Anonyymi kilpailukyky – henkilöstön moninaisuus vahvuutena

Mitä ovat maailman tunnetuimmat yritykset ja brändit? Ensimmäisinä tulevat mieleen Google, Facebook, ie. Meta ja Amazon.

Entä mitä yhteistä näillä brändeillä ja yrityksillä on? Vastaus kuuluu: maantieteelliset raja-aidat ylittävät toiminta ja palvelut, joiden vahvuus on monipuolisuus.

Yksikään edellä mainituista brändeistä ei päätyisi tunnetuimpien listalle vuosi toisensa perään, jollei niitä olisi alusta alkaen rakennettu moninaisuuden pohjalta. Esimerkiksi some-pioneeri Facebookissa riittää kaikille käyttäjille puhuttelevia koukkuja toisensa perään. Amazonin tuotevalikoiman määrää, laatua ja genrejä on lähes mahdotonta muistaa, saati luetella ulkoa. Google… No, se elää ihan omassa universumissaan, jossa ajalla ei tunnu olevan samaa lineaarista merkitystä kuin arkielämässä. Listaa voisi halutessaan jatkaa loputtomiin.

Mutta miten on mahdollista, että näiden tuotteiden ja palveluiden diversiteetti on niin ylivoimaisen laaja? Salaisuus piilee juuri siinä, moninaisuudessa.

Moninaisuus ruokkii monipuolisia tuloksia

Moninaisuuden vahvuus selviää, kun tarkastellaan tunnetuimpien brändien taustalla olevia tekijöitä, eli organisaatioiden henkilöstöä. Googlen, Amazonin ja Facebookin (ie. Metan) takana ovat niiden luojat, rakentajat, ylläpitäjät sekä kehittäjät ja niin edelleen. Eli kunkin yrityksen henkilöstö, joiden työn hedelmistä saamme nauttia. Monipuolisia tuloksia varten tarvitaan siis monipuolista työntekijäjoukkoa.

Moninainen henkilöstö on keskeinen kilpailutekijä yritykselle sekä sen myymille tuotteille ja/tai palveluille. Työyhteisön monipuolisuus mm. vahvistaa riskien ennakointia, tuo erilaisia näkökulmia kehittämistyöhön, motivoi henkilöstöä ja sitouttaa. Parhaimmillaan tehokkuus ja työhyvinvointi kasvavat, toisiaan tukien. Totutusti näitä tekijöitä ei ole nähty rinta rinnan linjassa, mutta moninaisen henkilöstön ansiosta ne mahdollistavat toinen toisensa. Erilaisten yksilöiden joukko voi siis tuottaa paitsi kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, myös tehokkuuteen johtavaa sisäistä vahvuutta. Sanonta ”lyödään viisaat päämme yhteen” ei jää tässä tapauksessa kauas totuudesta. Erilaisten näkökulmien tuottamassa yhteistyössä on voimaa, ja vertaisoppimisen tuomaa spontaania kehitystä ei voi sivuuttaa yritysten kilpailukyvystä puhuttaessa. Tämän ilmiön osoittavat todeksi jo ne lukuisat ukrainalaiset, jotka ovat työllistyneet suomalaisiin yrityksiin, ja tuovat kansainvälistä osaamistaan elinkeinoelämän käyttöön.

Inkluusio tulevaisuuden työyhteisöjen valttina

Miten erilaisuus sitten voidaan valjastaa palvelemaan päämäärää, eli myönteistä kehitystä kautta linjan? Osallistamisella, inkluusiolla. Inkluusio tarkoittaa lyhyesti sanakirjaa lainaten osallisuutta, mukaan kuulumista. Kaveria ei siis jätetä, ketään ei pakoteta perusteettomasti marginaaliin ja yhteistyön ulkopuolelle. Globalisaation, viestinnän ja markkinoiden rajattomuuden tuottaman muutospaineen ansiosta, inkluusion ensimmäisenä kilpailuvaltikseen valjastavat yritykset selviävät ja menestyvät. Nämä työnantajat saavat riveihinsä kehittymisorientoitunutta ja motivoitunutta työvoimaa tuntemalla inkluusion ytimen, soveltamalla sitä ja tekemällä siitä kilpailuvalttinsa.

Entä miten perusteltuihin, eli tuotantoon tai palveluun, työstä suoriutumiseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan pureutua jo henkilövalinnoissa? Hakemustasolla vain työn tekemisen kannalta relevantin tiedon tulee ainoastaan olla esillä ja läpinäkyvä peruste. Kukin työnantaja päättää itse, mitkä tekijät ovat tärkeitä työn tekemisen kannalta. Esimerkiksi anonyymi, eli nimetön rekrytointi on käytössä kansainvälisesti jo laajalti, ja Suomessakin mm. osa kaupungeista käyttää sitä henkilöhauissaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomessa tasa-arvosta on säädetty laissa, eivätkä henkilövalinnoissa käytetyt kriteerit saa olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Tulevaisuudessa työvoimaa ei riitä kaikille. Väestö vähenee vuosi vuodelta, eikä pelkästään alueellisesti, vaan globaalisti. Euroopan unionin maat kamppailevat samasta työvoimasta kuin Yhdysvallat ja Kiina. Kansainväliset osaajat, englannin kieli, syrjimätön yrityskulttuuri ja ajan tasalla oleva henkilöstöhallinto vetävät puoleensa tuleviakin ammattilaisia.

Jokainen nuori tulee olemaan työelämän osaaja, joko työntekijänä tai työnantajana. Tulevaisuuden työyhteisöt rakentuvat jokaisesta, osaaminen ytimessään.

Henna Hautala
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Ammattibarometri katsoo tulevaisuuteen

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Työ- ja elinkeinotoimistot perustavat omat arvionsa asiakasrajapinnassa saamansa tietoon asiakkaiden tarpeista ja näkymistä, työnantajakäynteihinsä sekä PK-barometrin, työnantajahaastatteluiden sekä muiden barometrien tuottamiin informaatioon. Saaduilla arvioilla voidaan parantaa avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista, kun tiedetään missä ammateissa tulevaisuudessa on kysyntää ja missä mahdollisesti ei.

Etelä-Pohjanmaan uusin arvio julkistettu osoitteessa:
Etelä-Pohjanmaan ammattibarometri II / 2022 (ammattibarometri.fi)

Ammattibarometri arvioi työmarkkinoiden kehitystä puolivuosittain

Barometrin avulla voi käydä tutustumassa arvioomme, miten työmarkkinat kehittyvät seuraavan puolen vuoden aikana. Keskeisimmät ammatit, joissa on puutetta työntekijöistä ovat terveydenhuollossa: sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat kysynnältään suurimmat pula-ammatit. Lisäksi koronan jäljiltä on lähtenyt tekijöitä muihin tehtäviin ravintola- ja suurtalousalalta, joka myös näkyy ammattiryhmänä, jossa on pulaa tekijöistä.  Toisaalta liikatarjontaa on enää vain yleissihteereistä ja käytön tukihenkilöistä, näissäkin ammattiryhmissä tapahtuu työllistymisiä, kunhan osaaminen on ajantasaista sekä pystytään hyödyntämään digitalisaation tuomaa kehitystä omassa ammatissa.

Sairaanhoitajien ja lähihoitajien lisäksi myös ravintola-alan työntekijöistä on pulaa.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto on tehnyt arviot seutukunnittain syyskuun viimeisellä viikolla. Seutukuntia vertaillessani päällimmäisin havainnoksi nousee Seinäjoen seutukunnan monimuotoisuus, ylitarjontaa on yllättävän monessa ammattiryhmässä. Maakunnan sisäinen muuttoliike näkyy tässä varmasti. Usein muutetaan isompaan paikkaan asumaan, jolloin työllistymismahdollisuuksien uskotaan parantuvan. Todellisuudessa asia voisi olla toisinpäin, jos voisi kokeilla rohkeasti uudenlaista työtä, jossa omaa osaamista voisi paikallisesti hyödyntää.

Matala työttömyys haastaa osaavan työvoiman saamista

Maailman tilanteen heijastuksien ei ennakoida suuremmin vaikuttavan vielä työmarkkinoiden toimintaan, tokikin se jollain aikajänteellä myös tähän vaikuttaa. Inflaation vaikutus kysyntään tullee näkymään myöhemmin työmarkkinoilla, vielä on hyvin tilauksia alueen yrityksillä sekä meidän murheenkryynimme: ikääntyvä väestö ja sen aiheuttama työvoiman kysynnän lisääntyminen pitänevät työllisyysluvut hyvinä jos vertaillaan niitä normaaliin kausivaihteluun.

Verkkopalvelussa pääsee myös tutustumaan ammateittain, miten työmarkkinat kehittyvät eripuolilla Suomea. Siellä on selvästi havaittavissa Suomen iso koko ja alueiden erilaiset vahvuudet, sekä maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutukset. Työvoiman tarjonta vaihtelee maan sisällä alueittain, siihen vaikuttaa myös alueen koulutustarjonta. Mitä on koulutettu, sitä on tarjolla ja korkeammin koulutetut ovat lähellä yliopistokaupunkeja.

Työllistymisen näkymät eri ammateissa (ammattibarometri.fi)

Mutta Etelä-Pohjanmaalla matala työttömyys on hyvä asia, toisaalta se on myös haaste osaavan työvoiman saannissa työnantajille. Tärkeää on edelleen kehittää osaamista niillä, jotka ovat alueelle päättäneet jäädä ammatteihin, joilla uskotaan olevan kysyntää myös tulevaisuudessa.

Jarmo Nurmela
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorten osaaminen

Nuoret ovat fiksuja. Ja ihania. He yllättävät usein tällaisen keski-ikäisen täti-ihmisen taidoillaan, rohkeudellaan ja kekseliäisyydellään. Myös tänä keväänä tulin yllätetyksi. Sitä ennen ”sain harmaita hiuksia” kun seurasin erään 15-vuotiaan nuoren miehen kesätyöpaikan hakemista. Tai lähinnä hakemattomuutta. En ymmärtänyt ollenkaan sellaisia perusteluja kuin, että ei kiinnosta ala, en halua tehdä ihan koko päivää töitä tai, että varhain aamulla en kesällä herää. Itse ajattelin, että olisi hyvä hakea mahdollisimman moneen paikkaan ja ottaa vastaan se työ, jonka sattuu noinkin nuorena saamaan. Toinen asia, joka kesän korvalla aiheutti ”harmaantumista” oli vanha ruohonleikkuri, joka ei talven jäljiltä enää toiminut.

Nuorten osaamisen päivä on 15. heinäkuuta

Nuorten työttömyys huolestuttaa. Se huolestuttaa myös kansainvälistä työjärjestöä (ILO), jonka mukaan maailmassa on peräti 64 miljoonaa työtöntä nuorta. Nuorisotyöttömyys on suuri huolenaihe sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa. Maailmassa joka viides nuori on vailla työtä, koulutusta ja harjoittelua. Näistä nuorista valtaosa on naisia. YK:n yleiskokous julistamaa nuorten osaamisen teemapäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Päivän tavoitteena on nostaa esiin ammattitaidon ja osaamisen merkitystä nuorten työllistymisen parantamisessa.

Sitra on tehnyt tutkimuksen, jossa todetaan, että vuonna 2019 julkiselle taloudelle aiheutui Suomessa 18 miljardin euron kustannukset siitä, että kaikki aikuiset eivät pääse mukaan työelämään. Tutkimuksessa todetaan myös, että kaikkein kannattavinta on panostaa vailla työtä ja koulutusta olevien nuorten osaamiseen. Jos esimerkiksi 10 000 nuorta saadaan työllistymään, yhteiskunta säästää vuodessa 85 miljoonaa euroa. Jokainen nuoriin panostettu euro maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin. Sitran tekemässä videossa (kesto 1 min) tämä asia on hyvin havainnollistettu:

• Millä hinnalla? Osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannukset (youtube.com)

Työvoimapula

Nuoret voivat opetella erilaisia taitoja koulutuksen ja työnteon lisäksi myös harrastuksissa, vapaaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa.

Tällä hetkellä meillä Etelä-Pohjanmaalla on suuri pula palvelualan, myynnin sekä hoiva- ja tekniikan alan osaajista. Tätä blogitekstiä kirjoittaessani on tiedossa kevään yhteishaun tulokset. Jopa 97 % peruskoulun päättäneistä sai opiskelupaikan. Toivon mukaan mahdollisimman moni nuori pääsi opiskelemaan sitä haaveammattiaan. Yläkoulujen opinto-ohjaajilla on iso vastuu siinä, että nuoret saavat ajantasaista tietoa eri ammateista. Ja erityisesti siitä, millä aloilla tarvitaan osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Näitä taitoja voi olla esimerkiksi käden taidot, sosiaaliset taidot, ajanhallinnan taidot, organisointitaidot tai esiintymistaidot. On tärkeää kertoa työtä hakiessaan myös vapaa-ajalla hankitusta osaamisesta.

Tuorein työllisyyskatsaus toukokuulta kertoo sen tosiasian, että eteläpohjalaisilla työnantajilla on nyt suuri tarve eri alojen osaajista. Kilpailu on kovaa myös niistä hyvistä tyypeistä, joilta löytyy motivaatiota tehdä työtä ja intoa oppia uutta. Toukokuun lopulla oli työttömänä työnhakijana 4981 henkilöä ja uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin toukokuussa 4054 kappaletta. Toukokuun aikana oli avoimena yhteensä 8957 työpaikkaa. Tekemätöntä työtä on siis meidän omassa maakunnassa yllin kyllin.

Osaavat, rohkeat ja kekseliäät nuoret

Mitä tapahtui rikkinäiselle ruohonleikkurilleni? Sen korjasi kuntoon ja huolsi joustavaa perusopetusta (jopo) käyvä nuori. Lisäksi hän vaihtoi toiseen leikkuriin moottorin. Kotoaan oppinsa saanut nuori, jolle käsillä tekeminen ja omatoiminen uusien asioiden opettelu on maistunut enemmän kuin koulunkäynti. Hän kertoi haaveenaan olevan autonkorjaajan ammatti. Nuori mies jäi mieleeni ja kysyin myöhemmin, että miten yhteishaussa kävi? Hyvin kävi ja paikka ammattikouluun varmistui.

Nukkuuko kesätyönhakuun nihkeästi suhtautunut nuori ruususen unta? Eipä nuku. Hän perusti oman yrityksen 4H-yhdistyksen kautta, hinnoitteli työtuntinsa, mainosti ja sai kiitettävästi työkohteita ja töitä koko kesäksi. Nuori määrittelee myös itse yrittäjänä työaikansa eli nukkuu aamulla pitkään ja kerää voimia syksyllä alkavaan lukioon.  

Toivotan kaikille oikein lämmintä kesänaikaa

ja erityisesti nuorille voimia syksyllä alkaviin opintoihin!

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Osaamisen markkinointi on tärkeää

Miksi halusitte haastatella juuri minut, kysyy hakija lopussa kun työhaastattelu on päättymäisillään. Vallitsee hiljaisuus, joka rikkoutuu kun hakija täsmentää varovasti, että niin kun mä ajattelin, että harvoin sitä palautetta saa enää sitten kun ei tule valituksi.

Haastattelija jää pohtimaan itse itselleen asetettua ansaa kysymällä olisiko hakijalla jotain kysyttävää. Vaikkakin samaan aikaan ajattelee, että olipas mahtava kysymys. Haastattelija on nyt avainasemassa tekemässä työnantajabrändinsä kirkastamista… jos siis osaa vastata kysymykseen. Kysymys on helppo vastattava, jos haastattelija on tutustunut hakupapereihin kunnolla ja hakija on osannut erottautua hakemuksellaan muista tarpeeksi. Mutta mikäli tehtävää hakevat ovat olleet suhteellisen tasavertaiset ja haastattelijat eivät ole käyttäneet tarpeeksi vahvaa seulaa haastatteluun kutsuttujen kohdalla, voi hakemus hukkua haastattelumassaan.

Tällä hetkellä taloudessamme eletään kasvun aikaa ja työpaikkoja on runsaasti tarjolla. Niin on tosin hakijoitakin. Runsaat työpaikat aiheuttavat helposti työpaikanvaihtohalukkuutta, jonka vuoksi työnhakija ei voi ajatella oman osaamisensa kilpailevan vain työmarkkinoilla vapaana olevien kesken, vaan tulisi erottua suuremmasta joukosta.

Millä sitten erottua työmarkkinoilla?

Yleensä auttaa, jos on aidosti kiinnostunut tehtävästä, silloin haastatteluun tulee oma jännityksensä kylläkin, mutta silloin yleensä myös nähdään paremmin vaivaa siihen oman osaamisen tunnistamiseen ja sen tunnustamiseen tehtävään verraten. Silloin ei lähetetä hakemusta copy-pastella, vaan silloin kiinnitetään aidosti huomiota hakukriteereihin ja sanoitetaan se hakemukseen selkeämmin. Aina kannattaa myös käyttää puhelinsoittoaika hakuaikana haastattelijalle, mikäli sellainen on annettu. Silloin sinut varmasti muistetaan paremmin ja itseltäsikin poistuu pienesti jännitystä haastattelutilanteesta, kun jään on jo rikkonut.

Vaikkakin mielestäni on tärkeää tunnistaa oma osaaminen ja hakea rohkeasti niitä tehtäviä, mitkä aidosti kiinnostaa oman osaamisen kautta, suosittelen silti vahvasti haastamaan itsensä myös hakemaan tehtäviä, missä kaikkia hakukriteereitä ei täytä ja missä näin jää myös itselle kasvun varaa. Työnantajat voivat myös tällä hetkellä hakea yhteen tiettyyn tehtävään tekijää, mutta samanaikaisesti voivat toivoa löytävänsä hyvän tyypin, jota kouluttaa vaikka oppisopimuksen kautta yritykselle toiseen tehtävään.

Sitran osaaminen näkyviin-viikkojen aikana moni voi ehkä samaistua varmaan minuun ja siihen että on käynyt vahvaa dialogia itsensä kanssa omista vahvuuksistaan ja kehittymiskohteistaan. Itsellä ainakin, vahvasti elinikäisen oppimisen puolesta puhujana, olo on kuin karkkikaupassa kun löytää toinen toistaan mielenkiintoisampia opintoja mitä on tarjolla.

Jätän alussa esitetyn kysymyksen vastauksen nyt avoimeksi, mutta suosittelen esittämään tuon kysymyksen haastattelussa, koska siinä jos missä, saat aitoa osaamisen tunnistamista sen suhteen miten olet osannut sanoittaa vahvuutesi hakemukseen.

Niina Lipponen
Asiantuntija, Johdon tuki
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Kehu-palvelun avulla löydät vahvuutesi

Tiedät varmasti tunteen, joka sinulla herää, kun sinulta kysytään mitkä ovat vahvuuksiasi? Saatat olla vaatimaton, jolloin et kehtaa nostaa jotakin taitoa toisen yläpuolelle, tai saattaa olla ettet edes ole aiemmin aihetta pohtinut! Omia vahvuuksia on vaikea tunnistaa, mutta hyvää sanottavaa löytyy esimerkiksi opiskelu- tai työkaverista. Käytä tätä hyödyksesi ja ala keräämään saamaasi positiivista palautetta Kehu-palveluun! 

Kehu on alusta, johon voit kehujen muodossa vastaanottaa ja kerätä tietoa omasta osaamisestasi. Voit siis lähettää, vastaanottaa sekä itse lisätä kehuja alustalle – kaikki tämä pelkän sähköpostiosoitteen perusteella. Kaiken lisäksi palvelu on kaikille avoin, maksuton käyttää ja yksityinen – saamasi kehut ovat vain antajan ja sinun itsesi välisiä. 

Palvelussa voit kategorisoida kehuja eri tilanteisiin ja taitoihin liittyviksi. Voit tuottaa saamistasi kehuista useita erilaisia kuvauksia tai raportteja, jotka auttavat sinua hahmottamaan taitojasi ja vahvuuksiasi. Kirjaa palveluun myös saamiasi suullisia kehuja – näin muodostat itsellesi kehupankkia, johon voit palata muistuttaaksesi itseäsi onnistumisistasi! 

Mitä aiemmin aloitat käyttämään Kehua, sitä nopeammin saat itsellesi kattavasti tietoa omasta osaamisestasi. Lähetä ensimmäinen kehusi jo tänään ja auta muitakin löytämään tiensä Kehuun! 

Näin käytät Kehua 

• Luo tili osoitteessa  https://www.mykehu.fi . 
• Vastaanota kehuja muilta tai kirjaa itse ylös suullisesti saamasi positiivinen palaute. 
• Vahvuutesi kerääntyvät tilastoksi, jota voit hyödyntää esimerkiksi työhaastattelussa tai kehityskeskustelussa. 
• Lähetä hyvää palautetta kollegalle, tuttavalle, alaiselle tai pomolle. Tarvitset vain kehuttavan sähköpostiosoitteen. 
• Kehumasi henkilö saa sähköpostitse tiedon saamastaan palautteesta. 
• Palvelu on henkilökohtainen eikä lisäämäsi data näy muille. 

Mikä parasta – kehumalla voit tehdä toisen ihmisen iloiseksi! 

Jori Karjalainen
Kehityspäällikkö
Tradenomit

Tämä blogiteksti on osa Sitran Osaaminen näkyviin-kampanjaa, lue lisää kampanjasta:
Osaaminen näkyviin kampanja (sitra.fi)

Valmennukset apuna osaamisen löytämiseen ja hyödyntämiseen

Minua pyydettiin kirjoittamaan blogiteksti Sitran osaaminen näkyväksi -teemaviikolle. Työskentelen valmennusten parissa täällä TE-toimistossa, joten teema sopii työhöni hyvin, sillä tässä ollaan valmennusten ytimessä.

Työnhakija haluaa luonnollisesti saada osaamisensa näkymään työnantajalle (tähän työnhakuvalmennus on muuten hyvä apu. ), mutta on myös toinenkin, yhtä tärkeä, jos ei tärkeämpi näkökulma. Nimittäin saada osaaminen näkyväksi omalle itselleen. Olemme kaikki joskus sokeita omille vahvuuksillemme. Kulttuuriimmekin kuuluu tietynlainen itsensä vähättely. Toisaalta joskus itsestään voi luulla liikoja. Kuuluisia viimeisiä sanojahan on mm. ”Ei tähän mitään ammattimiestä tarvita”.

Työnhaussa on ensiarvoisen tärkeää olla realistisella tavalla tietoinen omasta osaamisesta ja omista vahvuuksistaan. Tämä on tärkeää myös ylipäätään oman elämän ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Osaamiskartoitus on hyvä tapa saada realistinen kuva omasta osaamisesta. Palvelun avulla voi saada myös kaivattua itsetunnon buustausta jonkun ulkopuolisen antaessa mustaa valkoisella siitä, että osaamista sinultakin löytyy. Voi löytyä myös hyviä vinkkejä siitä, miten osaamista voisi vielä päivittää tai paikata, jotta menekkiä työmarkkinoilla riittäisi.

Uravalmennuksessa mennään vielä syvemmälle miettiessä mitä kaikkea osaamisella ja omilla vahvuuksilla voisi tehdä, mihin kaikkeen niitä voi hyödyntää ja mitä kaikkia vaihtoehtoja on käytettävissä. Usein löytyy sellaisia vaihtoehtoja, joita ei aiemmin ollut osannut kuvitellakaan. Uravalmennuksesta siirtyy työnhakuun innostuneena ja motivoituneena sekä eväsreppu täynnä uusia ajatuksia.

Lähde sinäkin siis mukaan valmennukseen!

Marjo Polvi
Valmennuspalvelujen asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Ps. Katso sinulle sopivat vaihtoehdot verkkosivuiltamme:
Paikalliset palvelut (te-palvelut.fi)

Tämä blogiteksti on osa Sitran Osaaminen näkyviin-kampanjaa, lue lisää kampanjasta:
Osaaminen näkyviin kampanja (sitra.fi)

Ei tuurilla, vaan harrastuksella

Heinäkuussa 2020 olin työtön ja toisella kolmanneksella raskaana, kun näin Seinäjoen kaupungin työpaikkailmoituksen Kuntarekryssä. Ilmoituksessa haettiin osa-aikaisia iltaohjaajia Seinäjoen eri nuorisotiloille. Vaatimuksena työlle olivat joko alan opinnot, esimerkiksi nuorisohjaaja, sosionomi jne. tai sitten työkokemus sosiaalialalta. Minulla ei ole kumpaakaan, sillä koulutukseltani olen englannin kielen maisteri ja kokemukseni sosiaalialalta rajoittui lyhyeen työkokeiluun päiväkodissa. Elämäntilanteeni kuitenkin soveltui mainiosti osa-aikaiselle iltatyölle, joten päätin laittaa hakemuksen kaikesta huolimatta. En uskonut saavani paikkaa varsinkaan raskaana, mutta olin ainakin yrittänyt.

Elokuun puolivälissä sain yhtäkkiä soiton, jossa minut pyydettiin työhaastatteluun Pohjan nuopparille. Olin häkeltynyt kutsusta, mutta luonnollisesti menin paikalle ja tein parhaani. Vastassa oli joukko hommansa osaavia rouvia, jotka kyselivät rennossa ilmapiirissä minulta kysymyksiä liittyen osaamiseeni. Myönsin avoimesti, että minulla ei ole päivääkään sosiaalialan opintoja, mutta olin kuitenkin kiinnostunut alasta ja koin pystyväni tekemään työtä sillä vähäisellä kokemuksella, jota minulla oli.

Yhtäkkiä yksi haastattelijoista kysyi, että osaanko käyttää tietokoneita. Tottahan toki! Olen koko lyhyen elämäni kasvanut PC-pelaamisen parissa aina Windows95 ajoilta asti ja oppinut käsittelemään PC-tekniikkaa tämän ohella. Kerroin peliharrastuksestani ja muusta IT-osaamisestani, jota olin saanut isoveljeltäni. Isoveljeni on itse ohjelmoinnin insinööri, mutta opetti minut kädestä pitäen kasaamaan ja korjaamaan tietokoneita, jotta ”ei tarvitsisi maksaa ammattilaiselle sen tekemisestä”. Haastattelija näytti tyytyväiseltä ja totesi, että heillä on sellainen tilanne, että nuopparille hankittiin juuri keväällä viisi pelitietokonetta, mutta kukaan heistä ei osaa käyttää niitä. Totesin ykskantaan, että ne olisivat minulle helppo nakki.

Lähdin haastattelusta hyvillä fiiliksillä, mutta en silti uskonut saavani paikkaa koulutuksen ja kokemuksen puutteen takia. Sain kuitenkin muutaman päivän kuluttua soiton, että minut oli valittu työhön! Otin työn hämmentyneenä, mutta innoissani vastaan. Myöhemmin esimieheni kertoi, että halusi minut työhön juuri tietokoneosaamiseni takia. Tietokoneet olivatkin minun vastuualuettani siitä lähtien ja pidin ne tiptop kunnossa. Kasasin myös muille ohjaajille ohjekansion, josta katsoa ratkaisuja tyypillisimpiin ongelmatilanteisiin ja huoltotöihin siltä varalta, etten ole juuri silloin vuorossa, ja etenkin sitä varten, kun jään äitiyslomalle. Vielä äitiyslomallakin ratkoin pari ongelmatilannetta whatsapp-viestein, sillä minusta oli tullut muille korvaamaton IT-tuki.

Rakastuin työhöni ja se sopi minulle loistavasti, vaikka ei vastannutkaan koulutustani millään tavalla. Sain siis paikan täysin harrastuspohjan perusteella, joten harrastusten merkitystä työnhaussa ei kannata vähätellä tai jättää näyttämättä. Joskus voi yllättyä ja saada paikan ihan vain niillä taidoilla, joita on oppinut vapaa-ajalla eikä koulussa.

Mira Lahtinen
Iltaohjaaja, Filosofian maisteri
Seinäjoen kaupunki

Tämä blogiteksti on osa Sitran Osaaminen näkyviin-kampanjaa, lue lisää kampanjasta:
Osaaminen näkyviin kampanja (sitra.fi)

Osaamista löytyy

Kaikilla on osaamista enemmän kuin mitä moni ajatteleekaan. Mutta usein sitä ei vain myönnetä osaamiseksi, vaan sitä ei edes ajatella sen koommin. Esimerkiksi itse en aiemmin ajatellut osaavani tehdä autolle juuri mitään, mutta todellisuudessa osaan katsoa nesteet, vaihtaa renkaat, tehdä pientä jarruremppaa ja vaihtaa lamput yms. Moni muu osaa varmasti tehdä jotain paremmin ja/tai enemmän, mutta se ei tarkoita, ettenkö osaisi tehdä jotain. Siksi olisi oikeasti hyvä käydä läpi, mitä kaikkea sitä oikeasti osaakaan sitten lopulta.

Oppilaitokset ovat vain yksi monista paikoista opetella asioita, mutta siellä oppii usein lähinnä teoriaa, mutta ei niinkään käytäntöä. Siksi on hyvä osaamista läpi käydessään miettiä myös kaikkea muuta osaamista. Osaatko kokata kuinka? Huoltaa asuntoa, pihaa tai autoa? Missä kaikkialla olet ollut töissä tai vaikka työharjoittelussa, ja mitä siellä teit? Oletko hoitanut lasta tai lapsia? Kävitkö armeijan tai siviilipalveluksen? Oletko ollut vapaaehtoistyössä tai järjestötoiminnassa mukana? Näiden lisäksi voit keksiä muitakin paikkoja tai asioita, mistä olet voinut kerryttää osaamista.

Opiskelunkin ohella voi oppia kaikenlaista.

On paljon ihmisiä, jotka on valittu työtehtävään esimerkiksi opiskelija-aktiivi uransa aikana kartuttaneensa osaamisensa takia, myös allekirjoittanut. Siksi kannattaakin kartoittaa, mistä kaikkialta osaamista on kertynyt, ja minkälaista osaamista. Tee vaikka osaamisestasi ajatuskartta. Lähde liikkeelle ihan perusasioista, kuten kotityöt ja harrastukset. Sitten pikkuhiljaa lähdet laajentamaan sitä kaikkea, mistä kaikkialta sitä onkaan kertynyt. Erittele kaikki mitä olet tehnyt. Voit yllättää itsesi, mitä kaikkea osaatkaan. Tuon jälkeen ehkä osaatkin jo tuoda osaamistasi paljon helpommin esiin esimerkiksi työhaastattelussa.

Vaikkei sinulla olisikaan juuri sen alan koulutusta, kuin mikä sinua kiehtoo, se ei tarkoita, ettetkö voisi hakea niitä työtehtäviä, varsinkin jos sinulla on jo osaamista sinne. Jos tarvittavaa osaamista ei löydy vielä, esimerkiksi oppisopimus voi olla hyvä väylä kiehtovaan työhön. Ja vaikka osaaminen ei riittäisikään nyt, se ei tarkoita, etteikö se voisi myöhemmin riittää. Siksi osaamista kannattaa kerryttää, jos vain suinkin jaksaa. Ja sitähän kertyy elämän myötä kaikille.

Ville Lahtinen
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Tämä blogiteksti on osa Sitran Osaaminen Näkyviin-kampanjaa, lue lisää kampanjasta:
Osaaminen Näkyviin-kampanja (sitra.fi)

Kaikki osaaminen on arvokasta!

Sitra järjestää Osaaminen näkyviin kampanjan ajalla 30.8.–10.9.2021. Kampanja auttaa ihmisiä tunnistamaan ja tekemään näkyväksi omaa osaamistaan. Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto on yksi mukana olevista yli 300 toimijasta. Osaaminen näkyviin -viikoilla edistetään elinikäisen oppimisen tahtotilaa, jonka mukaan on merkityksellistä, että yksilöt ja yhteisöt pystyvät hyödyntämään omaa osaamistaan ja tekemään sitä näkyväksi.

Me Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa haluamme olla mukana innostamassa ja kannustamassa kaikkia huomaamaan omaa osaamistaan sekä tuomaan sitä näkyväksi. Kyky tunnistaa omaa osaamista on yksi osallisuuden, toimijuuden, hyvinvoinnin sekä työllistymisen ehto. Oman osaamisen tunnistaminen onkin osa tulevaisuuden yleissivistystä.

Ajattele isosti

On myös tärkeää muistaa, että keskittyisimme enemmän siihen mitä jo osaamme, kuin siihen mitä emme (vielä) osaa. Kampanjan aikana ei ole tarpeen vertailla, mitata eikä arvottaa. On hyvä muistaa, että osaaminen voi olla mitä moninaisempaa. Se voi olla taitoa, tietoa, kykyä tai vahvuuksia. Aina osaamisesta ei myöskään ole tutkintoa tai virallista todistusta, mutta osaaminen on silti ihmiselle itselleen merkityksellistä. Uskalla siis ajatella isosti ja ole ylpeä siitä, mitä osaat.

Mikä avuksi osaamisen tunnistamiseen?

Joskus oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen voi tuntua hankalalta. Silloin voi ottaa avukseen esimerkiksi jonkin osaamisen tunnistamisen työkalun, joita löytyy verkosta. Myös ulkopuoliselta saatu palaute voi sinua auttaa hahmottamaan omia vahvuuksiasi. Kannattaa siis kysyä vaikkapa joltain läheiseltä tai tutulta, missä sinä heidän mielestään olet hyvä ja mitä sinä osaat. Saatat jopa yllättyä vastauksista! Muistathan vastavuoroisesti antaa palautetta myös muille ja auttaa heitä tunnistamaan omaa osaamistaan kehun ja kannustuksen kautta.

Tutustu Sitran koontiin oman osaamisen tunnistamisen työkaluista:
Työkaluja oman osaamisen tunnistamiseen (sitra.fi)

Tule mukaan!

Kampanja näkyy Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston sosiaalisen median kanavissa sekä täällä Nuorisotakuu -blogissa, jossa julkaistaan kampanjaviikkojen aikana useita kirjoituksia osaamisen tunnistamisen teemalla. Valtakunnallista somekeskustelua ja -sisältöjä voit seurata eri kanavissa aihetunnisteella #OsaaminenNäkyviin.

Kaikki osaaminen on arvokasta. Tule kanssamme tekemään sitä näkyväksi!

Heli Peltoniemi
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

---

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston löydät somessa:

• Instagramista
• Facebookista
• Twitteristä

Sopeutumalla pärjää kyllä

Tulevaisuus on aina yhtä epävarma, mutta yksi asia on varmaa. Nuoret ovat tulevaisuus. Siksi tulisi pitää huoli siitä, että heillä on hyvät puitteet. Ja mikä sen parempi tapa varmistaa se kuin järjestää heille tarvittava osaaminen työelämään.

Nuoriso on kasvanut kaikenlaisten teknisten laitteiden kanssa, ja suurin osa nuorista osaakin käyttää tietokonetta sujuvasti. Jotkut nuoret ovatkin aloittaneet pelaamisen ja/tai striimauksen harrastuspohjalta ja jotkut heistä tekevätkin sitä nykyään työkseen. Jotkut taas ovat keränneet eri somekanavissa paljon seuraajia, ja voivat sanoa olevansa somevaikuttajia. Tästä päästäänkin yhteen todella tärkeään opetukseen: parhaiten pärjäävät ne, jotka sopeutuvat. Vaikka olisi työllistänyt itsensä esimerkiksi striimaajana, on hyvä opiskella siinä ohella, jotta on olemassa varasuunnitelma, jos tulot pienenevätkin yhtäkkiä.

Jatkuva oppiminen on tätä päivää.

Ei voi enää samalla tavalla kävellä kansakoulun jälkeen yritykseen ja kysellä töitä. Pitää olla jo valmiiksi osaamista, tai sitten pitää olla valmis hankkimaan se osaaminen esimerkiksi oppisopimuksen kautta. Ratkaisevin asia nykyaikana työmarkkinoilla onkin asenne. Siksi on tärkeää löytää oma suunta, jotta on asenne ja motivaatio hakeutua tarvittaviin kouluihin, koulutuksiin ja/tai kursseille päästäkseen sellaisiin töihin kuin haluaa. Myös työelämässä on hyvä jatkaa opiskelua, jottei tipu pois kehityksestä, ja täten varmistaa töiden jatkuminen.

Tämä on huomioitu myös TE-toimistolla, ja siksi suurin osa hankkeista, joita TE-toimisto on mukana järjestämässä, kohdistuukin nuoriin ja osaamisen kehittämiseen. Jos nuori on löytänyt itselleen mielenkiintoisen ammatin, mutta ei omaa vielä osaamista, löytyy siihen todennäköisesti koulutus. Asiantuntijat auttavat nuoria mielellään pääsemään haluamaansa koulutukseen ja sitä kautta ammattiin ja töihin. Jos taas oma suunta on hakusessa, niin ammatinvalintapsykologin palvelut ovat käytettävissä. Myös Ohjaamoiden palvelut ovat nuorille avoinna.

Loppujen lopuksi tärkeintä on olla oma itsensä. Sillä pääsee jo pitkälle.

Ville Lahtinen
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut