Havaintoja nuorten yrittäjien ensiaskelista

Kuluva kesä 2022 antoi useita ajatuksia ja kohtaamisia Etelä-Pohjanmaan yritysmaailmassa. Suuren kokonaisuuden muodosti varsinkin nuorten kanssa käydyt keskustelut oman yritystoiminnan aloittamiseen liittyen, tai jonkin muun tavan löytämiseen jolla oman osaamisen tuotteistaisi yritysmaailmaan.

Monesti tulee mieleen, että heinäkuu on rauhallista aikaa yrittämiseen liittyen? Tänä kesänä tuli useita yrittämiseen liittyviä yhteydenottoja puhelimitse, sähköpostilla, tapaamisilla sekä myös ihan starttiraha hakemuksia yrityspalveluihin, jossa olen asiantuntijana.

Nuori henkilö.
Nuoria mietityttää maailman tilanne, jo kuusi kuukautta kestänyt sota idässä, materiaalien kallistumiset, materiaalien toimitusajat sekä turvallisuus.

Monella yrittäjyyttä tai osakkuutta suunnittelevalla nuorella oli hyvin samankaltainen huoli. Keskustelun merkitys asiakkaan kanssa on siksi tärkeää. Hänelle täytyy muodostua realistinen kuva työmarkkinoista ja siitä miten oma osaaminen ja taidot sinne sopivat esimerkiksi yrittäjänä. Asiakkaan kanssa kävimme yhdessä läpi hänen liiketoimintasuunnitelmaansa. Tarvittaessa asiakas oli hankkinut mukaan myös Uusyrityskeskuksen tukilausunnon, jossa on hyvin asiakkaan kanssa yhdessä mietitty tulevaa yrittämiseen liittyvää suunnitelmaa.

Omaa yritystoimintaa suunnittelevan nuoren kanssa käydyissä keskusteluissa käytän kuuntelevaa otetta. Nuori sanoittaa oman tarpeensa ja meidän asiantuntijoiden tehtävänä on olla antamassa päivitettyä tietoa sekä vaihtoehtoja, jos nuoren sanoittama puheenvuoro sitä vaatii ja hänen tavoitteidensa toteutumiseen tarvitaan meidän ohjaustamme.

Ainutlaatuinen positiivisuus, se tuli sillä hienolla tavalla esille, mitä vain nuori yrittäjäksi suunnitteleva henkilö voi puheessaan ja käytöksessään tuoda esille. Usko omaan tuotteeseen tai palveluun oli monella hyvin pitkällekin jo jalostettu, mutta myös riskien kartoitustakin oli kokeiltu tehdä. Innovatiivisuus oli monella mukana jo starttirahahakemuksen alkuteksteissä.

Oma käsitykseni Etelä-Pohjanmaan alueen aloittavista nuorista yrittäjistä sekä sitä suunnittelevista on erittäin positiivinen. Nämä kohtaamani nuoret noin 19–35 vuotiaat olivat päivän piristeitä jokaisella tavalla. Nuoret yrittäjäksi aikovat tai yrittämisestä kiinnostuneet olivat aidosti mukana keskusteluissa. He uskalsivat kysyä, ottivat kantaa, tekivät muistiinpanoja, kysyivät tarvittaessa uudelleen ja heidän käytöstavatkin olivat hyvällä tasolla.

Nuori henkilö esittelemässä ideoitaan kahdelle muulle henkilölle.
Nuori tarvitsee tukea ja tulla kuulluksi varsinkin, kun on kyse hänen omasta mahdollisesta yrittäjyydestään ja uravalinnoistaan.

Jokainen nuori otti realismiin liittyvät keskustelut rakentavasti ja osasivat myös asettaa erilaisia näkökulmia omaan yritysideaansa ja -suunnitelmiinsa. Yksi, mikä kaikilta nuorilta tuli joka kerta keskusteluidemme lopussa oli kiitos.

Tero Eklund
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Yrittäjän päivä.

”Jotta jokainen nuori tahtoisi toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä”

Yrittäjän päivänä tehdään yrittäjyyttä tutuksi. Valtakunnallista Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 2022 Yrittäjän päivän juhlinnan keskiössä ovat lapset ja nuoret, kun Talous ja nuoret TAT toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Yrittäjän päivänä tutustutetaan lapsia ja nuoria yrittäjyyden moniin muotoihin, sekä innostetaan yrittäjyyteen ja yritteliääseen elämän asenteeseen.

Paikalliset palvelut aloittavalle yrittäjälle (te-palvelut.fi)

Kolme kiusallista salaisuutta

Milloin viimeksi kuulit salaisuuden? Kukapa meistä ei haluaisi kuulla oikein herkullista salaisuutta. Mutta entä jos salaisuus onkin jollain tavalla kiusallinen, sellainen joka haastaa sinua tarkastelemaan omaa elämääsi uudesta näkökulmasta? Tässä kolme sellaista – erityisesti sinulle, joka et tänä syksynä saanut haluamaasi opiskelu- tai työpaikkaa.

Ensimmäinen salaisuus: Joustamattomat tulevaisuuden suunnitelmat voivat syöstä sinut ahdinkoon. Yleensä tavoitteena ajatellaan olevan, että nuorella olisi hyvä olla selkeä suunnitelma elämälleen. Mitä selkeämpi, sitä parempi. Tavoitteellinen suunta mihin suuntaan pyrkiä, mihin haluta opiskelemaan, mihin ammattiin valmistua.

Mutta, elämää emme kuitenkaan näe eteenpäin, vaikka kuvittelemmekin niin.

Vahvasti lukkoon lyötyyn elämänsuunnitelmaan sisältyy myös vaaransa. Entä jos se ei toteudukaan? Onko seurauksena järkytystä, pettymystä, ahdistusta? Vaikka elämä sillä hetkellä itse asiassa olisikin ihan hyvää; siitä huolimatta vaikka oma ennakkokuvitelma siitä ei toteutunutkaan? Onko siis tyytymättömyyden syynä itse asiassa ollutkin liian vahvasti luotu tulevaisuudenkuva omalle elämälle? Eli tyytymättömyys ja vastoinkäymisten aiheuttama ahdistus olisikin ainakin osittain itse aiheutettua?

Toinen salaisuus: Elämää eletään eteenpäin, mutta sitä luetaan taaksepäin. Kirjoitamme itse oman elämäntarinamme. Ajattele elämääsi tallenteena, jonka jokainen sekunti on filmattu. Tästä äärettömän laajasta materiaalista alat koostaa kahden tunnin elokuvaa. Mitä otat mukaan, mitä jätät pois? Voit helposti leikata elokuvasta kymmeniä eri versiota, joihin kaikkiin olet valikoinut eri otokset. Kuitenkin kaikki ovat totta, ovathan ne osia sinun elämästäsi. Millaisen elokuvan leikkaat? Komedian, draaman, tragedian, sankaritarinan, jännityskertomuksen?

Vaikka elämässäsi olisi tapahtunut suuriakin vastoinkäymisiä, sinun vallassasi on määrittää, kuinka suuren osan ne saavat lopullisessa filmiversiossa. Jos valitsemme esimerkiksi uhrin tai ainaisen epäonnistujan osan, sekin on valinta.

Kolmas salaisuus: Et voi olla onnellinen tulevaisuudessa. En halua masentaa sinua, mutta tälle on olemassa aivan yksinkertainen selitys. Koska et voi elää tulevaisuudessa, et voi olla onnellinen tulevaisuudessa. Vastaavastihan et voi olla onnellinen menneisyydessä. Elät nyt, tässä hetkessä, ja ellet ole onnellinen tässä hetkessä, et voi olla onnellinen milloin muulloinkaan. Kun tulevaisuus vihdoin tulee, se mitä silloin elät, on silloinen nykyhetki.

Mitä nämä salaisuudet voisivat paljastaa? Ainakin sen, että se ensimmäinen, ”alkuperäinen” suunnitelma elämällemme harvoin toteutuu sellaisenaan. Joskus onni potkaisee ja toiveemme toteutuu, joskus elämä tuiskuttaa räntää vasten kasvoja, sukat kastuvat ja avaimet ovat hukassa. Mitä tahansa elämässä tapahtuukin, ratkaisevaa on, millaisen merkityksen sille annamme: hyville hetkille, onnistumisille, pettymyksille, järkytyksille. Ja lopuksi nämä salaisuudet paljastavat sen, että ellet voi olla tyytyväinen ja kiitollinen elämästäsi nyt, niin milloin sitten?

Iloa elämääsi toivottaen,

Timo Särkijärvi
Asiantuntija, Hankepalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Nuorten osaaminen

Nuoret ovat fiksuja. Ja ihania. He yllättävät usein tällaisen keski-ikäisen täti-ihmisen taidoillaan, rohkeudellaan ja kekseliäisyydellään. Myös tänä keväänä tulin yllätetyksi. Sitä ennen ”sain harmaita hiuksia” kun seurasin erään 15-vuotiaan nuoren miehen kesätyöpaikan hakemista. Tai lähinnä hakemattomuutta. En ymmärtänyt ollenkaan sellaisia perusteluja kuin, että ei kiinnosta ala, en halua tehdä ihan koko päivää töitä tai, että varhain aamulla en kesällä herää. Itse ajattelin, että olisi hyvä hakea mahdollisimman moneen paikkaan ja ottaa vastaan se työ, jonka sattuu noinkin nuorena saamaan. Toinen asia, joka kesän korvalla aiheutti ”harmaantumista” oli vanha ruohonleikkuri, joka ei talven jäljiltä enää toiminut.

Nuorten osaamisen päivä on 15. heinäkuuta

Nuorten työttömyys huolestuttaa. Se huolestuttaa myös kansainvälistä työjärjestöä (ILO), jonka mukaan maailmassa on peräti 64 miljoonaa työtöntä nuorta. Nuorisotyöttömyys on suuri huolenaihe sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa. Maailmassa joka viides nuori on vailla työtä, koulutusta ja harjoittelua. Näistä nuorista valtaosa on naisia. YK:n yleiskokous julistamaa nuorten osaamisen teemapäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Päivän tavoitteena on nostaa esiin ammattitaidon ja osaamisen merkitystä nuorten työllistymisen parantamisessa.

Sitra on tehnyt tutkimuksen, jossa todetaan, että vuonna 2019 julkiselle taloudelle aiheutui Suomessa 18 miljardin euron kustannukset siitä, että kaikki aikuiset eivät pääse mukaan työelämään. Tutkimuksessa todetaan myös, että kaikkein kannattavinta on panostaa vailla työtä ja koulutusta olevien nuorten osaamiseen. Jos esimerkiksi 10 000 nuorta saadaan työllistymään, yhteiskunta säästää vuodessa 85 miljoonaa euroa. Jokainen nuoriin panostettu euro maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin. Sitran tekemässä videossa (kesto 1 min) tämä asia on hyvin havainnollistettu:

Työvoimapula

Nuoret voivat opetella erilaisia taitoja koulutuksen ja työnteon lisäksi myös harrastuksissa, vapaaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa.

Tällä hetkellä meillä Etelä-Pohjanmaalla on suuri pula palvelualan, myynnin sekä hoiva- ja tekniikan alan osaajista. Tätä blogitekstiä kirjoittaessani on tiedossa kevään yhteishaun tulokset. Jopa 97 % peruskoulun päättäneistä sai opiskelupaikan. Toivon mukaan mahdollisimman moni nuori pääsi opiskelemaan sitä haaveammattiaan. Yläkoulujen opinto-ohjaajilla on iso vastuu siinä, että nuoret saavat ajantasaista tietoa eri ammateista. Ja erityisesti siitä, millä aloilla tarvitaan osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Näitä taitoja voi olla esimerkiksi käden taidot, sosiaaliset taidot, ajanhallinnan taidot, organisointitaidot tai esiintymistaidot. On tärkeää kertoa työtä hakiessaan myös vapaa-ajalla hankitusta osaamisesta.

Tuorein työllisyyskatsaus toukokuulta kertoo sen tosiasian, että eteläpohjalaisilla työnantajilla on nyt suuri tarve eri alojen osaajista. Kilpailu on kovaa myös niistä hyvistä tyypeistä, joilta löytyy motivaatiota tehdä työtä ja intoa oppia uutta. Toukokuun lopulla oli työttömänä työnhakijana 4981 henkilöä ja uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin toukokuussa 4054 kappaletta. Toukokuun aikana oli avoimena yhteensä 8957 työpaikkaa. Tekemätöntä työtä on siis meidän omassa maakunnassa yllin kyllin.

Osaavat, rohkeat ja kekseliäät nuoret

Mitä tapahtui rikkinäiselle ruohonleikkurilleni? Sen korjasi kuntoon ja huolsi joustavaa perusopetusta (jopo) käyvä nuori. Lisäksi hän vaihtoi toiseen leikkuriin moottorin. Kotoaan oppinsa saanut nuori, jolle käsillä tekeminen ja omatoiminen uusien asioiden opettelu on maistunut enemmän kuin koulunkäynti. Hän kertoi haaveenaan olevan autonkorjaajan ammatti. Nuori mies jäi mieleeni ja kysyin myöhemmin, että miten yhteishaussa kävi? Hyvin kävi ja paikka ammattikouluun varmistui.

Nukkuuko kesätyönhakuun nihkeästi suhtautunut nuori ruususen unta? Eipä nuku. Hän perusti oman yrityksen 4H-yhdistyksen kautta, hinnoitteli työtuntinsa, mainosti ja sai kiitettävästi työkohteita ja töitä koko kesäksi. Nuori määrittelee myös itse yrittäjänä työaikansa eli nukkuu aamulla pitkään ja kerää voimia syksyllä alkavaan lukioon.  

Toivotan kaikille oikein lämmintä kesänaikaa

ja erityisesti nuorille voimia syksyllä alkaviin opintoihin!

Kuvassa Sirpa Rintala on ruohonleikkurinsa kanssa.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kesätyö on polku työelämään

Onnea kaikille valmistuneille ja muille koulunsa päättäneille! Opintojen parissa uurastaminen taukoaa ainakin hetkeksi ja on mahdollisesti aika suunnata kesätöihin. Oppiminen ei kuitenkaan lopu koulun loppumiseen, vaan kesätöissäkin voi oppia monia tulevaisuuden (työ)elämän kannalta tärkeitä taitoja.

Ammattiin valmistuneilla saattaa olla tänä kesänä käsillä ensimmäinen oman alan kesätyö ja jotkut onnekkaat pääsevät jo opintojen aikana tekemään töitä alalla, jolle ovat kouluttautumassa. Tällöin kesätyön polku on vienyt nuoren jo todella lähelle varsinaiseen työelämään astumista. Tärkeitä työelämävalmiuksia oppii kuitenkin kaikissa kesätöissä, vaikka ne eivät varsinaisesti sitä omaa alaa olisikaan. Toisaalta kesätöiden kautta saattaa joskus myös aueta sellaisia urapolkuja, joita ei opintoja aloittaessa olisi tullut edes ajatelleeksi.

70 000 menetettyä mahdollisuutta

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kuluneiden kahden koronavuoden aikana on menetetty yhteensä 70 000 kesätyöpaikkaa ja -kokemusta. Nuorten työllisyys onkin kärsinyt koronapandemiasta muita ikäluokkia enemmän. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Taina Susiluodon mukaan tavoitteeksi onkin asetettava paluu korona-aikaa edeltävälle tasolle avoimien kesätyöpaikkojen määrässä. Marraskuussa 2021 toteutettuun EK:n kesätyökyselyyn vastasi lähes tuhat yritystä, joista peräti 33 % ilmoitti lisäävänsä kesätyöpaikkoja tulevalle kesälle. Tämän perusteella voidaan siis odottaa nousua avoimien kesätyöpaikkojen määrään. Tavoitteena tulevalle kesälle on kesätyö- tai harjoittelupaikka jopa 120 000 nuorelle. (EK 2022)

Ruohonleikkuri leikkaamassa ruohoa.
Kesätyö on yksi elämän tärkeimpiä työpaikkoja

Ensimmäiset kesätyökokemukset ovat nuorille merkityksellisiä ja mieleenpainuvia. Kukapa meistä ei muistaisi ensimmäisiä kesätöitään esimerkiksi puistotyöntekijänä, mansikkamaalla, asiakaspalvelu- tai myyntityössä. Kesätöissä nuorelle tulevat tutuksi työelämätaidot ja toivottavasti myös omat vahvuudet sekä kehityskohteet. Lisäksi jo lyhytkin kesätyöjakso auttaa seuraavan työpaikan saamisessa. Kesätyö voi parhaimmillaan olla jopa yksi elämän tärkeimmistä työpaikoista. Jokainen nuori ansaitseekin ensimmäisen kesätyökokemuksen, josta polku kohti työelämää alkaa.

Muistatko vielä, mikä oli sinun ensimmäinen kesätyöpaikkasi?

Heli Peltoniemi
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Lähteet: EK:n kysely: Kesätyöpaikkojen määrä nousee roimasti. 2022. Elinkeinoelämän keskusliiton tiedote. Julk. 20.1.2022. Viitattu 7.6.2022.
https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ekn-kysely-kesatyopaikkojen-maara-nousee-roimasti/

Testaa Oikotien testillä millainen kesäduunari olet!
Vastuullinen kesäduuni 2022 (kesaduuni.org)

Kaikki tekijät ovat nyt tarpeen

Etelä-Pohjanmaalla on todella paljon työpaikkoja auki ja vielä toukokuussa ehtii hyvin hakea kesätöitäkin. Samaan aikaan, toukokuussa 2022, on työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita maakunnan alueella historiallisen vähän. Tekijöitä ja osaajia tarvitaan laidasta laitaan. Useissa tehtävissä etsitään hyvää tyyppiä, jolla on motivaatio ja asenne kohdallaan ja halu oppia, eikä välttämättä aiempaa kokemusta ja koulutusta vaadita. Toki vaativampiakin tehtäviä on tarjolla ja niihin tarvitaan tiettyä ammatillista osaamista.

Työnantajat ovat jo huomanneet, että valmiita tekijöitä ei välttämättä tehtäviin aina löydy. Monet heistä ovatkin valmiita miettimään työnhakijoiden kanssa erilaisia mahdollisuuksia kerryttää lisää osaamista ja kouluttautua työssä kyseiseen ammattiin. Oppisopimus on yksi keino oppia käytännönläheisesti työtä tehden ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista täydennetään oppilaitoksessa tai verkossa tapahtuvilla teoriaopinnoilla. Myös kesän aikana opiskeleville ovat oppisopimukset yleistyneet. Kesätyö mahdollistaa silloin opintojen etenemisen myös kesän aikana. Oppisopimuksella voidaan suorittaa kaikkia toisen asteen tutkintoja.

Henkilö seisoo kielekkeellä ja katsoo auringonlaskua.

Työllistymisen ja opiskelun maailma on nykyään mahdollisuuksia täynnä

Erilaisille oppijoille löytyy kouluttautumismahdollisuuksia ja erilaisia tapoja suorittaa tutkintoja eri koulutusasteilla. Erilaiset termit vilisevät puheissa silloin, kun puhutaan nuoren mahdollisuuksista työllistyä tai lähteä opiskelemaan. Koulutuksen toimijoilla on heille tutut termit, työllisyyden kentällä toimivilla omat, nuorisotyössä ja sosiaalitoimessa tai kuntoutuksen kentällä omat. Erilaisten mahdollisuuksien, termien ja uudistusten viidakossa nuori voi olla ihmeissään, mistä lähteä liikkeelle ja mihin suunnistaa.

Metsätie, jolle paistaa aurinko puiden takaa.
Kaikenlaisille tekijöille löytyy oma polkunsa

Nuori voi olla juuri peruskoulunsa päättävä tai lähes 30-vuotias useamman lapsen vanhempi ja kaikkea siltä väliltä. Kaikille löytyy vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia; niin heille, jotka miettivät ensimmäisen tutkinnon suorittamista kuin myös heille, jotka ovat jo toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneet tai aloitetut tutkinnot ovat syystä tai toisesta jääneet kesken. Yksilöllisyys, joustavuus ja henkilökohtaistaminen mahdollistavat monenlaiset erilaiset polut työelämään ja tutkinnon suorittamiseen.

Kohti Oppisopimusta -pilotti, jonka rahoittajana toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), on toiminut noin vuoden ja vielä on pilottiaikaa jäljellä noin seitsemän kuukautta. Pilotissa on etsitty monenlaisia reittejä oppisopimukseen. Tähän mennessä oppisopimustyösuhteeseen on päädytty niin työkokeilun, rekrykoulutuksen, työvoimakoulutuksen, ammatillisen kuntoutuksen, omaehtoisen opiskelun, sijaisuuksien kuin keikkatyönkin kautta. Myös suora rekrytointi oppisopimustyösuhteeseen työhaastattelun pohjalta on joissain tilanteissa ollut mahdollinen.

Pilotin tavoitteena on rakentaa erilaisia polkuja kohti oppisopimusta erityisesti alle 30-vuotiaille ammattikouluttamattomille nuorille. Useimmissa tilanteissa, joissa oppisopimustyösuhde on syntynyt, on tarvittu tiivistä yhteistyötä työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kanssa, mutta useimmiten myös muiden nuorten, koulutusten ja työllistymisen verkostoissa toimivien kanssa.

Neljän henkilön kädet pitävät ristiin toisiaan ranteista kiinni.

Yhteistyössä ja verkostoitumisessa onkin voimaa!

Mahdollisuuksia erilaisiin reitteihin kohti työtä löytyy niin paljon, että kukaan ei voi tietää ja tuntea kaikkia yksityiskohtia niistä kaikista. Eri alojen asiantuntijat yhteistyössä nuoren kanssa yleensä löytävät parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut myös haastavissakin tilanteissa. Nuori on oman elämänsä asiantuntija, mutta tarvitaan ”karttureita”, jotka etsivät reittejä yhdessä nuoren kanssa. Eri reittien ja palvelujen yhteen sovittaminen ei ole aina helppoa, mutta se on mahdollista.

On tärkeää, että me työllisyyden, koulutuksen ja nuorten parissa toimivat tunnemme pääpiirteissään eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, silloin osaamme ohjata nuorta saamaan täsmätietoa eri asiantuntijoilta. Kukaan ei osaa valita sellaisia vaihtoehtoja, joiden olemassaolosta ei tiedä, joten on tärkeää, että eri tahoilla nuorten parissa työskentelevät toimivat palvelujen ja mahdollisuuksien tulkkeina ja kartanlukijoina. Tietotaitoa meillä on yhdessä valtavasti ja mahdollisuuksia yksilöllisten opiskelu- ja työllistymispolkujen rakentamiseen on paljon.

Kaksi henkilöä kättelee pöydän ylitse.
Tekijöiden saatavuuden varmistaminen alueen työnantajille on varmasti kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite.

Yhteisellä työskentelyllä ja verkoston osaamisen täysimääräisellä hyödyntämisellä, voimme kokeilla rohkeasti rakentaa erilaisia polkuja työhön. Tällä hetkellä on paljon työpaikkoja, joihin ei valmiita osaajia löydy. On hyvä aika lähteä kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja, miten osaamista voi lisätä ja esimerkiksi opinnollistamisen kautta rakentaa polkua kohti osatutkintoa ja opinnollistaminen voi olla reitti oppisopimukseen tai tutkinnon suorittamiseen oppilaitoksessa.

Mestari–Kisälli -mallista tukea ja ohjausta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, TE-toimisto ja Kohti oppisopimusta -pilotti ovat yhdessä kehittäneet jo olemassa olevia palveluja hyödyntävän Mestari–Kisälli -mallin, joka työhönvalmennuksen keinoin mahdollistaa tukea työ-, työkokeilu- tai oppisopimuspaikkaan. Valmentaja voi antaa tukea ja ohjausta sekä nuorelle kisällille että työpaikkaohjaajana toimivalle mestarille. Mestari–Kisälli -malli on yksi keino mahdollistaa onnistumisia ja rakentaa polkua, joka johtaa nuoren onnistuneeseen oppisopimukseen ja ammattiin sekä tarjoaa työnantajalle tekijän ja tulevaisuuden osaajan.

Moni työnantaja tarvitsee tekijää jo tänään ja on tärkeää, että eri vaihtoehdot työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen mahdollistavat huomisen osaajien kasvamisen työpaikalla. Tuki on tarpeen myös työpaikan ”mestareille”, jotka oman työtehtävänsä ohella ohjaavat ja opastavat nuorta työhön.

Henkilö tasapainoilemassa aidalla.
Sanotaan, että päämäärä ei ole tärkein vaan matka.

Nuoren työllistymisen ja kouluttautumisen kohdalla päämääräkin on tärkeä, mutta kaikista tärkeintä taitaa olla päästä matkan alkuun ja rakentaa sen hetkiseen elämäntilanteeseen sopivin reitti. Matkalta kannattaa poimia kaikki mahdollinen oppi mukaan ja opetella hyödyntämään opittuja taitoja tulevassa työssä. Matkalla tärkeää on aina hyvä seura ja me työllisyyden ja koulutuksen parissa toimivat tahot toivottavasti olemme parasta mahdollista matkaseuraa kaikille nuorille, jotka sitä tarvitsevat. Täällä ollaan kartat ja kompassit valmiina sopivien reittien etsimiseen – yhdessä ja yhteistyöllä!

Riikka Ilves
Koordinaattori
Kohti Oppisopimusta -pilotti
riikka.ilves@te-toimisto.fi
0295046064
Työnhakijalle: Kohti Oppisopimusta -pilotti (te-palvelut.fi)
Työnantajalle: Kohti Oppisopimusta -pilotti (te-palvelut.fi)

Työnantajien yhteiskuntavastuun merkitys kasvaa

Työnantajien yhteiskuntavastuu rakentuu kestävän kehityksen kolmesta elementistä: taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu. Sosiaalinen vastuu on osa-alueista ehkä vaikeimmin määriteltävä ja mitattava.

Työnantajan sosiaalinen vastuu tarkoittaa muun muassa vastuuta omasta henkilöstöstä, kuten työterveydestä ja -turvallisuudesta, osaamisesta ja tasa-arvosta. Sosiaalisen vastuu on muutakin ja sen kantaminen on osaltaan vapaaehtoista, ja sitä arvostetaan yhteiskunnassa yhä enemmän. Nuorille työnhakijoille se voi jopa olla ratkaiseva tekijä työpaikkaan hakeutuessa.

Scrabble-pelilauta, jossa kirjaimilla muodostettu sanat: Lead (johto/johda), Team (tiimi) ja succeed (onnistu).
Tulevaisuudessa vastuullisuus nähdään työnantajan kilpailukyvyn edellytyksenä.

Menestyvän organisaation tärkein voimavara on sitoutunut, motivoitunut ja jatkuvasti kehittyvä henkilöstö. Vastuullisesti toimivassa organisaatiossa koko henkilöstö on sisäistänyt työnantajan arvojen ja tavoitteiden mukaiset toimintatavat. Vastuullinen johtaja varmistaa toimenpiteiden toteutumisen läpi koko organisaation.

Sosiaalinen vastuu on vähemmän työtapaturmia, hyvää työilmapiiriä, sitoutuneisuutta, perheen ja työn yhteensovittamista, vuorovaikutusta ja yleiseen keskusteluun osallistumista, totuudenmukaista sisäistä ja ulkoista viestintää. Se on empaattisuutta, vuoropuhelua ja elämään tyytyväisyyden edistämistä.

Yksi merkittäväksi kehittyvä aihealue on sosiaalisen yhteiskuntavastuun arvo- ja mainevaikutus työnantajan vetovoimaan, sisäiseen tehokkuuteen, henkilökunnan motivoituneisuuteen ja työn laatuun. Sosiaalisen yhteiskuntavastuun näkyvyyden lisääminen työnantajan viestinnässä auttaa myös rekrytoinnin kohdentumisessa halutunlaisiin hakijoihin.

Kaksi nuorta kannettavalla tietokoneella.
Työelämään tullessaan nuorilla on monenlaisia odotuksia

Nuoret työntekijät ovat toisenlaisia johdettavia kuin vanhempansa. He haluavat ja ovat valmiita avoimeen luottamuksen kulttuuriin, mutta tämä vaatii työnantajalta rohkeutta uudistua. Nuorille on tärkeää voida sitoutua organisaation tavoitteeseen, joka on myös yhteiskunnallisesti merkityksellinen eikä vain omistajan lisäarvon kasvattamiseen. Työn odotetaan sulautuvan osaksi elämäntapaa, ilmentävän omia arvoja ja valintoja.

Milleniaalien on uskottu haluavan tehdä maailmasta parempi paikka elää ja että he odottavat myös organisaatioiden olevan osa tätä muutosta. Työnhakijoina he kuitenkin tekevät päätöksiä mielikuvan perusteella. Yhteiskuntavastuu toimiikin vetovoimatekijänä nuoremmalle sukupolvelle. He hakevat helpommin työtä organisaatiosta, jossa näkevät toteutuvan hyvät yhteiskuntavastuun ja eettisyyden periaatteet, sekä hylkäävät helpommin työmahdollisuudet, jos näitä arvoja laiminlyödään.

Nuorten parissa tehty työelämätutkimus osoittaa, että nuoret suhtautuvat edelleen arvostavasti työhön ja mahdollisuuteen tehdä sitä. Työltä kuitenkin odotetaan enemmän kuin pelkkää palkkaa, sillä jopa 88 prosenttia nuorista haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista. Vain neljä kymmenestä on valmis tekemään mitä tahansa työtä, kunhan siitä maksetaan tarpeeksi hyvin.

Ihmisiä istumassa luennolla ja kirjaamassa muistiinpanoja ylös.
Tulevaisuuden työntekijöitä perehdytetään nyt

Työpaikoilla on tärkeä ja vastuullinen rooli nuoren ihmisen elämässä rinnalla kulkijoina. Samalla tuetaan nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ylipäätään. Siksi positiivisen työelämäkokemuksen antaminen on tärkeää. Tutkimusten mukaan nuoret arvostavat joustavaa työsuhdetta. Heistä se lisää hyvinvointia, motivaatiota, sitoutumista, tuotteliaisuutta sekä tasapainottaa työn ja vapaa-ajan suhdetta. Tutkimuksissa nousi vahvasti esiin myös työn merkityksellisyys, joustavuus työajan ja vapaa-ajan suhteen, esimiehen ja työyhteisön tuen saaminen sekä mahdollisuudet työssä kehittymiseen.

Kuulluksi tulemisen tunne ja vaikutusmahdollisuudet työssä ovat tärkeitä meille kaikille. Kannattaa kuunnella ja osallistaa nuoria. Nuorten vahvuuksien tunnistaminen ja esille pääsy työssä saattaa olla jatkon kannalta hyvin merkityksellistä. Työelämässä on tilaa kaikille!

Tulevaisuuden työntekijöitä on perehdytettävä nyt. Työnantajilta tarvitaan tähän pitkäjänteisyyttä ja valmiutta käytännön perehdyttämiseen. Oletettavaa on, että lähitulevaisuudessa työpaikoilla tarve vahvaan ohjaukseen ja työhön perehtymiseen lisääntyy. Etelä-Pohjanmaalla on työllisyystilanne hyvä, mutta kohtaanto-ongelman takia on myös yhä enemmän haasteita saada kaikkia avoimia työpaikkoja täytettyä. Ala- ja työnantajakohtaisia eroja tässä on paljon.

Tarvitaan siis uusia avauksia työelämään siirtymisessä. Kun valmiita tekijöitä ei ole tarpeeksi tarjolla, on työnantajan panostettava osaajien kasvattamiseen. Tukea työnantajille on tarjolla mm. palkkatuen, oppisopimuksen ja työkokeilun muodossa.

Työkykyohjelma
E-P:n Yhteiskuntavastuuryhmä:

Sirpa Rintala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Aki Ruotsala, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Timo Särkijärvi, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Anna-Elina Levijoki, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Minna Paloheimo-Asunmaa, Toimeksi-hanke/Seinäjoen kaupunki
Pirjo Kankaanpää, Toimeksi-hanke/Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo
Marika Ylikojola, Toimeksi-hanke/Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo
Hanna-Mari Raittinen, Kela
Susanna Hyövälti, IPS-hanke Etelä-Pohjanmaa/EPSHP
Jaakko Säntti, Hansa-hanke/Seinäjoen kaupunki
Tuula Mäki-Fränti, Fokustuu-hanke/Buusti ry
Tuula Sundberg, VETO-hanke/Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Lähteitä ja lisätietoa:

Klimkiewicz, Katarzyna & Oltra, Victor (2017). Does CSR Enhance Employer Attractiveness?
The Role of Millennial Job Seekers ́Attitudes. Corporate Social Responsibility and Environmental Management 24, 449-463 https://doi.org/10.1002/csr.1419

Myllyniemi, Sami & Lotta Haikkola. 2020. ”Tilasto-osio”. Teoksessa Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019,
toim. Lotta Haikkola & Sami Myllyniemi. Painotalo Varteva, 9–96.

Tämä kirjoitus on osa työllisyyshankkeiden järjestämää Työllisyysviikkoa, joka toteutetaan viikolla 14.

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille. Olemme tukenasi. Taustalla piirroshahmoja, jotka kuvastavat erilaisia nuoria. TE-palvelut. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Euroopan unioni. Euroopan sosiaalirahasto. Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020.

Kestävää tekoa

Jälleen esiteltiin uunituore nuorisobarometri, josta saa korvaamattoman arvokasta tietoa nuorten asenteista ja arvoista. Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain tehty tutkimus ja tutkimuksessa haastatellaan aina 15-29 – vuotiaita nuoria. Vuoden 2021 tutkimushaastattelut sattuivat alkuvuoteen 2021, jolloin koronapandemia oli ollut keskuudessamme jo vuoden ajan ja markkinoille alkoi tulla rokotteita koronavirusta vastaan. Ajankohdasta huolimatta nuorten luottamus tulevaan oli kasvanut, niin oman, lähiympäristön, Suomen kuin koko maailman tulevaisuuden suhteen. Kaikissa mitatuissa ulottuvuuksissa erittäin optimistisesti suhtautuvien osuus oli ennätyksellisen korkealla tasolla. Tämä osoittaisi sen positiivisen näkökulman, että koronapandemialla ei onneksi olisi kielteistä vaikutusta nuorten tulevaisuudenuskoon.

Kuvankaappaus nuorisobarometrin infografiikasta. Kaksi piirroshenkilöä pitämässä lappuja. Ensimmäisessä lapussa lukee: "80 % suhtautuu optimistisesti omaan tulevaisuuteen." ja toisessa lapussa lukee: "83 % suhtautuu optimistisesti Suomen tulevaisuuteen asuinmaana."
Nuoret suhtautuvat kaikesta huolimatta optimistisesti tulevaisuuteen. (Kuva: tietoanuorista.fi)

Nuorisobarometrin 2021 teemana oli kestävä kehitys ja ilmasto. Nuorilta on kysytty heidän arvioitaan omasta kyvystään ymmärtää ilmastoon liittyviä kysymyksiä, heidän pääasiallisia ympäristötiedon lähteitään sekä ympäristöön liittyvistä tunteista. Tutkimuksessa nousi esille vahvasti se, että nuoret pitävät ilmastomuutosta tosiasiana ja luottavat ilmastoasioissa tieteeseen. Luonnon monimuotoisuus on nuorille selkeästi tärkeä arvo. Nuoret uskovat, että ympäristöongelmiin löydetään maailmanlaajuisesti kestäviä ratkaisuja. Vaikka nuoret tunnistivat negatiivisia tuntemuksia, mm surua ilmastomuutoksista, niin silti vahvasti nousi esille se, että omilla teoilla pystyi vaikuttaa asioihin. Tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ympäristöasioissa nuoret pitivät äänestämistä, ostopäätöksillä vaikuttamista ja vapaaehtoistyötä ympäristöjärjestöissä.

Valtaosa nuorista on muuttanut omaa kulutuskäyttäytymistään ympäristöystävälliseen suuntaan. Nuoret kertoivat, että kestävistä valinnoista tulee hyvä olo. Nuoret pitivät tärkeimpinä keinoina ilmasto-ongelmien ratkaisuissa tuotantotapojen muutosta, tietoa ja valistusta sekä uusia teknologisia ratkaisuja. Kolme neljäsosaa nuorista ilmoitti tuntevansa surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lähiympäristön muutoksista. Tämä oli iso määrä ja tähän on osattava myös vastata. Ilmastomuutoksen torjunta on otettava vakavasti ja nuorille pitää tulla tunne, että asioihin vaikutetaan. Onhan kyse kaikkien tulevien sukupolvien oikeudesta elinkelpoiseen maapalloon. On tärkeää, että me kaikki jatkamme ehkäiseviä toimenpiteitä luonnon suojelemiseksi jatkossakin.

Graffiti, jossa lukee World Peace (Maailmanrauha), uudelleen ja uudelleen.
Tärkeimmäksi päämääräksi nuoret nostivat rauhan, mikä sopiikin tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen paremmin kuin hyvin.

Vastaajista lähes kaikki ilmoittivat, että Suomen toiminta rauhan puolesta on heille vähintäänkin melko tärkeää. Toiseksi tärkein teema oli laadukas koulutus kaikille ja kolmanneksi nousi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Rauha, laadukas koulutus ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kaikki hienoja ja tärkeitä arvoja. Kyllä meidän nuorilla on arvomaailma kohdillaan ja näiden arvojen myötä toivotan kaikille, että pidetään huolta toisista ja itsestämme ja luotetaan tulevaan.

Anne Latvateikari
Palvelupäällikkö
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Löydät nuorisobarometrin täältä:
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2021/

Suunnitelmat voi muuttua, halusit tai et

Näin yhteishaun aikaan monella on edessään yksi elämän isoista kysymyksistä; Mitä haluan tehdä tulevaisuudessani? Joillakin on jo selkeä suunnitelma, toisilla se on vielä hakusessa. Olen itse vuosia suositellut lukiota heille, jotka eivät tiedä mitä haluaa tehdä peruskoulun jälkeen siksi, koska sen jälkeen on entistä enemmän vaihtoehtoja mistä valita. Lukion jälkeen voi kuitenkin edelleen suorittaa ammattikoulun tai mennä ammattikorkeakouluun ja tietenkin yliopistoon.

Mutta minne ikinä päädytkin opintojen jälkeen, muista ettei sinun tarvitse ajatella sitä niin, että se on se mitä loppuelämä tulee olemaan. Elämässä suunnitelmiin tulee aina muutoksia. Toiset isompia, toiset pienempiä. Joillakin ne ovat omia valintoja, joillakin taas ne johtuvat aivan jostain muusta. Joskus muutokset voivat olla todella yllättäviä.

Tyttö lukemassa kirjaa ylhäältä päin kuvattuna.

Tunnen myös henkilökohtaisesti monia, jotka ovat vaihtaneet alaa vuosia, pari jopa vuosikymmeniä kestäneen uran jälkeen, kun se työ mitä he tekivät ei enää tuntunut omalta. Tiedän myös tapauksista, joissa henkilö on ensin kouluttautunut yhdelle alalle, mutta valmistumisen jälkeen onkin lähtenyt opiskelemaan toista alaa. Itse taas olen päätynyt auto-onnettomuuteen, jonka jälkeen jalkani ei ole kestänyt kunnolla rasitusta. Suunnitelmat voivat todellakin muuttua kertarysäyksellä. Mutta jos ei ole jo varasuunnitelmaa, uutta suunnitelmaa ei tarvitse tehdä yksin.

TE-toimiston palveluista apua monenlaisiin tilanteisiin

Neljä paperista kysymysmerkkiä puhekuplien sisällä.
TE-toimiston palveluiden avulla voit löytää juuri sinun tilanteeseesi sopivan ratkaisun.

Jos et tiedä mitä haluat tehdä tai miten edetä, vaikka olisitkin työelämässä, voit olla yhteydessä TE-toimiston psykologiin, ja konsultoida häntä esimerkiksi ammatinvalintaan liittyen. Tai jos sinulla on jo työ, mutta työsi ovat päättymässä, voit olla jo ennen töiden päättymistä yhteydessä Muutosturva-asiantuntijaan. Jos taas sinulle on kehkeytynyt esimerkiksi jokin vaiva onnettomuuden jälkeen, ei se ole välttämättä este työssä jatkamiseen tai työelämässä yleensä vaan se tarkoittaa, että voit vain tarvita joko toisenlaisia työtehtäviä tai mahdollisesti apuvälineitä työn tekemiseen. Näistä asioista voit kysyä lisää työkykykoordinaattorilta.

Työelämässä on myös hyvä muistaa se, että muutostilanteissa vuoropuhelu esihenkilön kanssa on erittäin tärkeää, sillä myös he voivat järjestää apua, jos sitä tarvitsee. Jos he eivät itse osaa järjestää tarvittavia apukeinoja, myös he itse voi kysyä apua esimerkiksi yritysasiantuntijoilta. Itsensä työllistäneet voivat vaikeissa tilanteissa myös olla yhteydessä yritysasiantuntijoihin.

Olemme viimeiset kaksi vuotta eläneet todella epävarmoja aikoja. Näitä epävarmoja aikoja on ollut aiemmin, ja näitä tulee olemaan jatkossakin, mutta kyllä niistä selviää. Muista vain, ettei tarvitse selvitä yksin. Avun pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta vaan rohkeudesta myöntää itselleen, että tarvitsee apua.

Ville Lahtinen
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Totuus löytyy lämpömittarista

Olin kaupassa ostamassa aivan halpaa peruslämpömittaria. Mietin, että mitenhän tarkkoja nämä ovat. Keksin, että minunhan kannattaa verrata niitä ja ottaa se, minkä lukema näyttää kaikkien mittareiden keskiarvolukemaa. Se on todennäköisesti lähimpänä todellista. Näin teinkin.

Vuosia sitten juttelin erään ”vanhan kansan” terveydenhoitajan kanssa. Hän oli ollut useasti seuraamassa, kun jostain maalaistalosta yhtä perheenjäsentä lähdettiin viemään ”Törnävälle” eli B-mielisairaalaan. Niistä tapauksista hän kertoi oppineensa, että useimmiten ”väärä ihminen vietiin”. Hän, kuka Törnävälle joutui, oli perheen tunnemittari, herkin ihminen, joka reagoi toimimattomaan perhedynamiikkaan.

Nuori henkilö seisoo alakuloisena.
Moni nuori oirehtii jaksamis- ja mielenterveysongelmilla, näköalattomuudella ja muilla haasteilla.

Itselläni TE-toimistossa oli useamman vuoden ajan asiakkaina nuoria, jotka tarvitsivat erityistä tukea työllistymiseensä tai opiskelupaikan löytämiseen. Jäin miettimään, ovatko he näitä yhteiskuntamme lämpömittareita, jotka kertovat, että kaikki ei ole hyvin? Nämä nuoret ovat yhteiskuntamme lapsia, jotka tämän yhteiskunnan pyrkimys ääriyksilöllisyyteen on synnyttänyt.

Läpi maailmanhistorian ihminen on aina elänyt ryhmässä. Geeniemme ja aivojemme rakenne ei ole valmistanut meitä yksilökeskeiseen elämään ja sen mukanaan tuomaan vastuuseen. Ylin aivokuori, se missä ajattelu tapahtuu, on siihen saattanut sopeutua, mutta aivojen syvemmät rakenteet, ns. limbinen järjestelmä, ehkä ei. Ja juuri tämä järjestelmä säätelee tahdosta riippumattomia toimintoja, tunteita ja motivaatiota. Joten ei ole ihme, jos nuorten pelkoihin ja näköalattomuuteen ei ole ratkaisua löydettävissä ylintä aivokuorta aktivoimalla ja haastamalla.

Yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden ja ”sen saat mitä tahdot” -ideologian kääntöpuoli on se, että saatat kokea olevasi täysin itse vastuussa valinnoistasi. Tämä vastuu on joillekin meistä liikaa. Olen joskus leikilläni pyytänyt kuulijoita miettimään, millaisen rauhan se toisi elämään, jos eläisimme edelleen sääty-yhteiskunnassa. Ei siksi, että sitä kannattaisin, vaan havainnollistaakseni asiaa. Tällöin se, mihin säätyyn olisit syntynyt, määräsi kohtalosi ja mahdollisuutesi. Et voisi, eikä sinun tarvitsisikaan, edetä urallasi. Asemasi yhteiskunnassa olisi valmiiksi annettu. Kunhan vain suorittaisit sinulle langennutta roolia.

Henkilö kävelee lumisella aukealla.
Maailma on avoin, mutta ympäristö voi olla haastava nuorille

Nykyään maailma on avoinna ja nuorille muistutetaan toistamiseen, että ”unelmasi toteutuvat, kunhan vain niihin tarpeeksi uskot”. Mutta eivät ne kaikkien kohdalla toteudu, kyllähän me sen tiedämme. Ja senkin, kuinka paljon elämän polustamme on kiinni aivan jostakin muusta kuin meistä itsestämme.

Mikä sitten auttaisi? Itse muistan yhden esimerkin, jossa pelkkä ympäristön muutos toi muutoksen. Kyseessä oli tosiTV-ohjelma, missä ongelmanuoria lähetettiin farmille kiinteäksi osaksi yhteisöä ja fyysisiin töihin. Jostain syystä tämä kombinaatio auttoi heitä saamaan omasta elämästään kiinni.

Tästä voisimme oppia ainakin sen, että omaa elämää loputtomasti pohtimalla sitä voidaan parantaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Siitäkin huolimatta vaikka tukena olisi moniakin ammattiauttajia. Lopulta ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että on alettava tehdä jotain eri tavalla kuin ennen. Kun nuori on tähän valmis, silloin muutos voi tapahtua. Meidän nuorten lähellä olevien vastuulla taas on se, että pystymme rakentamaan yhteiskunnan, yhteisön, oppilaitokset ja työpaikat sellaisiksi, että askeleen niihin ottaminen on turvallista.

Luottavaisia askelia elämään sinulle toivottaen,

Timo Särkijärvi
Asiantuntija, hankepalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Mulla on väliä, sulla on väliä

Piirroskuva. #MullaOnVäliä. #SullaOnVäliä. Lapsen oikeudet. Kaksi lasta muodostaa käsillään sydämen.

Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan koulukiusaaminen on vähentynyt, mutta silti moni lapsi tai nuori saa edelleen osakseen huonoa kohtelua. Kyselyssä noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori ilmoitti kokeneensa kiusaamista koulussa viikoittain. Nuorten kokemukset kiusatuksi tulemisesta vähenevät toiselle asteelle siirryttäessä, mutta toisen asteen opiskelijoistakin 1–3 % ilmoitti kokevansa kiusaamista viikoittain. Pahimmassa tapauksessa turvaton ja epäystävällinen ympäristö ja kohtelu muodostavat kynnyksen lapsen kasvamiselle yhteiskunnan jäseneksi. Meillä ei kuitenkaan ole varaa kadottaa näkyvistä yhtään lasta tai nuorta.

Kaikkein vaikuttavimmaksi kiusaamisen vastaiseksi työksi on todettu empatiakasvatus sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat myös tärkeitä tulevaisuuden työelämätaitoja, joita ei voi korvata tekoälyn tai robotiikan avulla. Kun tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat kunnossa, voidaan niiden päälle rakentaa akateemisia taitoja. Tunne- ja vuorovaikutustaidot hyödyttävät meistä jokaista kaikilla elämän osa-alueilla. Kun lapsille ja nuorille opetetaan, että hyvä kohtelu on jokaisen oikeus, he oppivat toimimaan sen mukaisesti ja edellyttämään sitä myös muilta.

Lapsi tai nuori, jonka mielipiteistä ja näkemyksistä aikuinen on kiinnostunut, uskaltaa myös todennäköisemmin kertoa, jos häntä kohdellaan huonosti. Lasten osallisuus ja hyvä kohtelu kuuluvat tiiviisti yhteen. Jokainen lasten tai nuorten parissa työtä tekevä voi puuttua kiusaamiseen ja huonoon kohteluun sekä kasvattaa hyvän kohtelun ja toisen huomioimisen ilmapiiriä.

Annetaan siis lapsille ja nuorille hyvät eväät tulevaisuuden opiskeluihin sekä työelämään tekemällä heidät jo nyt osallisiksi ja kohtelemalla heitä hyvin. Se on kaikkien lasten oikeus.

Piirroskuva. #MullaOnVäliä. #SullaOnVäliä. Lapsen oikeudet. Joukko lapsia on pitelemässä sateenvarjoja toisilleen.

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia

Kansainvälistä lasten oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta ja sen yhteydessä myös toiminnallista teemaviikkoa. Teemaviikon tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista sekä lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta. Tänä vuonna teemaviikkoa vietetään 15.–21.11. 2021 ja teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun.

Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu lasten kohtelu tasa-arvoisina yksilöinä. Lapsella on oikeus suojeluun laiminlyöntiä ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Jokainen lapsi on oikeutettu koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä saamaan osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Laissa ei siis ole kyse pelkästä kaltoinkohtelun kiellosta, vaan aikuisten velvoitteesta kohdella lapsia hyvin.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, jonka määräämät oikeudet valtion on toteutettava. Lapsen oikeuksien sopimukseen kuuluvat esimerkiksi lasten oikeus ilmaiseen peruskouluun sekä valtion velvollisuus edistää toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta. Koulutuksen tulee pyrkiä kehittämään lasta täyteen mittaansa.

Hyvää lasten oikeuksien viikkoa jokaiselle lapselle ja nuorelle. Te olette tärkeitä!

Heli Peltoniemi
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

#MullaOnVäliä #SullaOnVäliä #OikeusHyväänKohteluun #LapsenOikeudet 

Linkkejä ja lähteitä: