Preppaamosta musiikin ja kulttuurialan verkostot haltuun kokemuksen kera

Työhaastatteluun mennessä lähestulkoon ensimmäisiä kysymyksiä lienevät seuraavat: ”millaista alan osaamista sinulta löytyy?” tai ”onko sinulla alan työkokemusta?”. Kokemus on valttia työelämässä ja suoritetut projektit antavat näyttöä siitä, että hakija osaa hommansa. Ei riitä, että on edes jotakin työkokemusta, vaan kokemuksen tulisi olla juuri siltä alalta, jolle hakija pyrkii. Toisaalta, joillekin aloille päästään pitkälti hyvin muodostuneiden verkostojen avulla, kun joku henkilö tietää jonkun, joka tarvitsee työntekijää johonkin. Ymmärrettävä ja luonnollinen, mutta nykymaailmassa monesti hankalasti toteutettava yhtälö.

Pitkään jatkunut työttömyysjakso sekä nuoremmalla että vanhemmalla iällä voi johtaa elämästä syrjäytymiseen ja oman elämänhallinnan menettämiseen.Tällöin työnsaanti vaikeutuu entisestään. Osa koulunsa kesken jättäneistä sekä osa valmistuneista nuorista painii työkokemuksen ja käytännön osaamisen puutteen kanssa. Mitä tekee työnhakija, jolla on esimerkiksi koulutus jollekin alalle, mutta ovet eivät ole avautuneet sopiviin työpaikkoihin työkokemuksen kartuttamiseksi? Mitä tekee nuori, jolle on itselleenkin hieman  epäselvää, mitä hän tahtoo elämässään tehdä? Entä mitä tekee vanhempi työnhakija, jolla on takana pitkä jakso työttömyyttä, eikä paluuta työelämään ole näkyvillä? Tällaiset hakijat voivat osallistua erilaisiin harjoitteluihin ja työkokeiluihin selvittääkseen omaa suuntautumistaan työelämässä.

Preppaamo antaa mahdollisuuden kartoittaa musiikki- ja kulttuurimaailmaan sijoittuvan työkokeilun avulla omaa suuntautumistaan työelämään. Kyseessä on Seinäjoen elävän musiikin (Selmu ry) järjestämä ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke, joka keskittyy pitkäaikaistyöttömien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja esimerkiksi maahanmuuttajien aktivoimiseen työelämään ja oman elämänhallinnan parantamiseen.

Preppaamossa päivät kuluvat siis erilaisten musiikkiin ja kulttuuriin liittyvien työtehtävien kanssa verkostoja rakennellen. Suuri osa toiminnasta tapahtuu Seinäjoen Rytmikorjaamolla, elävän musiikin sykkeessä ja oikeiden tapahtumien äärellä. Preppaamossa on lukuisia eri suuntautumisia ja se tarjoaa mahdollisuuden keskittyä vaikkapa tapahtumien äänitekniikkaan, valotekniikkaan, tapahtumatuotantoon, tapahtumien markkinointiin, ravintola-alan tehtäviin tai vaikkapa videokuvaukseen, valokuvaukseen tai tapahtumien somistuspuoleen.

Preppaamossa ideana on laittaa Preppaamolaiset samantien oikeiden työprojektien kimppuun, luomaan verkostoja ja oppimaan tekemällä. Jokainen Preppaamo-jakso kestää 4 kuukautta ja sen aikana Preppaamolaiset pääsevät osallistumaan mitä moninaisimpiin projekteihin. Viimeisin Preppaamo-ryhmä aloitti elokuun lopulla ja heti syyskuun ensimmäisinä päivinä Preppaamolaiset olivat Rytmikorjaamolla järjestetyillä hip hop festivaaleilla suuressa roolissa. Festivaaleilla Preppaamolla oli oma lava, jossa Preppaamolaiset hoitivat teknisen puolen kuten äänen ja valon sekä esimerkiksi artistien sisäänohjaukset.

Jokainen viikko Preppaamossa on täynnä useita erilaisia tehtäviä, jotka liittyvät musiikkiin ja kulttuuriin. Preppaamossa pääsee mukaan esimerkiksi keikkoihin, teatteriin ja taiteisiin liittyviin projekteihin. Preppaamo on ollut mukana esimerkiksi järjestämässä markkinoita, kuvaamassa mainosvideoita, tekemässä ääni- ja valoteknisiä töitä eri artistien keikoilla ja tapahtumissa ja luonnollisesti Preppaamolaiset ovat myös olleet kulissien takana kuvaamassa ja videokuvaamassa, miten tapahtuma rakentuu teltan kasaamisesta valomerkkiin asti. Preppaamo antaa mahdollisuuden kokeilla omien siipien kantavuutta siten, että joku aina suojaa tipahtamiselta.

Preppaamolaisia ei väheksytä, piilotella tai häpeillä, vaan ideana on, että Preppaamolaiset tahdotaan viedä valokeilaan ja esitellä heidät ylpeästi tahoille, jotka voisivat heidät jatkossa työllistää. Preppaamossa on jatkuva haku auki 2018 asti ja seuraavaan ryhmään voi hakea 4.12 mennessä osoitteessa www.preppaamo.fi.

 

Kirjoittaja on ylpeä ja onnellinen, markkinointiin ja tiedotukseen suuntautunut Preppaamolainen, joka tahtoo julistaa Preppaamon ilosanomaa kaikille niille, jotka etsivät omaa alaa kulttuurin parissa ja etenkin niille, jotka tahtovat päästä kartuttamaan verkostoja ja käytännön osaamista mahtavassa porukassa.

Minttu Herala

 

”Työ ei ole Y-sukupolven ykkösjuttu”

Y-sukupolvi on syntynyt vuosina 1980 – 2000 ja valloittaa pikkuhiljaa työelämää. Heille 8 – 16 työaika tarkkoine tesseineen on vierasta. Duunia painetaan kunnolla ja sitten vietetään kolmen kuukauden sukellusloma Balilla. Kaverit ja elämykset ovat velvollisuuksia ja raatamista tärkeämpiä. Sukupolven edustajat tekevät työtä elääkseen. Heille erilaisuus on normaalia. Y-sukupolvi on nähnyt luonnonkatastrofit, kouluampumiset ja vanhempien irtisanomiset, mutta silti he ajattelevat ”miksi synkistellä, kun elämästä voi nauttia”.  (Ilkka 21.10.2014, Susanna Kultalahti)

Tunnistan Y-sukupolven ajatusmaailman oman lähipiirini kautta, ”lähipiirillä” on yliopistotasoinen koulutus, mutta työelämään hakeutumisen malli on juuri yllä kuvatun laista. Työtä tehdään elääkseen, pidetään kuitenkin huoli että rahat riittävät, luksusta ei tarvitse olla, vaatteet voi hankkia kierrätyksestä, mutta välillä pitää päästä tuulettumaan .

Mutta tässä ei ole koko totuus. Tämän päivän Suomessa tarvitaan ammatillinen koulutus työelämään siirtymisessä. Hallitusohjelman mukaisen Nuorisotakuun tavoite on auttaa nimenomaan nivelvaiheissa olevia nuoria pääsemään kohti omaa työuraa, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvien palvelujen kautta. Nuorisotakuun kohderyhmästä (alle 25-vuotiaat ja alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet) osa työllistyy avaamatta koskaan te-palvelut.fi sivuja, osa työllistyy sivujen avulla omatoimisesti. Osa nuorista avaa itse TE-toimiston oven hakiessaan apua tilanteeseensa, mutta on vielä osa, joita ohjataan TE-toimiston ovelle ja palveluihin etsivän nuorisotyön kautta.

Työ- ja elinkeinohallinto ja hallinnon palvelut ovat muuttuneet viime vuosien aikana monikanavaisiksi. Tämä tarkoittaa palveluja sähköisesti, puhelimitse mutta myös kasvokkain. Työnhakutaitoihin voi perehtyä omatoimisesti netissä, niistä voi kuunnella webinaareissa, voi saada käyttöön henkilökohtaisen työhönvalmentajan työ-, koulutus- tai työkokeilupaikan etsintään, tai tulla mukaan ohjaajan vetämään työnhakuryhmään kahdeksan muun osallistujan kanssa.

Jos töitä ei löydy nopeasti, saa käyttöön oman asiantuntijan, voi osallistua netissä tai ryhmässä uravalmennukseen, voi tavata kasvokkain tai videoitse ammatinvalinnan-ohjaajan tai koulutusneuvojan. Voi osallistua työkokeiluun suunnitellessa omaa tulevaa ammattia tai lähteä mukaan koulutuskokeiluun miettiessään uusia opintokokonaisuuksia. Työnantajalle voidaan maksaa palkkaukseen Sanssi-tukea tai jos yrittäjyys on oma juttu, on mahdollista saada starttirahaa omaan start-up yritykseen.

TE-palveluja löytyy jokaiselle (Y-sukupolven) nuorelle ajankohdasta, paikasta ja tavasta riippumatta, liikkeelle lähtevänä voimana on asiakkaan oma tai yhdessä määritelty palvelutarvearvio työllistymissuunnitelmineen. Ollaan yhdessä optimisteja  – askel taaksepäinkään ei ole katastrofi vaan cha chan askel.

Kulkulaitosten ja yleistentöiden ministeriöstä – Työ- ja elinkeinoministeriöksi, kortistosta – digitaalimaailmaan ajatukset kirjoitti babyboomeri (synt.1946-1964), joka elää tehdäkseen työtä ja synkistelee ajoittain nuorisotyöttömyydellä

Hannele Koivumäki, asiantuntija, Nuorisotakuu,Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto