Nuoret mukana vaikuttamassa Kauhajoella

Kauhajoen nuorisovaltuusto

Monesti kuulee sanottavan, että nuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta. Johtopäätös, joka useimmiten vedetään nuorten laskevasta äänestysaktiivisuudesta, saattaa olla virheellinen. Voi olla, että kyse onkin siitä, että nuoret ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta, osallistumisesta ja uudenlaisen politiikan tekemisestä sen sijaan, että tyytyisivät ilmaisemaan äänensä vaaliuurnilla. Nuorten vaikuttamisesta on viime keväältä hyvä esimerkki, kun 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg aloitti liikkeen ilmaston puolesta. Ilmastolakkoon osallistui 120 maan koululaiset ja Suomessa tempaus ajoittui eduskuntavaalien läheisyytteen. Vaaleja kutsuttiin ilmastovaaleiksi, epäilemättä nuorten ansiosta.  Myös vaikuttaminen ja osallistuminen keskusteluun sosiaalisessa mediassa on nuorten tapa tehdä politiikkaa.

Nuorisovaltuustot ovat tärkeä lenkki nuorten äänen ja aktiivisuuden kanavoimisessa kunnan toimintaan. Samalla kun nuorisovaltuustot varmistavat nykyisen päätöksenteon monipuolisuutta, nuorten osallistuminen rakentaa päätöksenteon tulevaisuutta. Nuorisovaltuustot eli nuvat tulivat lakisääteisiksi vuonna 2017. Kauhajoella nuorisovaltuusto on perustettu vuonna 2001. Tällä hetkellä Kauhajoen nuvassa on jäseniä 7 ja he ovat iältään 15-20 vuotiaita. Omien kokouksiensa lisäksi nuvalaiset ovat nimettyinä edustajina puhe- ja läsnäolo-oikeudella kaupungin lautakunnissa ja valtuustossa. Tällä tavalla on pyritty ottamaan nuoret mukaan myös varsinaiseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston toimintaa varten nimetään kaupungin nuorisotoimesta ohjaaja, joka tukee, kannustaa ja mahdollistaa nuvan toimintaa.

Kauhajoen nuorisovaltuuston kauden aloituskahvit

Kauhajoella nuorisovaltuustolla on jo verraten pitkät perinteet. Nuva on tunnustettu osa kaupungin toimintaa. Se otetaan aktiivisesti mukaan erilaisten tapahtumien järjestelyihin, paneeleihin ja keskustelutilaisuuksiin. Kauhajoella nuorten mielipidettä aidosti kuullaan ja arvostetaan.

Aktiivisuus hakea nuorisovaltuustoon on vaihdellut vuosittain, mutta viime vuosina passiivisuus on jonkin verran lisääntynyt. Nuorisovaltuuston toiminta muodostuu aina kulloinkin toiminnassa mukana olevien nuorten kiinnostusten ja ajankohtaisten ilmiöiden mukaan. Yhdeksi tavoitteekseen Kauhajoen nuva onkin tälle kaudelle ottanut toiminnan kehittämisen siten, että nuorten olisi helpompi tulla mukaan vaikuttamaan. Kauden 2019 aikana Kauhajoen nuorisovaltuusto on pyrkinyt parantamaan omaa näkyvyyttään muun muassa aktiivisemmalla ja näkyvämmällä sosiaalisen median sisällöllä. Nuva haluaa olla helposti lähestyttävä ja siksi kokouskäytäntöjä on uudistettu siten, että kokouksia pidetään eri paikoissa, jolloin toiminta tulee avoimemmaksi ja tutummaksi.

Nuorisovaltuusto työstää Kauhajoen kaupungin strategiaa.

Kaupunki haluaa omalta osaltaan olla mukana madaltamassa kynnystä vaikuttamiseen. Voimme toteuttaa yhdessä esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista päätöksentekoon tulevista asioista. Viime vuodelta meillä onkin tästä hyvät kokemukset kaupungin strategiaprosessin osalta. Kaupungin ja nuorisovaltuuston yhteiseksi tavoitteeksi voidaan ottaa se, että nuoret pääsevät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ei vasta silloin kun asiat ovat jo pitkälti päätettyjä, tämä varmasti lisää motivaatiota osallistumiseen.

Tämän lisäksi Kauhajoen nuva on kuluvalla kaudella päättänyt myös aktivoitua aloitteiden tekemisessä, yksi aloite on läpäissyt päätöksenteon ja toinen on matkalla päättäjille. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että nuorisovaltuuston toimintaan osallistumalla voi vaikuttaa.

 

Blogin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen ja Kauhajoen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Janita Mäkelä.

 

 

 

 

 

 

Maailma pienenee ja kansainvälistyy

Kuva: Pariisi / Jenna-Maria Heinonen

Viime vuosina on yhä enemmän ja enemmän ollut keskustelua siitä, kuinka maailma ikään kuin pienenee koko ajan. Internetin yleistymisen myötä ihmiset ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan aikaisemmin huolimatta siitä, ettei verkko vielä yllä ihan kaikkialle. Ihmiset myös liikkuvat aiempaa kauemmaksi esimerkiksi töiden perässä ja näin ollen sekä maahanmuutto että maastamuutto molemmat tuntuvat yleistyneen merkittävästi.

Koki asian miten tahansa, totuus on, että tulevaisuus näyttää hyvin monikulttuuriselta myös meillä Suomessa. Suomen väkiluku kasvaa lähinnä maahanmuuton myötä, ja uusia asukkaita tulee EU:n lisäksi ympäri maailmaa – toiset työn perässä, toiset perheen tai puolison vuoksi ja toiset esimerkiksi kotimaan epävakaan tilanteen seurauksena. Tämä näkyy tietenkin eniten kasvukeskuksissa, mutta ei ole aivan tavatonta istua pienen paikkakunnan kahvilassa ja kuulla viereisestä pöydästä esimerkiksi saksankielistä keskustelua.  Väestön kansainvälistyminen koskettaa meistä jokaista.

Kun samaan kaupunkiin ilmaantuu ihmisiä useista eri taustoista, eteen tulee väistämättä myös monenlaisia haasteita. Keskustelun ja viestinnän merkitys korostuu, jotta voimme tehokkaammin auttaa uusia asukkaita sopeutumaan yhteiskuntaamme ja omaksumaan esimerkiksi tapamme ja lainsäädäntömme sekä ymmärtämään kulttuuriamme, joka saattaa paikka paikoin vaikuttaa ulospäin hieman erikoiselta.

Kuva: Effel-Torni / Jenna-Maria Heinonen

Ranskassa ranskalaisena

Ollessani Ranskassa vaihdossa jäin usein kassajonoetuilijoiden uhriksi. Se ei johtunut siitä, että ranskalaiset olisivat kaikki töykeitä etuilijoita vaan siitä, että minä seisoin niin kaukana edessä olevasta jonottajasta, etteivät he tulkinneet minun edes jonottavan. Samasta syystä saattaa olla, että Suomeen tullut ranskalainen tulkitaan huonokäytöksiseksi vain siksi, että hän toimii automaattisesti edes ajattelematta asiaa. Eikä etuilu välttämättä ole ranskalaiselle niin suuri asia kuin mitä se meille suomalaisille on, puhumattakaan siitä, miettiikö ranskalainen yhtä paljon sitä, kenen kuuluu laittaa kapula kassahihnalla ostosten väliin; minun vai edelläni olevan asiakkaan.

Minun toimintamallini tuossa hetkessä ei ollut väärä, mutta ei tässä tapauksessa myöskään etuilijan. Me molemmat tulkitsimme tilannetta oman kulttuurimme ja siihen liittyvien tapojen valossa. Usein ne tavat ovat niin syvällä meissä, ettemme edes huomaa toteuttavamme niitä. Kun ulkomaalainen muuttaa Suomeen, hän tuo mukanaan liudan tottumuksia kotimaastaan. Kukaan ei automaattisesti suomalaistu astuessaan maamme rajojen sisäpuolelle, mutta kotoutumisen kannalta on merkittävää, että uudelle tulijalle kerrotaan, miksi me toimimme niin kuin toimimme ja miten me odotamme toistemme toimivan.

Kuva: Seine / Jenna-Maria Heinonen

Yhteinen kieli

Tässä vaiheessa kielitaidon rooli on keskeinen. Täytyy löytää yhteinen kieli, jotta viesti menee perille. Vaikka tulkkauspalveluita on usein käytettävissä, niitä ei ole mahdollista hyödyntää joka tilanteessa ja siksi jo arjen sujuvuutta ajatellen suomen oppiminen on tärkeää. Kukaan ei opi suomea päivässä, sillä suomi on vaikea kieli. Siitä huolimatta on hyvä, jos Suomeen muuttavalle aletaan jo alusta alkaen puhua myös suomea, sillä kielikylpy on usein tehokas tapa omaksua uusi kieli.

Totta kai myös suomalaiselle on iso etu oppia vieraita kieliä. Tulevaisuuden työmarkkinoilla eri kielten osaaminen nousee varmasti arvoon arvaamattomaan, eikä tälläkään hetkellä eri kielten taitaminen koskaan ole haitaksi. Siitä huolimatta panostetaan myös suomen kieleen, vaalitaan sitä ja käytetään sitä jatkossakin – myös maahanmuuttajien kanssa. Sillä tavoin he voivat aidosti oppia kielen ja rohkaistua käyttämään sitä. Muistetaan, että jo heikkokin kielitaito vie eteenpäin ja kieliopin oikeellisuutta tärkeämpää on kuitenkin viestin saaminen perille.

 

Jenna-Maria Heinonen
Asiantuntija, kotoutuminen ja maahanmuuttajien palvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto