työkokeilu

Yhteistyöllä kohti kotouttamista

nuorisotakuuMaahanmuuttajanuorten työllistymisen edistäminen ja kotouttaminen on yhteistyötä. TE-Palvelut ja lukuisat muut tahot tarjoavat nuorelle sellaisia palveluja, jotka vievät nuorta eteenpäin, kohti työmarkkinoita.

Uuden maahanmuuttajanuoren ilmoittautuessa työnhakijakasi TE-Toimistoon, hänelle varataan aika alkukartoitukseen. Alkukartoituksessa laaditaan kotoutumis- tai työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan palveluista, joita tarvitaan kotoutumisen ja työllistymisen tueksi.

Palveluita voivat olla:

  • Kotoutumiskoulutus, jota järjestetään suomen tai ruotsin kielellä. Suomen kielen oppimisen lisäksi koulutuksessa kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja koulutusjärjestelmästä. Lue lisää:
  • Työkokeilu tehdään työpaikalla. Työkokeilu selvittää ammatin soveltuvuuden. Työkokeilun voi aloittaa, kun sopimus työnantajan ja TE-toimiston kanssa on tehty. Lue lisää:
  • Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa on usein tavoitteena suorittaa ammatillisia tutkintoja tai niiden osia. Työvoimakoulutuksessa voi myös täydentää aiempaa osaamista ja koulutusta. Opetuskielenä on suomi. Kielen opiskelun ja ammatillisen koulutuksen voi yhdistää maahanmuuttajille suunnatussa ammatillisessa työvoimakoulutuksessa.Lue lisää:
  • Palkkatuetussa työssä työskennellään työpaikalla ja TE-toimisto tukee työnantajaa palkkakustannuksissa. Lisätietoja palkkatuetusta työstä saa TE-toimistosta. Lue lisää:
  • TE-toimisto antaa neuvontaa myös yritystoiminnan aloittamiseen. Aloittava yrittäjä voi tietyin edellytyksin saada starttirahaa. Lue lisää:

Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajat saavat palveluja ja neuvoja myös alueellisesti.

Lisätietoa:
Tervetuloa Suomeen – opas (tem.fi)

IMG_1044
Sanna Davidsson,
asiantuntija,
TE-palvelut

Ammatinvalinta ja sen vaikeus

spurttikalenteriElettiin vuotta 1996, allekirjoittanut oli 18-vuotias, Martti Ahtisaari oli presidenttinä ja Paavo Lipponen pääministerinä. Maksettiin markoilla, pidettiin salihousuja ja vyölaukkuja, eikä nuorisotakuusta ollut tietoakaan. Oltiin nuoria, kuolemattomia ja politiikasta viis veisattiin nuoren angstin voimalla.

Olin ollut jo 13-vuotiaana lastenhoitajana, seuraavana kesänä mansikkapellolla. TET-jaksolla olin kaupassa, sittemmin työskentelin kaupassa useita vuosia. Lisäksi kotona maatilan kesät olivat työntäyteisiä. Isä maksoi 3 markkaa perunapenkin ruohimisesta.

14-vuotiaana kesä alkoi ”Tienaa tonni” – viikoilla. Leikkasin pihalla matonkuteita ja tein lattian vahauksia. Seuraavana kesänä olin kaksi viikkoa vanhusten kotipalvelussa; kävin asioilla ja siivosin asukkaiden asuntoja. Näin puhdistus- ja hoitoalan ja totesin, että ne eivät ole minua varten.

Muistan sanoneeni, että haaveammattini on karkkikauppias, makeanhimoisena pikkutyttönä tietänette motiivin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pääsin ”työkkärin” kautta harjoittelujaksolle grillille. Sain olla karkkikauppias ja paistaa purilaisia. Harjoitteluajan palkka tuskin päätä huimasi, mutta kahden kuukauden pesti oli nuorelle kultaakin kalliimpi. Uskon, että sillä harjoittelutodistuksella pääsin K-kauppaan töihin seuraavana vuonna.

Olisi hyvä, että nuorena saisi kokeilla erilaisia työtehtäviä useissa eri paikoissa. Ammatinvalinta on kuitenkin iso juttu, joka pitää tehdä varhaisessa vaiheessa. Koulujen erilaiset työelämään tutustumisjaksot kannattaa rohkeasti käyttää hyödyksi. Ei koskaan tiedä, vaikka myöhemmin sitä kautta saisi oikean työpaikan.

Onneksi ammatinvalinnan helpottamiseen löytyy aikuisillekin monia erilaisia palveluita.

 Lisäksi tietoa itsestä ja eri ammateista voi ammentaa AVO ammatinvalintaohjelmalla, Ammattinetti.fi, ammattibarometri.fi ja foreammatti.fi sivustoilla.

Nyt eletään vuotta 2017, presidenttinä Sauli Niinistö, pääministerinä Juha Sipilä. Allekirjoittanutta kiinnostaa politiikka tällä hetkellä hieman enemmän kuin 20 vuotta sitten, sillä se määrittelee työtäni. Maksetaan euroilla tai erilaisilla sovelluksilla ja älypuhelimet ovat käden jatke, mutta ammatti pitää edelleen valita. ​

IMG_0504

Soile Kauttio

Viestintäasiantuntija

Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

 

Nuorisotakuu haasteena koko yhteiskunnalle

Nuoriso

Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä.

Yhteiskunnan pitäisi torjua nuorten syrjäytymistä kaikin mahdollisin tavoin, koska nuoret ovat sen tulevaisuus. Nuorisotakuun tavoitteena on estää hyvissä ajoin nuoren ajautuminen pois työ- tai opiskelumahdollisuuksien piiristä. Nuorisotakuu taistelee vakavaa yhteiskunnallista epäkohtaa vastaan. Esimerkiksi kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on kymmeniä tuhansia. Nuorten syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia on mahdotonta mitata, ja taloudellisesti ne ovat huomattavia. Suunnitelmat ovat siis selvillä ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat resurssit on varattu. Työ jatkuu nuorisotakuun toteutusvaiheessa, mikä vaatii edelleen aikaa ja panosta koko yhteiskunnalta.

Kuten aina ennenkin, on lähiyhteisöllä, perheellä ja yksilöllä keskeinen rooli lapsen ja nuoren henkisten edellytysten vahvistamisessa. Nuorisotakuu on vain yksi osoitus yksilöistä ja perheistä kumpuavasta välittämisen kulttuurista, jota tarvitaan vahvana myös tulevaisuudessa. Nuorisotakuun onnistuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisella yhteistyöllä on huolehdittava, että kaikille luodaan polkuja eteenpäin, eikä kukaan nuorista jää viranomaisverkostojen työn väliin. Yhteistyöllä saadaan sujuvasti ja usein onnistuneesti nuoren asiaa eteenpäin.

Kelassa pyritään myös löytämään syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ohjaamaan heitä sellaisten tahojen piiriin, jotka pystyvät tukemaan nuoren kasvua jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä. Kelan kuntoutuspalvelut tarjoavat vaihtoehtoja, kun jatkopolut ovat epäselviä ja sairaus vaikeuttaa opiskelua tai työskentelyä. Esimerkiksi työ- tai koulutuskokeilun avulla nuorelle voi selkiytyä tulevaisuuden suuntaviivat, oma ala ja samalla hän saa tukea ja neuvoja omaan elämäntilanteeseensa.

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy useampi nuori joka päivä. Nuorten työkyvyn tukemisella pystytään vaikuttamaan siihen, että nuori säilyttää työ- ja opiskelukykynsä ja työkyvyttömyyseläke on yhä harvemman edessä. Välittäminen, ennaltaehkäisevä työ, kattavat palvelut ja yhteistyö eri tahojen kesken ovat avainasemassa. Kelasta voi mielenterveyden häiriöiden kuntoutuksena hakea esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaa ja erilaisia kuntoutuskursseja. Arjessa on hyvä muistaa, että jokainen meistä tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka välittävät ja kuuntelevat. Nämä ihmiset voivat olla omia lähimmäisiä tai alan ammattilaisia.

Nykynuoret ovat tottuneet somettamaan, mesettämään jne. eli monilla heistä on hyvät valmiudet asioida eri tahojen kanssa sähköisesti. Sähköinen asiointi tehostaa palvelujen käyttöastetta ja lyhentää palvelun kestoa. Esimerkiksi Kelan työttömyysetuus-hakemuksen voi täyttää sähköisen asiointipalvelun kautta kotisohvalla istuessa tai laittaa oman, jo myönnetyn, työttömyysetuuden maksuun, jolloin saa suoraan tiedon minä päivänä ja kuinka paljon rahaa tulee tilille. Hämmästyttävän moni jättää tämän vaihtoehdon sen helppoudesta ja nopeudesta huolimatta edelleen käyttämättä.

Kasvokkain tapahtuva asiointi sujuu Kelassa kaikkein kätevimmin varaamalla ajan etukäteen. Ajanvarauspalvelu toimii myös puhelimen välityksellä asioitaessa eli asiakas voi varata puhelinajanvarausajan, jolloin Kelan virkailija soittaa asiakkaalle sovittuna aikana.

Helpotetaan elämää, mutta ei syrjäydytä ja anneta kenenkään syrjäytyä. Jokaisen sijoittama panostus tuo mukanaan monin kertaisesti hyvää itselle, omalle lähipiirille ja koko yhteiskunnalle.

Hyvää kesän alkua kaikille.

Kirjoittajina

Suvi Juonoja, kuntoutusetuuksien etuuskäsittelypäällikkö

Mika Niemi, työttömyysetuuksien etuuskäsittelypäällikkö

KELAn Keskinen vakuutuspiiri