Ammattibarometri katsoo tulevaisuuteen

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Työ- ja elinkeinotoimistot perustavat omat arvionsa asiakasrajapinnassa saamansa tietoon asiakkaiden tarpeista ja näkymistä, työnantajakäynteihinsä sekä PK-barometrin, työnantajahaastatteluiden sekä muiden barometrien tuottamiin informaatioon. Saaduilla arvioilla voidaan parantaa avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista, kun tiedetään missä ammateissa tulevaisuudessa on kysyntää ja missä mahdollisesti ei.

Etelä-Pohjanmaan uusin arvio julkistettu osoitteessa:
Etelä-Pohjanmaan ammattibarometri II / 2022 (ammattibarometri.fi)

Ammattibarometri arvioi työmarkkinoiden kehitystä puolivuosittain

Barometrin avulla voi käydä tutustumassa arvioomme, miten työmarkkinat kehittyvät seuraavan puolen vuoden aikana. Keskeisimmät ammatit, joissa on puutetta työntekijöistä ovat terveydenhuollossa: sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat kysynnältään suurimmat pula-ammatit. Lisäksi koronan jäljiltä on lähtenyt tekijöitä muihin tehtäviin ravintola- ja suurtalousalalta, joka myös näkyy ammattiryhmänä, jossa on pulaa tekijöistä.  Toisaalta liikatarjontaa on enää vain yleissihteereistä ja käytön tukihenkilöistä, näissäkin ammattiryhmissä tapahtuu työllistymisiä, kunhan osaaminen on ajantasaista sekä pystytään hyödyntämään digitalisaation tuomaa kehitystä omassa ammatissa.

Sairaanhoitajien ja lähihoitajien lisäksi myös ravintola-alan työntekijöistä on pulaa.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto on tehnyt arviot seutukunnittain syyskuun viimeisellä viikolla. Seutukuntia vertaillessani päällimmäisin havainnoksi nousee Seinäjoen seutukunnan monimuotoisuus, ylitarjontaa on yllättävän monessa ammattiryhmässä. Maakunnan sisäinen muuttoliike näkyy tässä varmasti. Usein muutetaan isompaan paikkaan asumaan, jolloin työllistymismahdollisuuksien uskotaan parantuvan. Todellisuudessa asia voisi olla toisinpäin, jos voisi kokeilla rohkeasti uudenlaista työtä, jossa omaa osaamista voisi paikallisesti hyödyntää.

Matala työttömyys haastaa osaavan työvoiman saamista

Maailman tilanteen heijastuksien ei ennakoida suuremmin vaikuttavan vielä työmarkkinoiden toimintaan, tokikin se jollain aikajänteellä myös tähän vaikuttaa. Inflaation vaikutus kysyntään tullee näkymään myöhemmin työmarkkinoilla, vielä on hyvin tilauksia alueen yrityksillä sekä meidän murheenkryynimme: ikääntyvä väestö ja sen aiheuttama työvoiman kysynnän lisääntyminen pitänevät työllisyysluvut hyvinä jos vertaillaan niitä normaaliin kausivaihteluun.

Verkkopalvelussa pääsee myös tutustumaan ammateittain, miten työmarkkinat kehittyvät eripuolilla Suomea. Siellä on selvästi havaittavissa Suomen iso koko ja alueiden erilaiset vahvuudet, sekä maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutukset. Työvoiman tarjonta vaihtelee maan sisällä alueittain, siihen vaikuttaa myös alueen koulutustarjonta. Mitä on koulutettu, sitä on tarjolla ja korkeammin koulutetut ovat lähellä yliopistokaupunkeja.

Työllistymisen näkymät eri ammateissa (ammattibarometri.fi)

Mutta Etelä-Pohjanmaalla matala työttömyys on hyvä asia, toisaalta se on myös haaste osaavan työvoiman saannissa työnantajille. Tärkeää on edelleen kehittää osaamista niillä, jotka ovat alueelle päättäneet jäädä ammatteihin, joilla uskotaan olevan kysyntää myös tulevaisuudessa.

Jarmo Nurmela
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Osaamista löytyy

Kaikilla on osaamista enemmän kuin mitä moni ajatteleekaan. Mutta usein sitä ei vain myönnetä osaamiseksi, vaan sitä ei edes ajatella sen koommin. Esimerkiksi itse en aiemmin ajatellut osaavani tehdä autolle juuri mitään, mutta todellisuudessa osaan katsoa nesteet, vaihtaa renkaat, tehdä pientä jarruremppaa ja vaihtaa lamput yms. Moni muu osaa varmasti tehdä jotain paremmin ja/tai enemmän, mutta se ei tarkoita, ettenkö osaisi tehdä jotain. Siksi olisi oikeasti hyvä käydä läpi, mitä kaikkea sitä oikeasti osaakaan sitten lopulta.

Oppilaitokset ovat vain yksi monista paikoista opetella asioita, mutta siellä oppii usein lähinnä teoriaa, mutta ei niinkään käytäntöä. Siksi on hyvä osaamista läpi käydessään miettiä myös kaikkea muuta osaamista. Osaatko kokata kuinka? Huoltaa asuntoa, pihaa tai autoa? Missä kaikkialla olet ollut töissä tai vaikka työharjoittelussa, ja mitä siellä teit? Oletko hoitanut lasta tai lapsia? Kävitkö armeijan tai siviilipalveluksen? Oletko ollut vapaaehtoistyössä tai järjestötoiminnassa mukana? Näiden lisäksi voit keksiä muitakin paikkoja tai asioita, mistä olet voinut kerryttää osaamista.

Opiskelunkin ohella voi oppia kaikenlaista.

On paljon ihmisiä, jotka on valittu työtehtävään esimerkiksi opiskelija-aktiivi uransa aikana kartuttaneensa osaamisensa takia, myös allekirjoittanut. Siksi kannattaakin kartoittaa, mistä kaikkialta osaamista on kertynyt, ja minkälaista osaamista. Tee vaikka osaamisestasi ajatuskartta. Lähde liikkeelle ihan perusasioista, kuten kotityöt ja harrastukset. Sitten pikkuhiljaa lähdet laajentamaan sitä kaikkea, mistä kaikkialta sitä onkaan kertynyt. Erittele kaikki mitä olet tehnyt. Voit yllättää itsesi, mitä kaikkea osaatkaan. Tuon jälkeen ehkä osaatkin jo tuoda osaamistasi paljon helpommin esiin esimerkiksi työhaastattelussa.

Vaikkei sinulla olisikaan juuri sen alan koulutusta, kuin mikä sinua kiehtoo, se ei tarkoita, ettetkö voisi hakea niitä työtehtäviä, varsinkin jos sinulla on jo osaamista sinne. Jos tarvittavaa osaamista ei löydy vielä, esimerkiksi oppisopimus voi olla hyvä väylä kiehtovaan työhön. Ja vaikka osaaminen ei riittäisikään nyt, se ei tarkoita, etteikö se voisi myöhemmin riittää. Siksi osaamista kannattaa kerryttää, jos vain suinkin jaksaa. Ja sitähän kertyy elämän myötä kaikille.

Ville Lahtinen
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Tämä blogiteksti on osa Sitran Osaaminen Näkyviin-kampanjaa, lue lisää kampanjasta:
Osaaminen Näkyviin-kampanja (sitra.fi)

Sopeutumalla pärjää kyllä

Tulevaisuus on aina yhtä epävarma, mutta yksi asia on varmaa. Nuoret ovat tulevaisuus. Siksi tulisi pitää huoli siitä, että heillä on hyvät puitteet. Ja mikä sen parempi tapa varmistaa se kuin järjestää heille tarvittava osaaminen työelämään.

Nuoriso on kasvanut kaikenlaisten teknisten laitteiden kanssa, ja suurin osa nuorista osaakin käyttää tietokonetta sujuvasti. Jotkut nuoret ovatkin aloittaneet pelaamisen ja/tai striimauksen harrastuspohjalta ja jotkut heistä tekevätkin sitä nykyään työkseen. Jotkut taas ovat keränneet eri somekanavissa paljon seuraajia, ja voivat sanoa olevansa somevaikuttajia. Tästä päästäänkin yhteen todella tärkeään opetukseen: parhaiten pärjäävät ne, jotka sopeutuvat. Vaikka olisi työllistänyt itsensä esimerkiksi striimaajana, on hyvä opiskella siinä ohella, jotta on olemassa varasuunnitelma, jos tulot pienenevätkin yhtäkkiä.

Jatkuva oppiminen on tätä päivää.

Ei voi enää samalla tavalla kävellä kansakoulun jälkeen yritykseen ja kysellä töitä. Pitää olla jo valmiiksi osaamista, tai sitten pitää olla valmis hankkimaan se osaaminen esimerkiksi oppisopimuksen kautta. Ratkaisevin asia nykyaikana työmarkkinoilla onkin asenne. Siksi on tärkeää löytää oma suunta, jotta on asenne ja motivaatio hakeutua tarvittaviin kouluihin, koulutuksiin ja/tai kursseille päästäkseen sellaisiin töihin kuin haluaa. Myös työelämässä on hyvä jatkaa opiskelua, jottei tipu pois kehityksestä, ja täten varmistaa töiden jatkuminen.

Tämä on huomioitu myös TE-toimistolla, ja siksi suurin osa hankkeista, joita TE-toimisto on mukana järjestämässä, kohdistuukin nuoriin ja osaamisen kehittämiseen. Jos nuori on löytänyt itselleen mielenkiintoisen ammatin, mutta ei omaa vielä osaamista, löytyy siihen todennäköisesti koulutus. Asiantuntijat auttavat nuoria mielellään pääsemään haluamaansa koulutukseen ja sitä kautta ammattiin ja töihin. Jos taas oma suunta on hakusessa, niin ammatinvalintapsykologin palvelut ovat käytettävissä. Myös Ohjaamoiden palvelut ovat nuorille avoinna.

Loppujen lopuksi tärkeintä on olla oma itsensä. Sillä pääsee jo pitkälle.

Ville Lahtinen
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Se aika vuodesta. Kevään yhteishaku.

Odotettu kevät on koittanut, ja samalla opiskelua suunnitteleville yksi vuoden tärkeimmistä ajankohdista. On käynnissä sekä toisen asteen, että korkeakoulujen yhteishaut. Ehkä olet jo hakenut koulutuksiin, ehkä vielä mietit, minne hakisit. Onneksi vielä on hakuaikaa jäljellä.  

Mitä työtä haluan tehdä? Mikä kiinnostaa, mitä aloja on, ja mihin työtehtäviin eri koulutukset antavat pätevyyden? Mitä jos ei osaa päättää, mitä haluaa? Se, mihin päättää hakeutua opiskelemaan, on iso päätös. Päätös, joka vaikuttaa pitkälle. Saattaa tuntua siltä, että päätös on liiankin iso.  Mitä jos huomaakin, ettei alavalinta ollutkaan oikea? Hyvä lähtökohta ammatinvalintaa miettiessä on lähteä liikkeelle siitä, mikä kiinnostaa, mutta voi lähteä liikkeelle siitäkin, mikä ei ainakaan kiinnosta. On hyvä huomioida oma aiempi osaaminen ja vahvuudet – voinko hyödyntää tulevassa työssäni esimerkiksi harrastusten kautta hankittua osaamista? Usein opiskelupaikan valintaan vaikuttavat monet käytännön seikat; mitä opiskelumahdollisuuksia on lähellä, miten kaverit valitsevat, mihin läheiset kannustavat ja millaisista ammateista ja koulutuksista on valintahetkellä itsellä tietoa. 

Mielikuvien lisäksi paljon faktatietoa eri koulutuksista ja ammateista löytyy esim. tyomarkkinatori.fi/ammattitieto ja opintopolku.fi.

Netissä on paljon tietoa eri ammateista ja koulutuksista. Mielikuvat eri ammateista perustuvat usein siihen mitä tuntemamme henkilöt tekevät työkseen, millaisia mielikuvia saamme työhön liittyvistä somepäivityksistä tai mitä työstään tai opiskelustaan kertoo suosittu tubettaja. Toisinaan netistä luettu tieto ei kuitenkaan kerro kaikkea, eikä välttämättä vastaa kaikkiin kysymyksiin. Onneksi urasuunnittelun tueksi on monia vaihtoehtoja. 

