvin havainnollistettu:

• Millä hinnalla? Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannukset (youtube.com)

Työvoimapula

Nuoret voivat opetella erilaisia taitoja koulutuksen ja työnteon lisäksi myös harrastuksissa, vapaaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa.

Tällä hetkellä meillä Etelä-Pohjanmaalla on suuri pula palvelualan, myynnin sekä hoiva- ja tekniikan alan osaajista. Tätä blogitekstiä kirjoittaessani on tiedossa kevään yhteishaun tulokset. Jopa 97 % peruskoulun päättäneistä sai opiskelupaikan. Toivon mukaan mahdollisimman moni nuori pääsi opiskelemaan sitä haaveammattiaan. Yläkoulujen opinto-ohjaajilla on iso vastuu siinä, että nuoret saavat ajantasaista tietoa eri ammateista. Ja erityisesti siitä, millä aloilla tarvitaan osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Näitä taitoja voi olla esimerkiksi käden taidot, sosiaaliset taidot, ajanhallinnan taidot, organisointitaidot tai esiintymistaidot. On tärkeää kertoa työtä hakiessaan myös vapaa-ajalla hankitusta osaamisesta.

Tuorein työllisyyskatsaus toukokuulta kertoo sen tosiasian, että eteläpohjalaisilla työnantajilla on nyt suuri tarve eri alojen osaajista. Kilpailu on kovaa myös niistä hyvistä tyypeistä, joilta löytyy motivaatiota tehdä työtä ja intoa oppia uutta. Toukokuun lopulla oli työttömänä työnhakijana 4981 henkilöä ja uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin toukokuussa 4054 kappaletta. Toukokuun aikana oli avoimena yhteensä 8957 työpaikkaa. Tekemätöntä työtä on siis meidän omassa maakunnassa yllin kyllin.

Osaavat, rohkeat ja kekseliäät nuoret

Mitä tapahtui rikkinäiselle ruohonleikkurilleni? Sen korjasi kuntoon ja huolsi joustavaa perusopetusta (jopo) käyvä nuori. Lisäksi hän vaihtoi toiseen leikkuriin moottorin. Kotoaan oppinsa saanut nuori, jolle käsillä tekeminen ja omatoiminen uusien asioiden opettelu on maistunut enemmän kuin koulunkäynti. Hän kertoi haaveenaan olevan autonkorjaajan ammatti. Nuori mies jäi mieleeni ja kysyin myöhemmin, että miten yhteishaussa kävi? Hyvin kävi ja paikka ammattikouluun varmistui.

Nukkuuko kesätyönhakuun nihkeästi suhtautunut nuori ruususen unta? Eipä nuku. Hän perusti oman yrityksen 4H-yhdistyksen kautta, hinnoitteli työtuntinsa, mainosti ja sai kiitettävästi työkohteita ja töitä koko kesäksi. Nuori määrittelee myös itse yrittäjänä työaikansa eli nukkuu aamulla pitkään ja kerää voimia syksyllä alkavaan lukioon.  

Toivotan kaikille oikein lämmintä kesänaikaa

ja erityisesti nuorille voimia syksyllä alkaviin opintoihin!

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kesätyö on polku työelämään

Onnea kaikille valmistuneille ja muille koulunsa päättäneille! Opintojen parissa uurastaminen taukoaa ainakin hetkeksi ja on mahdollisesti aika suunnata kesätöihin. Oppiminen ei kuitenkaan lopu koulun loppumiseen, vaan kesätöissäkin voi oppia monia tulevaisuuden (työ)elämän kannalta tärkeitä taitoja.

Ammattiin valmistuneilla saattaa olla tänä kesänä käsillä ensimmäinen oman alan kesätyö ja jotkut onnekkaat pääsevät jo opintojen aikana tekemään töitä alalla, jolle ovat kouluttautumassa. Tällöin kesätyön polku on vienyt nuoren jo todella lähelle varsinaiseen työelämään astumista. Tärkeitä työelämävalmiuksia oppii kuitenkin kaikissa kesätöissä, vaikka ne eivät varsinaisesti sitä omaa alaa olisikaan. Toisaalta kesätöiden kautta saattaa joskus myös aueta sellaisia urapolkuja, joita ei opintoja aloittaessa olisi tullut edes ajatelleeksi.

70 000 menetettyä mahdollisuutta

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kuluneiden kahden koronavuoden aikana on menetetty yhteensä 70 000 kesätyöpaikkaa ja -kokemusta. Nuorten työllisyys onkin kärsinyt koronapandemiasta muita ikäluokkia enemmän. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Taina Susiluodon mukaan tavoitteeksi onkin asetettava paluu korona-aikaa edeltävälle tasolle avoimien kesätyöpaikkojen määrässä. Marraskuussa 2021 toteutettuun EK:n kesätyökyselyyn vastasi lähes tuhat yritystä, joista peräti 33 % ilmoitti lisäävänsä kesätyöpaikkoja tulevalle kesälle. Tämän perusteella voidaan siis odottaa nousua avoimien kesätyöpaikkojen määrään. Tavoitteena tulevalle kesälle on kesätyö- tai harjoittelupaikka jopa 120 000 nuorelle. (EK 2022)

Kesätyö on yksi elämän tärkeimpiä työpaikkoja

Ensimmäiset kesätyökokemukset ovat nuorille merkityksellisiä ja mieleenpainuvia. Kukapa meistä ei muistaisi ensimmäisiä kesätöitään esimerkiksi puistotyöntekijänä, mansikkamaalla, asiakaspalvelu- tai myyntityössä. Kesätöissä nuorelle tulevat tutuksi työelämätaidot ja toivottavasti myös omat vahvuudet sekä kehityskohteet. Lisäksi jo lyhytkin kesätyöjakso auttaa seuraavan työpaikan saamisessa. Kesätyö voi parhaimmillaan olla jopa yksi elämän tärkeimmistä työpaikoista. Jokainen nuori ansaitseekin ensimmäisen kesätyökokemuksen, josta polku kohti työelämää alkaa.

Muistatko vielä, mikä oli sinun ensimmäinen kesätyöpaikkasi?

Heli Peltoniemi
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Lähteet: EK:n kysely: Kesätyöpaikkojen määrä nousee roimasti. 2022. Elinkeinoelämän keskusliiton tiedote. Julk. 20.1.2022. Viitattu 7.6.2022.
https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ekn-kysely-kesatyopaikkojen-maara-nousee-roimasti/

Testaa Oikotien testillä millainen kesäduunari olet!
Vastuullinen kesäduuni 2022 (kesaduuni.org)

Rohkeasti kohti unelmia

Jokaisella on unelmia, joita kohti kurottaa. Olivatpa ne ammatillisia tai vapaa-aikaan liittyviä, suosittelen vahvasti unelmoimaan ja luomaan polkuja niitä kohti. Oma mottoni ammatillisesti nojaa vahvasti Walt Disneyn Curiosity keeps leading us down new paths, vapaasti suomennettuna uteliaisuus johdattaa meidät uusille poluille. Niin, mikäpä olisi suurempi voima ohjaamaan meitä uusille poluille kuin uteliaisuus.

Uteliaisuus haastaa useasti ihmisen mittaamaan myös rohkeuttaan.

Uusi polku pohdituttaa ja samalla yksilö käy itsensä kanssa dialogia siitä, onko uusi polku tarpeeksi haastava ja houkutteleva siinä määrin, että uskaltautuu alttiiksi muutokselle. Toisaalta voi pohtia myös mitä muut ajattelevat sinun polustasi tai mitä se vaatii, ei vain sinulta itseltäsi, vaan myös ympärilläsi olevilta ihmisiltä. Muutokseen mukaan lähteminen vie yksilön hetkellisesti pois mukavuusalueelta, koska tuttu ja turvallinen nykyhetki vaihtuu muutokseen ja uuden oppimiseen. Rohkeus kokeilla, kasvattaa yksilöä joka tapauksessa enemmän kuin paikalleen jäänti. Muutos on aina mahdollisuus, ja vaikka sen luoma hetkellinen epävarmuus saattaa tuntuakin suurelta esteeltä, kannattaa muutoksen ovi pitää ainakin vähän raollaan.

Jokainen etappi polulla, jota ammatillisesti luodaan, kasvattaa osaamista ja sen kautta luo uusia mahdollisuuksia.

Oman osaamisen tunnistaminen ja muutokselle altistuminen voi olla hankalaa.

Työmarkkinoilla työvoiman liikettä on havaittavissa moneen suuntaan, kuten keväällä julkaistu ammattibarometri kertoo. On aloja, joilla on huutava pula tekijöistä ja myös aloja, joilla on tekijöistä ylitarjontaa. Yksilön muutoskyvykkyys, rohkeus tehdä valinta polusta, jossa työllistymisen mahdollisuus on, astuu kuvaan tässä kohtaa. Työmarkkinoilla uuden polun löytäminen ei välttämättä vaadi paljon uuden oppimista. Mikäli rohkeutta on, mutta osaamista ei osaa tunnistaa yksin, ovat koulutusorganisaatiot sekä työllisyyspalvelujen ammatinvalinnan psykologit tätä varten. Työmarkkinoille on luotu muutosta mahdollistamaan myös useita elementtejä, kuten työvoimakoulutus, omaehtoinen koulutus ja oppisopimuskoulutus, joiden kautta osaamispääomaa voidaan rakentaa työllistymisen mahdollistamiseksi, mikäli se on jostain muusta kuin rohkeudesta kiinni.

Ollaanko kaikki siis rohkeita ja tehdään voitavamme, että työmarkkinoille saadaan tasapaino

Niina Lipponen
Asiantuntija, kumppanuus- ja kehittämispalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Kaikki tekijät ovat nyt tarpeen

Etelä-Pohjanmaalla on todella paljon työpaikkoja auki ja vielä toukokuussa ehtii hyvin hakea kesätöitäkin. Samaan aikaan, toukokuussa 2022, on työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita maakunnan alueella historiallisen vähän. Tekijöitä ja osaajia tarvitaan laidasta laitaan. Useissa tehtävissä etsitään hyvää tyyppiä, jolla on motivaatio ja asenne kohdallaan ja halu oppia, eikä välttämättä aiempaa kokemusta ja koulutusta vaadita. Toki vaativampiakin tehtäviä on tarjolla ja niihin tarvitaan tiettyä ammatillista osaamista.

Työnantajat ovat jo huomanneet, että valmiita tekijöitä ei välttämättä tehtäviin aina löydy. Monet heistä ovatkin valmiita miettimään työnhakijoiden kanssa erilaisia mahdollisuuksia kerryttää lisää osaamista ja kouluttautua työssä kyseiseen ammattiin. Oppisopimus on yksi keino oppia käytännönläheisesti työtä tehden ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista täydennetään oppilaitoksessa tai verkossa tapahtuvilla teoriaopinnoilla. Myös kesän aikana opiskeleville ovat oppisopimukset yleistyneet. Kesätyö mahdollistaa silloin opintojen etenemisen myös kesän aikana. Oppisopimuksella voidaan suorittaa kaikkia toisen asteen tutkintoja.

Työllistymisen ja opiskelun maailma on nykyään mahdollisuuksia täynnä

Erilaisille oppijoille löytyy kouluttautumismahdollisuuksia ja erilaisia tapoja suorittaa tutkintoja eri koulutusasteilla. Erilaiset termit vilisevät puheissa silloin, kun puhutaan nuoren mahdollisuuksista työllistyä tai lähteä opiskelemaan. Koulutuksen toimijoilla on heille tutut termit, työllisyyden kentällä toimivilla omat, nuorisotyössä ja sosiaalitoimessa tai kuntoutuksen kentällä omat. Erilaisten mahdollisuuksien, termien ja uudistusten viidakossa nuori voi olla ihmeissään, mistä lähteä liikkeelle ja mihin suunnistaa.

Kaikenlaisille tekijöille löytyy oma polkunsa

Nuori voi olla juuri peruskoulunsa päättävä tai lähes 30-vuotias useamman lapsen vanhempi ja kaikkea siltä väliltä. Kaikille löytyy vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia; niin heille, jotka miettivät ensimmäisen tutkinnon suorittamista kuin myös heille, jotka ovat jo toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneet tai aloitetut tutkinnot ovat syystä tai toisesta jääneet kesken. Yksilöllisyys, joustavuus ja henkilökohtaistaminen mahdollistavat monenlaiset erilaiset polut työelämään ja tutkinnon suorittamiseen.

Kohti Oppisopimusta -pilotti, jonka rahoittajana toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), on toiminut noin vuoden ja vielä on pilottiaikaa jäljellä noin seitsemän kuukautta. Pilotissa on etsitty monenlaisia reittejä oppisopimukseen. Tähän mennessä oppisopimustyösuhteeseen on päädytty niin työkokeilun, rekrykoulutuksen, työvoimakoulutuksen, ammatillisen kuntoutuksen, omaehtoisen opiskelun, sijaisuuksien kuin keikkatyönkin kautta. Myös suora rekrytointi oppisopimustyösuhteeseen työhaastattelun pohjalta on joissain tilanteissa ollut mahdollinen.

Pilotin tavoitteena on rakentaa erilaisia polkuja kohti oppisopimusta erityisesti alle 30-vuotiaille ammattikouluttamattomille nuorille. Useimmissa tilanteissa, joissa oppisopimustyösuhde on syntynyt, on tarvittu tiivistä yhteistyötä työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kanssa, mutta useimmiten myös muiden nuorten, koulutusten ja työllistymisen verkostoissa toimivien kanssa.

Yhteistyössä ja verkostoitumisessa onkin voimaa!

Mahdollisuuksia erilaisiin reitteihin kohti työtä löytyy niin paljon, että kukaan ei voi tietää ja tuntea kaikkia yksityiskohtia niistä kaikista. Eri alojen asiantuntijat yhteistyössä nuoren kanssa yleensä löytävät parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut myös haastavissakin tilanteissa. Nuori on oman elämänsä asiantuntija, mutta tarvitaan ”karttureita”, jotka etsivät reittejä yhdessä nuoren kanssa. Eri reittien ja palvelujen yhteen sovittaminen ei ole aina helppoa, mutta se on mahdollista.

On tärkeää, että me työllisyyden, koulutuksen ja nuorten parissa toimivat tunnemme pääpiirteissään eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, silloin osaamme ohjata nuorta saamaan täsmätietoa eri asiantuntijoilta. Kukaan ei osaa valita sellaisia vaihtoehtoja, joiden olemassaolosta ei tiedä, joten on tärkeää, että eri tahoilla nuorten parissa työskentelevät toimivat palvelujen ja mahdollisuuksien tulkkeina ja kartanlukijoina. Tietotaitoa meillä on yhdessä valtavasti ja mahdollisuuksia yksilöllisten opiskelu- ja työllistymispolkujen rakentamiseen on paljon.

Tekijöiden saatavuuden varmistaminen alueen työnantajille on varmasti kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite.

Yhteisellä työskentelyllä ja verkoston osaamisen täysimääräisellä hyödyntämisellä, voimme kokeilla rohkeasti rakentaa erilaisia polkuja työhön. Tällä hetkellä on paljon työpaikkoja, joihin ei valmiita osaajia löydy. On hyvä aika lähteä kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja, miten osaamista voi lisätä ja esimerkiksi opinnollistamisen kautta rakentaa polkua kohti osatutkintoa ja opinnollistaminen voi olla reitti oppisopimukseen tai tutkinnon suorittamiseen oppilaitoksessa.

Mestari–Kisälli -mallista tukea ja ohjausta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, TE-toimisto ja Kohti oppisopimusta -pilotti ovat yhdessä kehittäneet jo olemassa olevia palveluja hyödyntävän Mestari–Kisälli -mallin, joka työhönvalmennuksen keinoin mahdollistaa tukea työ-, työkokeilu- tai oppisopimuspaikkaan. Valmentaja voi antaa tukea ja ohjausta sekä nuorelle kisällille että työpaikkaohjaajana toimivalle mestarille. Mestari–Kisälli -malli on yksi keino mahdollistaa onnistumisia ja rakentaa polkua, joka johtaa nuoren onnistuneeseen oppisopimukseen ja ammattiin sekä tarjoaa työnantajalle tekijän ja tulevaisuuden osaajan.

Moni työnantaja tarvitsee tekijää jo tänään ja on tärkeää, että eri vaihtoehdot työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen mahdollistavat huomisen osaajien kasvamisen työpaikalla. Tuki on tarpeen myös työpaikan ”mestareille”, jotka oman työtehtävänsä ohella ohjaavat ja opastavat nuorta työhön.

Sanotaan, että päämäärä ei ole tärkein vaan matka.

Nuoren työllistymisen ja kouluttautumisen kohdalla päämääräkin on tärkeä, mutta kaikista tärkeintä taitaa olla päästä matkan alkuun ja rakentaa sen hetkiseen elämäntilanteeseen sopivin reitti. Matkalta kannattaa poimia kaikki mahdollinen oppi mukaan ja opetella hyödyntämään opittuja taitoja tulevassa työssä. Matkalla tärkeää on aina hyvä seura ja me työllisyyden ja koulutuksen parissa toimivat tahot toivottavasti olemme parasta mahdollista matkaseuraa kaikille nuorille, jotka sitä tarvitsevat. Täällä ollaan kartat ja kompassit valmiina sopivien reittien etsimiseen – yhdessä ja yhteistyöllä!

Riikka Ilves
Koordinaattori
Kohti Oppisopimusta -pilotti
riikka.ilves@te-toimisto.fi
0295046064
Työnhakijalle: Kohti Oppisopimusta -pilotti (te-palvelut.fi)
Työnantajalle: Kohti Oppisopimusta -pilotti (te-palvelut.fi)

Me välitämme – edelleen!

Uusi työnhaun palvelumalli kasvualustana rohkeisiin työllistymistarinoihin

Toukokuulla näet viimeistään kivikkoisimmissakin ojissa auringonkeltaisia leskenlehtiä ja koivuissa kirkkaan vihreitä lehden alkuja. Kuulet myös lintujen saapuneen merkkinä lähestyvästä kesästä. Taisinpa kuulla västäräkinkin jo laulavan: varma merkki, että kesä on jo kulman takana. Kevät symboloi uuden alkua monellakin tavalla. Usealla se korostuu uutena tarmona ja motivaationa kehittää itseämme; kasvatamme osaamispääomaamme merkkinä heräämisestä johonkin uuteen. Myös työnhakuun se antaa monelle uutta puhtia, kun kohonnut mieli herättää huomaamaan, että minusta on moneksi!

Kuten parhainkin kasvi, tarvitsee omatoiminenkin työnhaku välillä tiiviimpää tukea ja huoltamista.

Myös TE-toimistoon ja asiakkaillemme kevät merkitsee konkreettisesti uuden alkua. Pitkän kasvuajan ja huolellisen ennakkotyön vaatinut uusi palvelumalli astuu voimaan toukokuun alusta. Kuten kevään kohokohtana kasvimaalla, uusi palvelumalli paljastaa kirkkaanvihreän versonsa asiakkaille näyttäen parasta vehreyttään asiakkaillemme heti alkuvaiheesta alkaen. Yksinkertaisimmin sanottuna uusi palvelumalli tuo asiakkaillemme tiivistetyn työnhaun palvelun, jossa kontaktien määrää vastuuasiantuntijan kanssa lisätään ja omatoimisen työnhaun osaamista rakennetaan kasvuvaihe kerrallaan. Työnhaun alkaessa asiantuntijamme tarjoavat tukeaan kasvokkain tapahtuvan alkuhaastattelun lisäksi noin kahden viikon välein tapahtuvin kontaktein aina kolmeen kuukauteen saakka, jonka jälkeen työnhakua jatkaville asiakkaillemme on annettu hyvät valmiudet omatoimiseen työnhakuun.

Työnhaun tiiviimpi palvelujakso toistuu aina kolmen kuukauden välein, jättäen mahdollisuuden keskittyä myös omatoimiseen työnhakuun ja kasvuun. Kuten puutarhan taimi, väriloisto ja työnhakun johtaminen työllistymiseen voi puhjeta kukkaan eri vaiheessa, erilaisten kasvuvaiheiden jälkeen.

Uusi palvelumalli, lähde tem.fi

APUA, työnhakuvelvoite!

Uuden palvelumallin myötä työnhakuusi tulee lisänä työnhakuvelvoite, joka pääsääntöisesti tarkoittaa neljän työpaikan hakemista kuukausittain sekä niistä raportoimista sovitusti. Oma työnhakuvelvoite, seurantajaksot sekä niiden raportointitapa käydään läpi oman asiantuntijasi kanssa selkeästi siten, että jokainen on selvillä, miten tulee toimia. Työnhakuvelvoitteeseen liittyy tiettyjä poikkeuksia, joista lisätietoa saat myös asiantuntijaltasi. Ethän stressaa liikaa ­- työpaikkoja ja työnhaun mahdollisuuksia on Etelä-Pohjanmaalla riittämiin! Etelä-Pohjanmaalla on avoinna tällä hetkellä valtava määrä, n. 4200 työpaikkaa (tilanne 26.4.2022), jotka jakautuvat eri puolelle maakuntaamme. Työnhaun mahdollisuuksia riittää siis jokaiselle. Ehkä jännität laittaa hakemusta samaan paikkaan, joka edellisellä kerralla ei johtanut työllistymiseen? On hyvä huomioida, että tilanteet ja tarpeet muuttuvat työnantajilla nyt nopeasti, ja sinun taustasi voi tällä kertaa osua heidän tarpeisiinsa edellistä kertaa paremmin. Jätä päättäminen työnantajalle ja hae rohkeasti niitäkin paikkoja, joihin et aiemmin työllistynyt.

Rohkeutta työnhakuun

Kuten puutarhurit, hoitavat asiantuntijamme työtään asiakkaitamme ja heidän työnhakunsa kasvamista hoivaten.

Uuden palvelumallin keskiössä korostuvat yksilöllisen tuen lisäksi vahva työnvälityksen rooli sekä työnhaun tuki. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa, että asiantuntijoillamme on yhtäläinen tavoite kuin sinulla työnhakijana: löytää juuri sinulle työpaikka tai tarvettasi vastaava työllistymistä edistävä palvelu. Siksi jokainen kontakti pitää sisällään työnvälityksen elementin, joka takaa sinulle työnhakijana tiedon ja varmuuden siitä, että työpaikka varmasti sinullekin löytyy.

Asiantuntijamme paitsi varmistaa, että olet tietoinen juuri sinulle soveltuvista työpaikoista sekä tavoista hakea niitä, myös varmistaa, että hakuprofiilissasi on tunnistettu omat vahvuutesi sekä osaamisalasi mahdollisimman laajasti. Meillä jokaisella on paha tapa katsoa omia mahdollisuuksiamme ja rajoitteita kaikista kriittisimmin näkemättä kaikkia mahdollisuuksia, jotka työmarkkinat tällä hetkellä tarjoavat. Tunnistamatta maaperäämme, jossa saamme oman työnhaun kasvimme kukkimaan. On myös hyvä muistaa, että hyväkään työnhakuilmoitus ei koskaan ole niin täydellinen, että työnantajan tarpeet tulevat täysin näkyviksi. Hae siis rohkeasti myös sellaisiin paikkoihin, joihin kaikkia vaadittavia kohtia et täytä.

Mikäli uravaihtoehdot ja oma työnhaun kasvualusta näyttäytyy työnhakijalle epäselvänä, on meidän asiantuntija-puutarhurijoukossamme esimerkiksi omat ammatinvalintapsykologit, jotka auttavat hahmottamaan työnhakijan tulevaisuutta selkeämmin ja konkreettisia ratkaisuja tarjoten. Myös erilaiset osaamiskartoitukset ja uravalmennukset voivat toimia täydentävinä palveluina kohti työllistymistäsi.

Näe siis erilaiset palvelut mahdollisuutena saada kevään auringonvalon kasvuaikaa työnhakuusi vuoden ympäri.

Kohti uusia kasvualustoja

Kuten moni kasvi, josta erotettu pistokas kasvaa entistä vahvempana, myös työpaikasta työpaikkaan on helpompi vaihtaa kuin työttömyydestä työpaikkaan. Ota siis työllistymisvaihtoehtoja avoimin mielin vastaan ja hae myös paikkoja, joita et olisi aiemmin hakenut. Nyt valittu työpaikkasi ei hyvin suurella todennäköisyydellä ole lopputyöelämän työtehtävä, vaan yksi askel lähemmäksi omia urahaaveita tai työtehtäviä, joita ei mahdollisesti vielä ole keksittykään. Jokainen työnhakija voi löytää oman kukintonsa kunhan ottaa kastelusta ja auringonvalosta kaiken kasvupotentiaalin irti, ja myrskyn jälkeen on valmis keräämään energiansa uudelleen. Me työnhaun puutarhurit autamme edelleen.

#mevälitämme

Piia Kaunisto
Palvelujohtaja
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Löydät lisää tietoa tulevasta muutoksesta verkkosivuiltamme ja somekanavistamme:

• Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto (te-palvelut.fi)
• Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut | Instagram (instagram.com)
• Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut | Facebook (facebook.com)
• Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut | Twitter (twitter.com)