Kaks’kättä työpaja 25 -vuotta

Seinäjoella ja Ilmajoella toimiva Kaks’Kättä työpaja tulee tänä vuonna toimineeksi 25 vuotta.

Yleistä taustaa työpajoista

• syntyneet pääosin 90-luvun syvän laman seurauksena, jolloin erityisesti nuorten työttömyys kasvoi
• työpajat eivät ole lakisääteistä toimintaa, minkä vuoksi niiden toiminnallinen kirjo on suuri
• työpajojen taustalla ovat yleensä kunnat

Kaks’Kättä työpajan alku

Marraskuun lopulla 1994 kokoontui ensimmäinen ryhmä nuoria ja vetäjiä kaupungin osoittamiin tiloihin entisessä Janitan kenkätehtaassa Kapernaumin teollisuusalueella. Toiminnan käynnistäjänä oli silloin Seinäjoella koulutustoimintaa järjestänyt Työväen sivistysliitto. Se kuitenkin luopui pian toiminnasta, kun paja organisoitui osakeyhtiöksi, jonka omistajiksi tulivat tukiyhdistyksen kautta silloiset neljä kuntaa Seinäjoki, Ilmajoki, Nurmo ja Ylistaro.

Alusta alkaen työpajan toiminta suunniteltiin hyvin työvaltaiseksi. Kun toimintaan lisäksi liitettiin kaupungilla jo toteutettuja toimintoja (ns. EKE-tuote), työpajan osastoiksi valikoituivat: kierrätyskeskus, lounasravintola, tekstiili, kotiapu, rakennus, metalli ja puu. Kaikkien osastojen työ oli keskeisesti käsin tehtävää ”oikeaa” työtä, jonka pohjalta pajan nimenkin kerrottiin syntyneen.

Lähde: Kaks’Kättä työpajan verkkosivuilta

Työpaja aloitti siis nuorten työpajana. Laman synnyttämän korkean työttömyyden jatkuessa nuorten ”pahoinvointi” lisääntyi ja 2000-lukua lähestyttäessä kuvaan mukaan tulivat nuorten lievät mielenterveyden ongelmat. Työpajan piti vastata tähänkin haasteeseen ja aloitettiin nuorten yksilövalmennus, missä käydään läpi nuoren hyvin henkilökohtaisia asioita, kuten arjen hallintaa, minäkuvaa, vahvuuksia, itsetuntoa, arvoja/asenteita, vuorovaikutustaitoja.

Kaks’Kättä työpaja taloudellisena toimijana

Suomen liityttyä EU:iin voitiin työpajatoimintaan osoittaa merkittäviä määriä Euroopan sosiaalirahaston tukia. Sen ansiosta työpajatoimintaa voitiin kehittää paremmin vastaamaan ministeriöiden toiveita. Ministeriöt (STM, TEM ja OKM) myös kiinnostuivat toiminnan tuloksellisuudesta ja sen tuloksena syntyi SYTA-malli, joka tulee sanoista Sosiaalisen Yhteisön Toiminnan Analyysi. Mallissa mitattiin toiminnan aikaansaamia tuloksia monipuolisesti ja myös toiminnan taloudellisia tuloksia.

Yksinkertaistaen voitiin todeta että, jos työpajan tuotteiden ja palvelujen myynti kattaa 35% – 45% toiminnan kokonaiskustannuksista, toiminta ei maksa yhtään ylimääräistä euroa ympäröivälle yhteiskunnalle. Laskelma perustui yhteisön ”pitkästä tuloslaskelmasta” poimittuihin toteutuneisiin nettokustannuksiin, joita verrattiin niihin vaihtoehtoisiin nettokustannuksiin, joita olisi täytynyt maksaa toimintaan osallistuneille työttömille henkilöille joka tapauksessa, jos he eivät olisi olleet työpajajaksolla. Suuri prosentuaalinen vaihteluväli johtuu vallitsevista tulonsiirtojen suuruuksista. Selvitys oli erityisen tärkeä suurimman rahoittajan, eli kuntien kannalta

Vuoden 2018 tiedoissa Kaks’Kättä työpajan omat tuotot olivat n. 42% kokonaiskustannuksista, joten siinä suhteessa toiminta vaikuttaisi olevan edelleen kansantaloudellisesti hyvin tehokasta ja järkevää toimintaa.

Kaks’Kättä työpaja yksilön apuna ja tukena

Työpajan taloudellinen toiminta on haluttu nähdä välillä vastakkaisena yksilön kuntouttamisen kanssa. Ne eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia asioita. Oikea, tuettu työ voi olla hyvin terapeuttista ja itsetuntoa kasvattavaa. Kun siihen yhdistetään henkilökohtainen ohjaus ja koulutus, sekä sosiaalisen yhteisön tuki, voi lopputulos olla yllättävän hyvä.

Täydellinen onnistuminen ei kuitenkaan läheskään aina riipu pelkästään työpajasta tai yksilöstä, vaan myös yhteiskunnasta. Työpaja ei luo koulutus- tai työpaikkoja, vaan ne ovat yhteiskunnan ja yritysten tehtäviä. Liian usein yhteiskunnallinen kehitys ja talouden vaihtelut jarruttavat sopivien työpaikkojen löytämistä. Suurtyöttömyydestä on tullut lähes pysyvä olotila Suomessa. TEM:n syyskuun 2019 tilaston mukaan maassa oli 226 000 työtöntä työnhakijaa ja samanaikaisesti TE-toimistoissa oli avoinna noin 65400 työpaikkaa. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli heinäkuussa tilaston mukaan 27 900. Suomen työmarkkinoiden pysyvä paradoksi on yhtäaikainen suurtyöttömyys ja työvoimapula.

Lähde: Kuva lainattu Kaks’Kättä työpajan verkkosivuilta

Kaks’Kättä työpaja tänään

Neljännesvuosisadan kuluessa Kaks’Kättä työpajasta on kasvanut ja kehittynyt alueellisesti arvostettu toimija ja yhteistyökumppani koulutuksen, työllistämisen ja sosiaalisen tuen kenttään, Työpajalla on hyvät tilat Seinäjoella ja Ilmajoella. Vuosien aikana työpajan toiminnot ovat laajentuneet ja pajalla toimii nykyään myös restaurointipaja sekä kiinteistöpalvelut. Kahvilatoiminnot ovat laajentuneet Seinäjoen kirjaston ja lukion kahviloihin sekä Järjestötalon lounasruokalaan.

Nykyään pajalla toimii myös työnsuunnittelija, jonka tehtäviin kuuluu jatkopolutus valmentautujille. Pajajakson aikana laitetaan työnhaun asiakirjat kuntoon, etsitään yhdessä avoimia työpaikkoja, tehdään hakemuksia ja prepataan työpaikkahaastatteluihin. Opiskelu on ollut hyvä vaihtoehto tulevaisuuden kannalta. Yhteistyö Sedun kanssa on tiivistä ja pajalla on onnistuneesti suoritettu lukuisia osatutkintoja oppisopimuksella. Vuonna 2018 pajalla oli n. 350 valmentautujaa, joista 33% jatkoi töihin avoimille työmarkkinoille ja 15 % aloitti tutkintoon tähtäävät opinnot.

Toivotamme pirteälle 25 -vuotiaan toiminnalle tästä eteenpäinkin Onnea ja Menestystä.

Esko Vaismaa

työpajan vetäjä 1998-2013

 

 

Seija Sampo

valmennuspäällikkö/yksilövalmentaja

työpajalla vuodesta 1999-

 

 

Miten huomioimme polaariset kulttuurit X, Y ja Z-sukupolvien työllistymisessä

Kuva: Vimpelin kunnan verkkosivut

Aasiassa koitetaan saada hallintaan vahvaa korruptiota. Korruption poistamiseen on luotu anti-korruptio kampanjoita, lakeja ja kohdennettu poliisivoimien resursseja. Tulokset kampanjoiden osalta ovat olleet kuitenkin varsin näennäisiä. Tämä johtuu osaltaan siitä, että korruptio Aasiassa on kulttuurillishistoriallinen asia. Me voimme muuttaa muutamissa viikoissa lakeja, muuttaa organisaatiorakenteita ja rakentaa uutta infraa. Me emme kuitenkaan pysty muuttamaan kulttuuria. Kulttuuri on ja elää yleensä yhden sukupolven ajan. Kulttuurin vaikutus aliarvioidaan erittäin kaukaa haetun anti-korruptio esimerkin lisäksi myös nuorten työllistämisessä. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää ymmärtää miten X, Y ja niin kutsuttu Z sukupolvi ajattelee kulttuurillisesti.

X eli sodanjälkeen syntyneet suuret ikäluokat arvostavat työntekoa ja työtä itsessään, eläen varsin hierarkisessa ja titteleille omistautuneessa toimintakulttuurissa. X-sukupolvi rakensi talon, osti auton ja ennen kaikkea sitoutui. Y-sukupolvi eli 85-95 syntyneet ovat tottumaan digitalisaation luomaan globaaliin toimintaympäristöön. Y-sukupolvi elää kulttuurissa, jossa työssä merkityksellistä ei ole tittelit tai hierarkia. Y-sukupolvi ei myöskään halua sitoutua ja omistaa materiaalia, kuten asuntoa, kuin heitä edeltävä X-sukupolvi. Työssä tärkeää on kuulua osaksi jotain merkityksellistä toimintaa. Työn arvostaminen vain palkan lähteenä on Y-sukupolvelle toisarvoinen asia. Y-sukupolvi haluaa materiaalin ostamisen sijaan panostaa kokemuksiin.

”Tulevaisuuden työmaailmassa digitalisaatio mahdollistaa entisestään myös nuorten työllistymistä kevytyrittäjyyteen.”

Nuorten työllistymisen kannalta näiden edellä mainittujen kulttuurillisten lainalaisuuksien hyväksyminen on ensisijaisen tärkeää. Muussa tapauksessa työpaikka ja työnantaja eivät näyttäydy mielenkiintoiselta. Tulevaisuuden työmaailmassa meidän tulee entisestään panostaa etätyömahdollisuuksiin. Koska Y-sukupolvi, eli nyt työelämässä olevat nuoret, eivät halua sitoutua yhteen paikkaan tai paikkakuntaan, näin ollen etätyö, liukuvat projektiluontoiset työt ovat nuorten työllistämisen kannalta tärkeitä.

Tulevaisuuden työmaailmassa digitalisaatio mahdollistaa entisestään myös nuorten työllistymistä kevytyrittäjyyteen. Meidän tulee tukea ja kouluttaa nuoria myös tähän kasvavaan trendiin. Vakituiset työsuhteet tulevat jäämään sivuun ja digitalisaation mahdollistaessa nuoret voivat kasvavissa määrin työskennellä erilaisissa globaaleissa projekteissa kevytyrittäjinä. Yhdysvalloissa UBER, Lyft, foodora ja Air-BNB näyttelevät esiasteita siitä, miten nuori voi yhden kännykkä appin lataamalla muuttua muutamassa minuutissa yrittäjäksi. Tulevaisuudessa nuorten työllistäminen on tämän kehityksen valossa joustavaa, helppoa ja varsin riskitöntä. Kun pohdimme mihin tulevaisuuden nuoret tulevat työllistymään edellä mainittujen lainalaisuuksien ymmärtäminen on tärkeää. Meidän tulee nähdä miten digitalisoituvat työmarkkinat kehittyvät ja samalla hyväksyä eri generaatioiden varsin polaariset kulttuurilliset ajatusmaailmat ja toimintatavat.

 

Pesäpallon maailmanpääkaupungin kaupunginjohtaja

Vimpelin kunnanjohtaja

Sami Gustafsson