TE-palvelut tarjoaa laajasti tukea urasuunnitteluun

Ammatinvalinnanohjauksessa on mahdollisuus päästä pohtimaan omia mielenkiinnon kohteita, testien ja tehtävien kautta selvittää millainen työ tai ala parhaiten sopisi sinulle. Koulutusneuvonnassa saat asiantuntijan kanssa miettiä koulutusasioita juuri omaan tilanteeseen. TE-palveluiden asiantuntijoiden kanssa voit miettiä mm. opintojen rahoitusmahdollisuuksia (mm. yli 25-vuotialle omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna voi olla yksi vaihtoehto) tai esimerkiksi pohtia työkokeilun mahdollisuutta päästä kokeilemaan kiinnostavaa alaa käytännössä. TE-palveluiden kautta onnistuu myös koulutuskokeilu, jossa voit päästä 1–2 viikoksi oppilaitokseen opintoihin mukaan vahvistamaan ajatusta siitä, olisiko kyseinen koulutusvalinta oikea. TE-palvelut tarjoaa uravalmennusta, jota järjestetään livevalmennuksena usealla paikkakunnalla Etelä-Pohjanmaalla sekä lisäksi verkon kautta.  Jos et ennen tätä yhteishakua ehdi enää hyödyntää edellä mainittuja palveluja, on ne hyvä pitää mielessä jatkoa ajatellen.   

Alle 30-vuotiailla nuorilla on mahdollisuus Ohjaamon palveluihin, Ohjaamon kautta saa tukea urasuunnitteluun; mm. mahdollisuus miettiä omaa tulevaisuutta ja keinoja, miten päästä omissa suunnitelmissa eteenpäin. Se, että saa toisen kanssa pohtia eri vaihtoehtoja, on tärkeää ja saattaa olla isoksi avuksi. 

Ohjaamossa saa myös konkreettista apua esim. opintopolun käyttöön.  

Hae Nyt!

Yhteishakuaikaa on vielä jonkin verran jäljellä, ja ammatilliseen koulutukseen on lisäksi jatkuva haku, mikä antaa hyvän mahdollisuuden hakeutua ammatilliseen koulutukseen ympäri vuoden. TE-palvelut tarjoaa työvoimakoulutusta niin ikään ympäri vuoden, ja työvoimakoulutuksia voit seurata www.te-palvelut.fi – sivujen kautta ja tehdä koulutusvahdin, mikäli haluat varmistua siitä, että saat tiedon sinua kiinnostavista koulutuksista suoraan omaan sähköpostiin. 

Nykyajan koulutus- ja työelämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia; voit vaihtaa alaa minkäikäisenä tahansa tai voit syventää jatko-opinnoilla oman alasi osaamista. Into, uteliaisuus ja halu oppia ovat valtteja työelämässä.  Yhteishaussa kannattaa rohkeasti hakea oman kiinnostuksen mukaan ja olla avoin tulevaisuuden vaihtoehdoille. Epävarmuudesta huolimatta kannattaa tehdä valintoja, jos valinta osoittautuu virheelliseksi – sekin on arvokas oppimiskokemus, jota voit hyödyntää tulevaisuudessa.  

Onnea ja tsemppiä jokaiselle opiskelupaikkaa hakevalle! 

Riikka Ilves ja Jonna Heinonen

Etelä-Pohjanmaan TE-palveluista

Huomioitavaa

---

Alle 25-vuotiailla nuorilla, joilla ei vielä ole tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, on hakuvelvollisuus hakea vähintään kahteen koulutukseen, osallistua pääsykokeisiin/muihin koulutuksen hakemiseen kuuluviin tilaisuuksiin ja ottaa opiskelupaikka vastaan. TE-toimisto selvittää 1.9. alkaen oikeuden työttömyysturvaan hakuvelvoitteen toteuttamisen perusteella.  

---

Oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen 1.8.2021 alkaen. Sen myötä nuorten, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen 9. luokalla (pääosin vuonna 2005 syntyneet), pitää hakeutua toiselle asteelle yhteishaussa tai muulla tavalla. 

---

Hakuajat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa sekä muiden perusopetuksen jälkeisiin hakuihin päättyvät 7.4.2021 klo 15. Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku päättyy 31.3.2021 klo 15.00. 

---

Ammatilliseen koulutukseen (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) voi hakeutua myös jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Saat tietoa tarkemmista hakuajoista, hakumenettelyistä ja valintaperusteista opintopolusta. 

---

Hyödyllisiä linkkejä

Opintopolku.fi (Avautuu uuteen välilehteen)
Tyomarkkinatori.fi/Ammattitieto (Avautuu uuteen välilehteen)

Oppia ikä kaikki

Oppia ikä kaikki, tai oikeammin jatkossa ainakin 18 ikävuoteen tai vaihtoehtoisesti yhteen toisen asteen tutkintoon tai lukion oppimäärään saakka.

Tulevana syksynä astuu voimaan laki uudesta oppivelvollisuudesta. Tässä muutoksessa jokainen perusopetuksen päättävä nuori saa suorittaa toisen asteen tutkinnon täysin maksuttomasti. Samaan aikaan siis kun säädetään oppivelvollisuus, annetaan myös oikeus maksuttomiin opintoihin kaikille nuorille. Sinulle nuori, joka kuulut oppivelvollisuuden piiriin, tämä tarkoittaa hakeutumisvelvollisuutta opintoihin jo nyt, ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä. Mikäli ensimmäisellä hakukerralla ei tärppää, hakuvelvollisuus jatkuu seuraavan haun aikaan ja aina siihen saakka kunnes täytät 18 vuotta tai olet tutkinnon suorittanut.

Oppivelvollisuuden laajentaminen Suomessa tehtiin, koska osaamisvaatimukset työmarkkinoilla ovat kasvaneet ja työllistyminen edellyttää nykyaikana lähes aina jonkin tutkinnon suorittamista. Samalla se, että nuori jää vaille koulutusta, luo hänelle myös tilan jossa hän ei kuulu yhteiskunnassa mihinkään. Koulun on tarkoitus pitää nuori yhteiskunnan verkossa kiinni, ja samoin toimii työpaikat aikuisuudessa. Oppivelvollisuuden voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksen kautta, mikä mahdollistaa myös hyvin työelämälähtöisen tulokulman opintoihin.   

Muutaman vuoden takaisen Foundation for Young Australians -säätiön tutkimuksen mukaan nyt valmistuvalla nuorella tulee olemaan työuransa aikana keskimäärin 17 eri työnantajaa ja alaakin hän vaihtaa elämänsä aikana viidesti. Oma alan löytäminen voi siis joskus viedä aikaa.

Poikkeusaikojen vallitessa ei välttämättä työllistyminen ole mahdollista, koska useita toimintoja on jouduttu sulkemaan tai rajoittamaan. Tammikuussa 2021 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1177, mikä oli 116 henkilöä enemmän (10,9 %) kuin vuotta aikaisemmin. (TEM, työnvälitystilasto)

Nyt onkin siis hyvä hetki keskittyä itseensä ja käyttää aika osaamisen kerryttämiseen. Mikäli suunta opintojen suhteen on vielä hakusessa, kannattaa hyödyntää TE-palveluiden maksuttomat palvelut, kuten ura- ja työnhakuvalmennukset sekä koulutusneuvonnan ja uraohjauksen monipuoliset palvelut. Jos suunta ei siltikään heti aukene, voin lohduttaa, että yhden tutkinnon ei välttämättä tarvitse olla se ainut. Sillä avataan ovia ja päästään työelämään kokeilemaan omia siipiä. Suunta löytyy eri kokemuksien kautta ja lisäkoulutusmahdollisuuksia on tarjolla aina omasta elämäntilanteesta riippuen, joko työvoimakoulutuksena tai vaikkapa verkko-opintoina laajan korkeakoulu-, opisto- tai ammattikouluverkoston kautta. Onnea siis hakuun, hyödynnä apunasi peruskoulusi opinto-ohjaaja sekä laajaa opettajaverkostoa. Myös alueesi ammatilliset oppilaitokset ja nuorille suunnattu Ohjaamo-toiminta neuvoo ja opastaa ja tarvittaessa myös TE-palvelut tai alueellasi oleva kuntakokeilutoimija.

Niina Lipponen
Johdon assistentti
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Lähteet: TEM, työnvälitystilasto. Julk. 2.3.2021. Viitattu 10.3.2021. ETELÄ-POHJANMAA Työllisyyskatsaus Tammikuu 2021 (temtyollisyyskatsaus.fi)

Nuoret ja työllisyyden kuntakokeilut

Nuorten työllisyyden edistäminen on otettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiassa alueelliseksi tavoitteeksi. Etelä-Pohjanmaalla tähän onkin kiinnitettävä erityistä huomiota, koska nuorten osuus maakunnan muuttotappiossa on keskeinen, nuorten osuus työttömistä on valtakunnallisesti verrattuna korkea ja syntyvyys on ollut laskussa.

Nuorten pysymistä ja sijoittumista maakuntaan auttaa hyvät koulutus- ja työmahdollisuudet.

Toisaalta alueen työttömistä lähes viisi sataa nuorta on ilman ammatillista koulutusta. Kokonaistyöttömyys on ollut viime vuodet voimakkaassa laskussa ja työnantajilla esiintyy entistä useammin vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Periaatteessa maakunnassa pitäisi olla nuorille yhä paremmin mahdollisuuksia työllistyä ja kiinnittyä alueelle, mutta nuorten kohdalla työ- ja koulutusmarkkinat eivät kuitenkaan toimi optimaalisesti.

Työ- ja elinkeinohallinnolla on runsaasti erilaisia palveluja, joilla nuorten tilannetta voidaan edistää. Kuntatasolla useat eri hallinnon alat ja toimijat ovat yhdistäneet voimiaan nuorten palvelujen koordinoinnissa ja tuottamisessa. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä nuorten ohjaamot ja Seinäjoella toimiva monialainen työllisyyspalvelu AIMO.

Hyvin toimiva verkostoyhteistyö auttaa kohdentamaan palveluja oikea aikaisesti oikeisiin henkilöihin.

Yhä useammin kannattaisi kuntatasolla koota saman katon alle kaikki nuoria koskettavat palvelut. Tällöin myös palveluja tuottavien organisaatioiden yhteistyö lisääntyisi ja toiminta kohdentuisi tehokkaasti palvelutarpeiden mukaisesti.

Työllisyyden kuntakokeiluja ollaan käynnistämässä valtakunnassa tämän vuoden aikana. Hallituksen esitys kokeilulaiksi on valmisteilla ja tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn kevään aikana. Kuntakokeiluissa kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan. Kokeilukunnat ottavat mm. vastuun alle 30-vuotiaiden nuorten julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä. Kokeilu on toteutumassa Seinäjoen ja Ilmajoen kuntien alueella. Kokeilukunnilla on mahdollisuus rakentaa uudenlaisia toimintamalleja ja palveluja nuorille, hyödyntää kuntien laajaa palveluvalikoimaa sekä käyttää valtion ja kuntien resursseja. Aika näyttää kehittyykö nuorten työllisyys parempaan suuntaan, kun valtion ja kuntien voimavarat yhdistetään. Kokeiluissa on näytön paikka.

Jari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mikä auttaa, jos ei työllisty?

 

Valmentajat neuvovat asiakkaita katsomaan asioita työnantajien näkökulmasta.

 

Työssäni koordinoin valmennuspalveluita Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueella. Työhöni kuuluu monipuolisia tehtäviä hallinnon, suunnittelun, neuvonnan sekä viestinnän ja markkinoinnin alueella.

Kerron ajatuksiani siitä, mitä valmennukset ovat ja miksi niihin kannattaa osallistua.

Valmennusten keskiössä on työnhakutaitojen kehittäminen, mutta mitä se kullekin tarkoittaa, on yksilöllistä. Osalle työnhakutaitojen kehittäminen tarkoittaa rohkeutta ottaa puhelin käteen ja vinkkejä siitä, mitä puhelimeen sanotaan. Se voi olla haastattelutilanteeseen valmistautumista. Se voi olla hakemusten sanamuotojen viilaamista ja CV:n ulkonäön parantamista tai video CV:n tekemistä. Tai sitten voidaan lähteä aivan perusteista, eli miten hakemus tehdään ja mikä on CV. Jokainen näistä taidoista, oli kyse perustaidoista, houkuttelevuuden parantamista tai muista hakijoista erottumisesta, on tärkeää ja edistää työpaikan saamista.

Työnhaku on ensisijaisesti oman osaamisen markkinointia,

osaamisen sanoittamista ja paketoimista houkuttelevaan muotoon. Siksi valmennuksissa keskitytään erityisesti osaamiseen – sen markkinointiin, mutta erityisesti myös sen tunnistamiseen.

Mitä minä osaan? Mihin tuota osaamista voi hyödyntää? Valmentajat neuvovat asiakkaita katsomaan asioita työnantajien näkökulmasta. Millaista osaamista työpaikoilla tarvitaan? Tiettyyn tehtävään kuuluvaa substanssiosaamista, kyllä – mutta myös muita taitoja ja ominaisuuksia – aktiivisuutta, vuorovaikutustaitoja, oman työn johtamista, oppimishalua, luotettavuutta.

Työelämä tarvitsee sekä aloittajia että lopettajia – niitä jotka ideoivat ja laittavat asioita alulle sekä niitä, jotka hoitavat hommat maaliin asti.

Valmennuksessa avarretaan näköalaa siihen, mihin kaikkeen oma osaaminen soveltuu. Vasta tunnistettuaan osaamisensa voi sitä tehokkaasti markkinoida työnantajille.

Valmentajat haastavat tunnistamaan oman osaamisensa lisäksi myös osaamisensa puutteita. Vasta puutteiden tunnistaminen ja tunnustaminen antavat aihetta tehdä näille puutteille jotain, sillä kuka korjaa sellaista, joka ei ole rikki? Valmennuksesta voi saada kimmokkeen lähteä koulutukseen tai työkokeiluun, johon ilman valmennuksen aikana koettua silmien aukeamista olisi tullut lähdettyä.

Piilotyöpaikkojen etsiminen, omien suunnitelmien selkeyttäminen ja koulutusvaihtoehtojen pohdinta ovat myös asioita, joihin valmennuksissa paneudutaan. Ryhmävalmennusten lisäksi tarjoamme mahdollisuuden yksilölliseen työhönvalmennukseen. Työhönvalmennuksesta saa oman valmentajan pidemmäksi aikaa käyttöönsä. Valmentaja tukee ja sparraa useamman kuukauden ajan – kulkien rinnalla tsempaten ja haastaen.

 

Marjo Polvi, TE-palvelut, valmennuspalvelut

 

 

Marjo Polvi
TE-palvelut, valmennuspalvelut

Uusi alku täynnä mahdollisuuksia

Tärkeintä ei ole määränpää, vaan matka.

Kohtaamme elämämme aikana paljon erilaisia suurempia ja pienempiä valintoja. Itsenäistyminen ja tulevaisuuden suunnittelu konkretisoituvat nuoruudessa. Itseni täytyi esimerkiksi lukion jälkeen miettiä, mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Jatkokoulutuksiin ei ollut vielä tarpeeksi motivaatiota ja lukion aikainen työ lähikaupassa jatkui lukion jälkeenkin.

Koti oli lähellä ja elämä oli siinä hetkessä täydellistä.

Noin puolen vuoden kuluttua erilaisten sattumusten kautta asuinkin jo toisella paikkakunnalla ilman työpaikkaa. En tiennyt mitä tehdä seuraavaksi ja uusi alku oli vierasta ja pelottavaakin. Suuremmassa kaupungissa etsiessäni töitä huomasin äkkiä, että hakijoita oli paljon ja työhaastatteluun pääseminenkin oli suuri saavutus. Opin, että hakemuksia kannattaa laittaa moneen eri suuntaan – niihinkin paikkoihin, jotka eivät hae työntekijöitä. Haastatteluiden jälkeen saadut palautteet auttoivat kehittymään työnhakijana. Lopulta työnhaku tuotti tulosta ja sain mukavan työpaikan. Toisaalta en saanut ensisijaisesti hakemaani työtä, mutta tuo mukavuusalueelta poistuminen opetti minusta uusia puolia työntekijänä.

Uusi kaupunki ja uudet opit

Rolle mukana muutoksissa jo vuodesta 2012.

Vuoden kuluttua istuinkin jo koulun penkillä – taas uudessa kaupungissa. Vaikka koulutus tuntui itselle sopivalta, koin välillä epävarmoja hetkiä. Koulutus on kuitenkin ollut yksi suurimmista vaikutuksista elämääni.

Oman alan valinta tuntuu varmasti monesta muustakin haasteelliselta. Onneksi koulutusmahdollisuuksia on paljon ja aina voi opiskella lisää. Ja kuten sanontakin kuuluu ”ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä”.

Olen oivaltanut, että elämän eri valinnat vaativat välillä rohkeutta ja tutuista ja turvallisista ympyröistä poistuminen voi tehdä hyvää. Jos jokin valinta menee pieleen, ainakin se opettaa.

Erilaiset työkokemukset ja koulutukset antavat eväitä elämään ja avaavat taas uusia ovia.

Erityisesti erilaisissa yhteisöissä ja erilaisten persoonien kanssa toimiminen kehittää itseä. Haasteellisten tilanteiden edessä kannattaa olla avoin. Lisäksi koen, että jokaisen on hyvä oppia pyytämään ja ennen kaikkea ottamaan vastaan apua. Huolen jakaminen toisen ihmisen kanssa antaa uusia näkökulmia ja auttaa pohtimaan ratkaisuja. Uteliaalla asenteella pääsee myös pitkälle. Ennakkoluulot sen sijaan kannattaa heittää romukoppaan. Itsensä ja osaamisen kehittäminen jatkuukin läpi elämän.

Kirsi Tauriainen

Asiantuntija

TE-palvelut

Kiinnostaisiko harjoittelu tai työ Euroopassa?

EURES (European Employment Services) tarjoaa apuaan TE-toimistoissa ja Ohjaamoissa, kun olet kiinnostunut lähtemään harjoitteluun ulkomaille tai etsit työpaikkaa Suomen ulkopuolelta. EURES on siis eurooppalainen työnvälistysverkosto. Löydät EURES-neuvojan jokaisesta EU-/ETA-maasta. EURES-portaalin kautta löydät heidän yhteystietonsa.

eures.europa.eu https://ec.europa.eu/eures/public/fi/homepage

What is Drop’pin@EURES ?

Portaalista voit löytää harjoittelupaikan, jos olet nuori ja olet vailla työkokemusta tai haluat tutustua uuteen alaan. Drop’pinissä rekisteröityneet yritykset tarjoavat mahdollisuuksia nuorille saada kansainvälistä kokemusta. Rekisteröidy siis itsekin sivustolle, jos kansainvälistyminen ja uusien kokemusten saaminen kiinnostavat.

https://ec.europa.eu/eures/public/en/opportunities

Taloudellista tukea ulkomaan työnhakuun

Kaikki alle 35- vuotiaat voivat hakea Eka EURES -tukea työpaikan löytämiseen toisesta EU-maasta. Eka EURES-työpaikka voi auttaa sinua, jos haluat saada oman alan työkokemusta, vaikka olisitkin jo ollut töissä EU-maassa, startin työurasi alkuun tai vaihtaa ammatillista suuntautumistasi. Tutustu Eka EURES-työpaikka nuorelle

Kysyttävää?

Jos sinulle jäi kysyttävää Eka EURES -tuesta lähetä sähköpostia: yfej(at)te-toimisto.fi

Tutustu videoon: EURES auttaa silloin, kun suunnittelet muuttoa ulkomaille (Youtube)

EURES auttaa sinua TE-toimistoissa ja Etelä-Pohjanmaan Ohjaamoissa, kun haluat lisätietoa ulkomailla työskentelystä, harjoittelusta, asumisesta jne.

 

Sanna Davidsson

EURES-neuvoja

Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

 

”Työkkärin kurssi” vai maksuton täydennyskoulutus?

Koulutus kannattaa aina

Työvoimapoliittinenkoulutus, työvoimakoulutus, ”Työkkärin kurssi”? Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Miten olisi maksuton täydennyskoulutus tai uusi ammatti työvoimakoulutuksella?

Työvoimakoulutukset herättävät ristiriitaisia tunteita. Toiset parjaavat mitään sanomattomiksi päivähoitopaikoiksi, toiset näkevät koulutuksen mahdollisuudet ja ottavat omakseen.

Jos työttömyys on kohdannut, (kuten meitä kaikkia joskus kohtaa) miksi ei hankkisi uutta osaamista koulutuksen kautta? Eikä maksa mitään – päinvastoin – työvoimakoulutuksen ajalta saa päivärahan lisäksi kulukorvauksen ja usein vielä työttömyysetuuden voi saada korotettuna. Wau, liian hyvää ollakseen totta? Tottapa totta.

Kuka kouluttaa ja mihin?

Koulutusta ei tietysti järjestä TE-toimisto, vaan yleensä paikallinen ammatillinen oppilaitos. Kyllä, se sama ”amis”, jossa olet ehkä opiskellut tai ainakin ohi ajanut. Rahoitus koulutuksiin tulee valtiolta eli meiltä, sinulta ja minulta verotuloina.

Koulutukset suunnataan sille alalle, joiden osaajia tarvitaan työmarkkinoilla. Työvoimakoulutusten ehkä tärkein tavoite on saada ihmiset koulutuksen jälkeen töihin. Ellei heti työllisty, on koulutuksesta saanut uusia eväitä tulevaisuutta varten, kasvattanut verkostoa, luonut uusia kontakteja ja päässyt pois kotoa. Lisäksi tuore osaaminen on kullanarvoista töitä hakiessa.

Jos olet töiden välissä, miksi et hakeutuisi alasi täydennyskoulutukseen? Ammatinvaihtokin on mahdollista, ellei omalta alalta löydy töitä. Koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella, kouluttautuminen kannattaa aina.

 

Soile Kauttio

viestintäasiantuntija

Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut