Suomi 1918 ja Suomi 2067 – ajatuksia nuorista ja nuorten ajatuksia

kuva63_edith_sjosten_1918_laat2

Diakonissa Edith Sjösten.  Kuva: Hkin diakonissalaitoksen arkisto.

Paraisten seurakuntadiakonissa, sairaanhoitaja  Edith Sjösten (1884 – 1976) työskenteli nuorena  kovissa olosuhteissa Tammisaaren vankileirillä vuonna 1918.  Alkuvuodesta Sjösten oli ollut valkoisen puolen rintamasairaanhoitajana Vaasan seudulla. Valkoiset sisaret tekivät töitä hoitajina rintamalla, sairaaloissa ja sotavankileireillä, kristillisen vakaumuksensa takia he auttoivat myös punaisia. Siksi heitä syrjittiin ja hyljeksittiin.

Vankileirillä olosuhteet olivat äärimmäisen ankeat, pulaa oli kaikesta, vankeja kuoli lavantautiin, punatautiin ja kuumeeseen. Kokemus oli Sjöstenille karmiva, hän kirjoitti muitelmissaan kestäneensä punavankileirin kurjuutta ja kuolemaa muita sisaria paremmin siksi että oli Vaasan seudulla karaistunut kohtamaan kauheuksia. Edith oli isoäitini sisar, jonka muistan lapsuuteni mummulan kesistä. Hän eli iloisena ja elämää rakastavana diakonissana 92-vuoden ikään, me lastenlapset emme tuolloin ymmärtäneet hänen ”kertomuksiaan”, nyt arvostammme!

Nuorten tulevaisuuskuvat 2067- tutkimuksessa (Turun yliopisto 6/2017) puolestaan tämän päivän 18 -vuotiaita nuoria pyydettiin katselemaan Suomea eläkeläisen silmin vuonna 2067. Tutkimuksen tuloksena nuorten toiveiden tulevaisuus voidaan tiivistää sanapariin tasapainoinen arki. Sanapari tarkoittaa toisille kunnianhimoisia uratavoitteita, halua työskennellä kansainvälisessä ympäristössä,  toisille se tarkoittaa saada tehdä sisällöltään mielenkiintoista, vakituista  työtä pienemmissä ympyröissä.

Yhdistävänä tekijänä tutkimuksessa nähdään kuitenkin halu tehdä toimeliasta arkea, johon kuuluu perhe, ystäviä, säännöllinen työ, mahdollisuus vapaa-ajan aktiviteetteihin, muttei kuitenkaan  jatkuvaa lomatunnelmaa. Asumisympäristössä arvostetaan luonnonläheisyyttä, rauhallisuutta ja turvallisuutta. Palveluiden saatavuus on tärkeää, liikenne yhteyksien pitää olla toimivat, mutta voidaan myös kävellä ja käyttää julkista liikennetta. Läheiset ihmissuhteet ovat tärkeät, elämisen mukavuuteen kaivataan varoja, muttei välttämättä viimeisintä teknologiaa.

Työn on oltava mielenkiintoista, työnkuvien vaihtelevia ja työaikojen joustettavia. Etätyö ei houkuta, koska työyhteisöä arvostetaan. Huolen aiheita ovat opiskelupaikan,  hyvän työpaikan saanti ja elämänkumppanin löytyminen. Tärkeää on kuulua  yhteiskuntaan, tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se luodaan.

Unelmatyön, -asumisympäristön, -asunnon, keitä ja mitä nuorten unelmatulevaisuuteen sisältyy -osioiden  lisäksi nuorilta kysyttiin,  miltä näyttää itsenäisyyspäivän vietto vuonna 2017. Suomi 100-juhlaa nuoret haluavat viettää perheen ja ystävien kanssa kotona, syödä ja juoda hyvin sekä katsoa televisiosta itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa tai elokuvaa Tuntematon sotilas. Alkoholinkäyttö kulminoituu juhlamaljan nostamiseen. Voidaan syödä gmo-kanaa ja juoda healthywateria.

Vanhuksina (2067) he näkivät juhlivansa itsenäisyyttä Marttojen kerhotalolla purkkisosetta ja mansikkasoppaa syöden, muistellen vanhoja hyviä aikoja tai ateria voi olla säänöstelty juhla-ateria: yksi olut, 200 g karjalapaistia, 50 g suklaata, 150 g vaniljajäätelöä ja 150 mg:n ilopilleri, tässä kohtaa halutiin myös päästä juhlapäivänä kättelemään Keisari Niinistö II:sta ja viettää osa juhlapäivästä virtuaalisilla Linnan juhlilla.

Vaikken itse tuota tulevaisuutta ihan vuoteen 2067  taida kokea, näyttää se tuiki tutulta, tavalliselta ja turvalliselta tasapainoiselta arjelta  (lukuunottamatta 150 mg:n ilopilleria). Tulevaisuuden kuvat tukevat  useimpien meidän arvoja  ja uskon myös että isotätini Edith lukisi tehtyä tutkimusta turvallisin  mielin hymy suupielissä ja kirkkaissa silmissä.

(Lainauksia Sisällissodan syrjityt sisaret, Ilkka 12.3.2017. Ihmisen arvo, Jyrki Paaskoski 2017)

Hyvää itsenäisyyspäivää 2017!

Suomi nuorten puolella ennen, nyt ja tulevaisuudessa

hannele-koivumaki-profiiliHannele Koivumäki

TE-toimisto

Nuorisotakuu

Mainokset

Kurkistus lukujen taakse – työpajalta haaveammattiin!

KUVITUS LAMPPU office

Lehtien sivuilla tulee vastaan tilastotietoa muun muassa työllisyystilanteesta ja sen muutoksista. Lukujen ja prosenttien takana on monenlaisia tarinoita, joista tässä haluan kertoa tarinan päähenkilön luvalla yhden. Itse olen ollut siinä mukana tarinan loppuosalta aloitettuani työni STEP ON -hankkeen projektityöntekijänä. STEP ON -hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea työpajan asiakkaiden siirtymistä työelämään.

Tarinan nuori mies tuli ensimmäistä kertaa työpajalle vähän yli parikymppisenä. Peruskoulu oli jäänyt häneltä aikoinaan kesken. Pajajakson aikana pohdittiin keinoja koulunkäynnin jatkamiseen. Sopiva väylä löytyi räätälöidysti pajan ja kansanopiston yhteistyönä, koulutehtäviä pajalta käsin tehden. Nuori mies sai päättötodistuksen ja työllistyi sen jälkeen puutuoteteollisuuteen.

Tutustuin nuoreen mieheen, kun hän tuli noin vuosi sitten uudelleen työpaja Junkiin jäätyään työttömäksi. Hän oli aina haaveillut kuljetusalan töistä, mutta kokemusta alalta ei ollut kuitenkaan vielä kertynyt. Työkokeilu pajan kuljetustehtävissä sujui hyvin, ja sen jälkeen hän sai jatkaa pajalla kuriirina palkkatuella. Hän täydensi pajajakson aikana osaamistaan suorittamalla kuorma-auton kuljettajalta vaadittavan ammattipätevyyden.

Puolen vuoden määräaikainen työsuhde pajalla kului nopeasti ja edessä oli uuden työpaikan etsiminen. Työllistymismahdollisuuksia rajoitti se, että suurin osa kuljetusalan työpaikoista edellyttää rekkakorttia, jota hänellä ei ollut. Kesälomakauden vuoksi myös avointen työpaikkojen tarjonta oli vähentynyt. Kävimme yhdessä läpi potentiaalisia yrityksiä ja laitoimme ansioluettelon kuntoon. Aika oli käymässä vähiin ja nuorta miestä harmitti se, että edessä näyttäisi olevan työttömäksi jääminen.

KirsiNelimarkka

Kirsi Nelimarkka

Työsuhteen toiseksi viimeisenä päivänä TE-toimiston sivuilta löytyi kiinnostava kuljetusalan työpaikka, joka vaikutti kuin hänelle tehdyltä. Yhteydenotto yritykseen tuotti tulosta. Nuori mies kävi työhaastattelussa ja aloitti reilun viikon päästä työt kuorma-auton kuljettajana. Ensimmäisestä pajajaksosta tähän pisteeseen oli kulunut viisi ja puoli vuotta. Matka on ollut pitkä. Sen varrelle on mahtunut päiviä, jolloin usko on ollut vähissä ja sellaisia, jolloin tehty työ on tuottanut tulosta. Unelmia kohti on menty askel kerrallaan.

Tässä tositarinassa tuli esille työpajatoiminnan monta roolia. Pajalla on mahdollisuus:

  • jatkaa kesken jääneitä opintoja
  • tutustua eri alojen työtehtäviin
  • päivittää ammatillista osaamista
  • saada tukea työnhaussa

Paja tarjoaa myös sosiaalisia kontakteja, apua arjen hallintaan ja omien asioiden hoitamiseen. Ja mikä tärkeintä, pajalle voi tulla uudelleen elämäntilanteen muuttuessa.

Tälle nuorelle miehelle paja toimi väylänä toiveammattiin. Kun viimeksi soittelin hänelle, kuorma-auton rattia pyöritti tyytyväinen mies!

Kirsi Nelimarkka
projektityöntekijä
STEP ON -hanke
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, työpajat Junki ja Kieppis

Kaupungin Työllisyyspalveluista Avantista apua nuorelle työpaikan hakuun

nuorisotakuu_blogi_kuva_22.12.2017.docxSeinäjoen kaupungin Avanti Työllisyyspalvelut auttavat seinäjokisia työnhakijoita työpaikan hankinnassa tai koulutusvaihtoehtojen mietinnässä. Avantin reilusta 600 työnhakijasta nuoria alle 30 – vuotiaita työnhakijoita on noin kolmasosa.

Monella Avantin nuorella asiakkaalla on taustalla yksi tai useampi tutkinto, mutta koulutusalan työkokemus puuttuu tai se on vähäistä. Työkokemuksen muodostaa useasti lähinnä tutkintoon kuuluvat työssäoppimisjaksot. Joskus nekin on tehty oppilaitoksessa.

Työkokemusta Avantin kautta voi hankkia mm. työkokeilujaksoilla tai palkkatuetussa työssä. Ajankohtaista voi olla myös uudelleen koulutus tai alan vaihtokin. Tällöin lisäapua saa TE-toimiston uravalmennus- ja koulutusneuvonnan palveluista.

Seinäjoen kaupungin monihallinnollinen Työllisyystalon palvelukonsepti tarjoaa kaupungin työllisyyspalveluiden lisäksi muita työllistymistä tukevia mahdollisuuksia.  Näitä voivat olla esimerkiksi  Kaks’ Kättä – työpajan ja Toimintojen talon monipuoliset ja eri alojen työssäoppimisen ja -jaksojen mahdollisuudet. Myös kaupungin omat yksiköt toimivat hyvinä väylinä hankkia työkokemusta esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, siivous- ja ruokapalveluista sekä liikunta-, puisto ja ylläpitopalveluista. Nämä väylät voivat tukea työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille tai alan koulutukseen.

Seinäjoen kaupungin Avanti Työllisyyspalveluissa toimii tällä hetkellä kaksi ESR-hanketta. Linke-väylässä (ESR) haetaan asiakkaille erilaisia työllistymisen ja koulutuksen väyliä avoimille työmarkkinoille ja tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Molti-väylässä (ESR) tehdään yhteistyötä seinäjokisten maahanmuuttajien kanssa työllistymistä edistävien toimien kehittämisessä. Hankkeisiin asiakkaat ohjautuvat TE-toimiston kautta.

Seinäjoen kaupungin Avanti Työllisyyspalveluissa yhteistyö perustuu työnhakijan omiin tavoitteisiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Työtä – tai koulutuspaikka vailla oleva nuori, ota rohkeasti yhteyttä Avanti Työllisyyspalveluihin!

Tiina Jokela-Lyly

Tiina Jokela-Lyly

hankekoordinaattori

Avanti Työllisyyspalvelut, Linke-väylä

Yhteistyöllä kohti kotouttamista

nuorisotakuuMaahanmuuttajanuorten työllistymisen edistäminen ja kotouttaminen on yhteistyötä. TE-Palvelut ja lukuisat muut tahot tarjoavat nuorelle sellaisia palveluja, jotka vievät nuorta eteenpäin, kohti työmarkkinoita.

Uuden maahanmuuttajanuoren ilmoittautuessa työnhakijakasi TE-Toimistoon, hänelle varataan aika alkukartoitukseen. Alkukartoituksessa laaditaan kotoutumis- tai työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan palveluista, joita tarvitaan kotoutumisen ja työllistymisen tueksi.

Palveluita voivat olla:

  • Kotoutumiskoulutus, jota järjestetään suomen tai ruotsin kielellä. Suomen kielen oppimisen lisäksi koulutuksessa kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja koulutusjärjestelmästä.
  • Työkokeilu tehdään työpaikalla. Työkokeilu selvittää ammatin soveltuvuuden. Työkokeilun voi aloittaa, kun sopimus työnantajan ja TE-toimiston kanssa on tehty.
  • Rekrytointikokeilu tehdään työpaikalla. Rekrytointikokeilun avulla osoitetaan soveltuvuus työtehtävään ja työyhteisöön. Rekrytointikokeilua voi ehdottaa TE-toimistolle yhdessä työnantajan kanssa.
  • Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa on usein tavoitteena suorittaa ammatillisia tutkintoja tai niiden osia. Työvoimakoulutuksessa voi myös täydentää aiempaa osaamista ja koulutusta. Opetuskielenä on suomi. Kielen opiskelun ja ammatillisen koulutuksen voi yhdistää maahanmuuttajille suunnatussa ammatillisessa työvoimakoulutuksessa.
  • Palkkatuetussa työssä työskennellään työpaikalla ja TE-toimisto tukee työnantajaa palkkakustannuksissa. Lisätietoja palkkatuetusta työstä saa TE-toimistosta.
  • TE-toimisto antaa neuvontaa myös yritystoiminnan aloittamiseen. Aloittava yrittäjä voi tietyin edellytyksin saada starttirahaa. Apua maahanmuuttajien yrittäjyyteen saa myös Suomen yrittäjäopiston toteuttaman Promotion of Immigrant Entrepreneurship – hankkeen avulla.

Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajat saavat palveluja ja neuvoja myös alueellisesti.

Lisätietoa: Perustietoa Suomesta – opas

TE-Palvelut

 

Sanna Davidsson,

asiantuntija, TE-Palvelut

 

OPPISOPIMUSKOULUTUS JA NUORET

syksyElinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen sekä vastaavien tahojen toive ja tavoite on ollut lisätä nuorten nopeampaa siirtymistä työmarkkinoille esimerkiksi oppisopimu skoulutuksen avulla. Nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen on valtiovallan taholta pyritty helpottamaan erilaisilla nuorten työllistymistä tukevilla hankkeilla ja projekteilla.

Näistä viimeisimpänä on ollut ns. koulutustakuu, jossa työnantajalle maksetaan korotettua koulutuskorvausta palkatessaan nuoren töihin. Korotetun koulutuskorvauksen maksatukset ovat voimassa vuoden 2018 loppuun.

Erilaisista tehostamistoimista huolimatta on nuorten osuus oppisopimusopiskelijoista kuitenkin melko vaatimaton. Esimerkki Sopeva oppisopimuspalveluilla vuonna 2016 opiskelleiden ikäjakaumasta alle 30 -vuotiaita oli 23%, alle 20 -vuotiaita 13% ja 15 – 17 – vuotiaita 4 %, ikäjakauma on hyvin saman suuntainen valtakunnallisen tilaston kanssa.

Oppisopimuskoulutus perustuu aina määräaikaiseen työsuhteeseen ja se voidaan solmia 15 – vuotta täyttäneelle. Todellisuudessa alle 18 – vuotiaan on haasteellista työllistyä pitkäkestoiseen työsuhteeseen, jota oppisopimuskoulutus usein edellyttää. Nuoren työllistymistä hankaloittaa myös sellaisen työelämässä tarvittavan ammatillisen osaamisen puuttuminen, mikä suoraan palvelisi työnantajaa yrityksen palkatessa lisää työvoimaa.

Oppisopimus ei ole oikotie onneensopeva-logo

Usein keskusteluissa kuulee sanottavan, että oppisopimuksella opiskelevat ne, jotka eivät koulussa pärjää tai että oppisopimuksella saa todistuksen helpommin. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin päinvastainen. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan tulee kyetä toimimaan itsenäisesti ja vastuullisesti. Opiskelijalta vaaditaan taitoa suoriutua sovituista työtehtävistä työpaikallaan ja jaksamista suorittaa tietopuolisia opintoja vapaa-ajallaan.

Oppisopimuskoulutuksella hyväksi ammattilaiseksi

Käytännön työssä tarvittavien taitojen harjaantuminen ja harjoitteleminen yhdessä tietopuolisen koulutuksen kanssa tukevat toisiaan. Työn tekeminen antaa asioille oikeat mittasuhteet ja hyvän pohjan, mikä helpottaa tietopuolisen koulutuksen suorittamista ja asioiden omaksumista.

Oppisopimuskoulutuksena on mahdollista suorittaa kaikki samat toisen asteen ammatilliset tutkinnot kuin oppilaitosmuotoisessakin koulutuksessa. Tutkintouudistus, joka on parhaillaan työn alla, tuo nuorelle opiskelijalle velvollisuuden opiskella ns. YTO aineet (yhteiset tutkinnon osat) myös suorittaessaan tutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Tämä mahdollistaa yhtenäisen jatko-opintokelpoisuuden koulutuksen päätyttyä.

Tuomo Paavola, oppisopimusjohtaja, Sopeva

Tuomo Paavola Oppisopimusjohtaja

Missä täällä on Ohjaamo?

ohjaamoSain ennen kesälomia puhelun, joka ilahdutti. Uudeltamaalta Seinäjoelle muuttanut nuori tiedusteli minulta, missä onkaan Seinäjoen ohjaamo. Mitään hätää ei ollut, vain tiedontarvetta liittyen uuden paikkakunnan palveluihin ja työllistymismahdollisuuksiin. Työnhaku oli voimassa ja hakupaperit oppilaitokseen laitettuna, mutta oli pieniä kysymyksiä, joita nuori olisi halunnut jonkun kanssa käydä läpi. Hän kertoi myös saaneensa aiemmalla asuinpaikkakunnallaan hyvää palvelua ohjaamosta ja ajatteli etsiä sen Seinäjoellakin käsiinsä.  Puhelu tiivisti minulle jotain hyvin oleellista ohjaamo-toiminnasta. Meillä on Etelä-Pohjanmaalla melko vähän palveluja jonne voi vain mennä, aikaa varaamatta.

Ohjaamot ovat tällaisia kynnyksettömiä palvelupisteitä, jonne voi tulla vapaasti, ilman lähettävää tahoa tai edes tietoa siitä, kuka osaa kysymykseeni vastata. Ohjaamo on kaikille alle 30 vuotiaille tarkoitettu palvelu ja pian Etelä-Pohjanmaaltakin löytyy ohjaamoja!

Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa hankkeeseen (ESR) kuuluu 13 kuntaa ja ohjaamo-toimintaa kehitetään yhteensä seitsemällä alueella. Osa ohjaamoista on syntymässä kunnan tai kaupungin rajojen sisäpuolelle ja joissain alueilla tehdään seudullista yhteistyötä. Tähän vaikuttavat muun muassa asukasmäärä, etäisyydet, palvelujen määrä ja niiden tämänhetkinen tuottamistapa.  Kehittämistyö on luonnollisesti eri vaiheissa, mutta Ilmajoelle tullaan ripustamaan ensimmäisenä ohjaamon kyltit. Ohjaamo Ilmajoen tilat avautuvat nimittäin vuoden 2018 alussa!

Valtakunnallisesti ohjaamoiden toiminta on päätetty vakinaistaa, koska palaute asiakkailta ja vaikuttavuus ovat kiitettävää. Tulevan maakunnan tehtäviin tullee kuulumaan ohjaamo-palveluiden saatavuudesta huolehtiminen. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin paljon ja odotamme poliittisia linjauksia muun muassa siitä, mitkä ovat tarkemmin maakunnan ja kunnan vastuut ohjaamoissa.Ohjaamo_Etelä-Pohjanmaa_rgb_1

Mitä ohjaamon kehittäminen sitten vaatii? Ministeriöt yhdessä Kohtaamo-hankkeen kanssa ovat luoneet ohjaamo-toiminnan vähimmäisvaatimukset ja määritelleet ohjaamotoiminnan perusteet tueksi alueilla tehtävälle työlle ja taustalla on nuorisotakuun toteuttaminen.

Ohjaamoilla haetaan vastausta muun muassa palveluiden pirstaloitumiseen ja työelämän muutoksesta johtuvaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tarpeen kasvuun.  Peruskysymys on kuitenkin se, mihin ohjaamon tulisi kullakin alueella vastata. Kukaan ei tuo ohjaamo-mallia valmiina vaan se vaatii eri ammattiryhmien välistä keskustelua, yhteistyötä työelämän kanssa ja ennen kaikkea nuorten äänen kuulemista. Ohjaamo EP on käynnistänyt Etelä-Pohjanmaalla nuorten foorumit, joissa nuoret pääsevät kertomaan mielipiteitään muun muass

a tarvitsemistaan palveluista ja näkemyksiään ohjaamon sijainnista ja sisällöstä. Tavoitteena on, että nuoret ovat käytännössä työntekijöiden rinnalla kehittämässä ohjaamoa, jotta tavoitamme koko alle 30 vuotiaiden kohderyhmän.

Palvelumme ovat usein meidän työntekijöiden näkökulmasta saumattomia ja aukottomia. Vaihtamalla näkökulma nuoreen vinkkeliin, voi palvelutarjontamme ollakin liian monimutkainen ja vaikeasti saavutettavissa. Ohjaamon viesti on selkeyttävä: Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita ohjaamosta!

Annukka Haapa-aho

projektipäällikkö Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa (ESR)

Ammatinvalinta ja sen vaikeus

spurttikalenteriElettiin vuotta 1996, allekirjoittanut oli 18-vuotias, Martti Ahtisaari oli presidenttinä ja Paavo Lipponen pääministerinä. Maksettiin markoilla, pidettiin salihousuja ja vyölaukkuja, eikä nuorisotakuusta ollut tietoakaan. Oltiin nuoria, kuolemattomia ja politiikasta viis veisattiin nuoren angstin voimalla.

Olin ollut jo 13-vuotiaana lastenhoitajana, seuraavana kesänä mansikkapellolla. TET-jaksolla olin kaupassa, sittemmin työskentelin kaupassa useita vuosia. Lisäksi kotona maatilan kesät olivat työntäyteisiä. Isä maksoi 3 markkaa perunapenkin ruohimisesta.

14-vuotiaana kesä alkoi ”Tienaa tonni” – viikoilla. Leikkasin pihalla matonkuteita ja tein lattian vahauksia. Seuraavana kesänä olin kaksi viikkoa vanhusten kotipalvelussa; kävin asioilla ja siivosin asukkaiden asuntoja. Näin puhdistus- ja hoitoalan ja totesin, että ne eivät ole minua varten.

Muistan sanoneeni, että haaveammattini on karkkikauppias, makeanhimoisena pikkutyttönä tietänette motiivin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pääsin ”työkkärin” kautta harjoittelujaksolle grillille. Sain olla karkkikauppias ja paistaa purilaisia. Harjoitteluajan palkka tuskin päätä huimasi, mutta kahden kuukauden pesti oli nuorelle kultaakin kalliimpi. Uskon, että sillä harjoittelutodistuksella pääsin K-kauppaan töihin seuraavana vuonna.

Olisi hyvä, että nuorena saisi kokeilla erilaisia työtehtäviä useissa eri paikoissa. Ammatinvalinta on kuitenkin iso juttu, joka pitää tehdä varhaisessa vaiheessa. Koulujen erilaiset työelämään tutustumisjaksot kannattaa rohkeasti käyttää hyödyksi. Ei koskaan tiedä, vaikka myöhemmin sitä kautta saisi oikean työpaikan.

Onneksi ammatinvalinnan helpottamiseen löytyy aikuisillekin monia erilaisia palveluita.

 Lisäksi tietoa itsestä ja eri ammateista voi ammentaa AVO ammatinvalintaohjelmalla, Ammattinetti.fi, ammattibarometri.fi ja foreammatti.fi sivustoilla.

Nyt eletään vuotta 2017, presidenttinä Sauli Niinistö, pääministerinä Juha Sipilä. Allekirjoittanutta kiinnostaa politiikka tällä hetkellä hieman enemmän kuin 20 vuotta sitten, sillä se määrittelee työtäni. Maksetaan euroilla tai erilaisilla sovelluksilla ja älypuhelimet ovat käden jatke, mutta ammatti pitää edelleen valita. ​

IMG_0504

Soile Kauttio

Viestintäasiantuntija

Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut