Nuoret ja työllisyyden kuntakokeilut

Nuorten työllisyyden edistäminen on otettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiassa alueelliseksi tavoitteeksi. Etelä-Pohjanmaalla tähän onkin kiinnitettävä erityistä huomiota, koska nuorten osuus maakunnan muuttotappiossa on keskeinen, nuorten osuus työttömistä on valtakunnallisesti verrattuna korkea ja syntyvyys on ollut laskussa.

Nuorten pysymistä ja sijoittumista maakuntaan auttaa hyvät koulutus- ja työmahdollisuudet.

Toisaalta alueen työttömistä lähes viisi sataa nuorta on ilman ammatillista koulutusta. Kokonaistyöttömyys on ollut viime vuodet voimakkaassa laskussa ja työnantajilla esiintyy entistä useammin vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Periaatteessa maakunnassa pitäisi olla nuorille yhä paremmin mahdollisuuksia työllistyä ja kiinnittyä alueelle, mutta nuorten kohdalla työ- ja koulutusmarkkinat eivät kuitenkaan toimi optimaalisesti.

Työ- ja elinkeinohallinnolla on runsaasti erilaisia palveluja, joilla nuorten tilannetta voidaan edistää. Kuntatasolla useat eri hallinnon alat ja toimijat ovat yhdistäneet voimiaan nuorten palvelujen koordinoinnissa ja tuottamisessa. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä nuorten ohjaamot ja Seinäjoella toimiva monialainen työllisyyspalvelu AIMO.

Hyvin toimiva verkostoyhteistyö auttaa kohdentamaan palveluja oikea aikaisesti oikeisiin henkilöihin.

Yhä useammin kannattaisi kuntatasolla koota saman katon alle kaikki nuoria koskettavat palvelut. Tällöin myös palveluja tuottavien organisaatioiden yhteistyö lisääntyisi ja toiminta kohdentuisi tehokkaasti palvelutarpeiden mukaisesti.

Työllisyyden kuntakokeiluja ollaan käynnistämässä valtakunnassa tämän vuoden aikana. Hallituksen esitys kokeilulaiksi on valmisteilla ja tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn kevään aikana. Kuntakokeiluissa kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan. Kokeilukunnat ottavat mm. vastuun alle 30-vuotiaiden nuorten julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä. Kokeilu on toteutumassa Seinäjoen ja Ilmajoen kuntien alueella. Kokeilukunnilla on mahdollisuus rakentaa uudenlaisia toimintamalleja ja palveluja nuorille, hyödyntää kuntien laajaa palveluvalikoimaa sekä käyttää valtion ja kuntien resursseja. Aika näyttää kehittyykö nuorten työllisyys parempaan suuntaan, kun valtion ja kuntien voimavarat yhdistetään. Kokeiluissa on näytön paikka.

Jari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Nuoret mukana vaikuttamassa Kauhajoella

Kauhajoen nuorisovaltuusto

Monesti kuulee sanottavan, että nuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta. Johtopäätös, joka useimmiten vedetään nuorten laskevasta äänestysaktiivisuudesta, saattaa olla virheellinen. Voi olla, että kyse onkin siitä, että nuoret ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta, osallistumisesta ja uudenlaisen politiikan tekemisestä sen sijaan, että tyytyisivät ilmaisemaan äänensä vaaliuurnilla. Nuorten vaikuttamisesta on viime keväältä hyvä esimerkki, kun 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg aloitti liikkeen ilmaston puolesta. Ilmastolakkoon osallistui 120 maan koululaiset ja Suomessa tempaus ajoittui eduskuntavaalien läheisyytteen. Vaaleja kutsuttiin ilmastovaaleiksi, epäilemättä nuorten ansiosta.  Myös vaikuttaminen ja osallistuminen keskusteluun sosiaalisessa mediassa on nuorten tapa tehdä politiikkaa.

Nuorisovaltuustot ovat tärkeä lenkki nuorten äänen ja aktiivisuuden kanavoimisessa kunnan toimintaan. Samalla kun nuorisovaltuustot varmistavat nykyisen päätöksenteon monipuolisuutta, nuorten osallistuminen rakentaa päätöksenteon tulevaisuutta. Nuorisovaltuustot eli nuvat tulivat lakisääteisiksi vuonna 2017. Kauhajoella nuorisovaltuusto on perustettu vuonna 2001. Tällä hetkellä Kauhajoen nuvassa on jäseniä 7 ja he ovat iältään 15-20 vuotiaita. Omien kokouksiensa lisäksi nuvalaiset ovat nimettyinä edustajina puhe- ja läsnäolo-oikeudella kaupungin lautakunnissa ja valtuustossa. Tällä tavalla on pyritty ottamaan nuoret mukaan myös varsinaiseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston toimintaa varten nimetään kaupungin nuorisotoimesta ohjaaja, joka tukee, kannustaa ja mahdollistaa nuvan toimintaa.

Kauhajoen nuorisovaltuuston kauden aloituskahvit

Kauhajoella nuorisovaltuustolla on jo verraten pitkät perinteet. Nuva on tunnustettu osa kaupungin toimintaa. Se otetaan aktiivisesti mukaan erilaisten tapahtumien järjestelyihin, paneeleihin ja keskustelutilaisuuksiin. Kauhajoella nuorten mielipidettä aidosti kuullaan ja arvostetaan.

Aktiivisuus hakea nuorisovaltuustoon on vaihdellut vuosittain, mutta viime vuosina passiivisuus on jonkin verran lisääntynyt. Nuorisovaltuuston toiminta muodostuu aina kulloinkin toiminnassa mukana olevien nuorten kiinnostusten ja ajankohtaisten ilmiöiden mukaan. Yhdeksi tavoitteekseen Kauhajoen nuva onkin tälle kaudelle ottanut toiminnan kehittämisen siten, että nuorten olisi helpompi tulla mukaan vaikuttamaan. Kauden 2019 aikana Kauhajoen nuorisovaltuusto on pyrkinyt parantamaan omaa näkyvyyttään muun muassa aktiivisemmalla ja näkyvämmällä sosiaalisen median sisällöllä. Nuva haluaa olla helposti lähestyttävä ja siksi kokouskäytäntöjä on uudistettu siten, että kokouksia pidetään eri paikoissa, jolloin toiminta tulee avoimemmaksi ja tutummaksi.

Nuorisovaltuusto työstää Kauhajoen kaupungin strategiaa.

Kaupunki haluaa omalta osaltaan olla mukana madaltamassa kynnystä vaikuttamiseen. Voimme toteuttaa yhdessä esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista päätöksentekoon tulevista asioista. Viime vuodelta meillä onkin tästä hyvät kokemukset kaupungin strategiaprosessin osalta. Kaupungin ja nuorisovaltuuston yhteiseksi tavoitteeksi voidaan ottaa se, että nuoret pääsevät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ei vasta silloin kun asiat ovat jo pitkälti päätettyjä, tämä varmasti lisää motivaatiota osallistumiseen.

Tämän lisäksi Kauhajoen nuva on kuluvalla kaudella päättänyt myös aktivoitua aloitteiden tekemisessä, yksi aloite on läpäissyt päätöksenteon ja toinen on matkalla päättäjille. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että nuorisovaltuuston toimintaan osallistumalla voi vaikuttaa.

 

Blogin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen ja Kauhajoen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Janita Mäkelä.