Suunnitelmat voi muuttua, halusit tai et

Näin yhteishaun aikaan monella on edessään yksi elämän isoista kysymyksistä; Mitä haluan tehdä tulevaisuudessani? Joillakin on jo selkeä suunnitelma, toisilla se on vielä hakusessa. Olen itse vuosia suositellut lukiota heille, jotka eivät tiedä mitä haluaa tehdä peruskoulun jälkeen siksi, koska sen jälkeen on entistä enemmän vaihtoehtoja mistä valita. Lukion jälkeen voi kuitenkin edelleen suorittaa ammattikoulun tai mennä ammattikorkeakouluun ja tietenkin yliopistoon.

Mutta minne ikinä päädytkin opintojen jälkeen, muista ettei sinun tarvitse ajatella sitä niin, että se on se mitä loppuelämä tulee olemaan. Elämässä suunnitelmiin tulee aina muutoksia. Toiset isompia, toiset pienempiä. Joillakin ne ovat omia valintoja, joillakin taas ne johtuvat aivan jostain muusta. Joskus muutokset voivat olla todella yllättäviä.

Tunnen myös henkilökohtaisesti monia, jotka ovat vaihtaneet alaa vuosia, pari jopa vuosikymmeniä kestäneen uran jälkeen, kun se työ mitä he tekivät ei enää tuntunut omalta. Tiedän myös tapauksista, joissa henkilö on ensin kouluttautunut yhdelle alalle, mutta valmistumisen jälkeen onkin lähtenyt opiskelemaan toista alaa. Itse taas olen päätynyt auto-onnettomuuteen, jonka jälkeen jalkani ei ole kestänyt kunnolla rasitusta. Suunnitelmat voivat todellakin muuttua kertarysäyksellä. Mutta jos ei ole jo varasuunnitelmaa, uutta suunnitelmaa ei tarvitse tehdä yksin.

TE-toimiston palveluista apua monenlaisiin tilanteisiin

TE-toimiston palveluiden avulla voit löytää juuri sinun tilanteeseesi sopivan ratkaisun.

Jos et tiedä mitä haluat tehdä tai miten edetä, vaikka olisitkin työelämässä, voit olla yhteydessä TE-toimiston psykologiin, ja konsultoida häntä esimerkiksi ammatinvalintaan liittyen. Tai jos sinulla on jo työ, mutta työsi ovat päättymässä, voit olla jo ennen töiden päättymistä yhteydessä Muutosturva-asiantuntijaan. Jos taas sinulle on kehkeytynyt esimerkiksi jokin vaiva onnettomuuden jälkeen, ei se ole välttämättä este työssä jatkamiseen tai työelämässä yleensä vaan se tarkoittaa, että voit vain tarvita joko toisenlaisia työtehtäviä tai mahdollisesti apuvälineitä työn tekemiseen. Näistä asioista voit kysyä lisää työkykykoordinaattorilta.

Työelämässä on myös hyvä muistaa se, että muutostilanteissa vuoropuhelu esihenkilön kanssa on erittäin tärkeää, sillä myös he voivat järjestää apua, jos sitä tarvitsee. Jos he eivät itse osaa järjestää tarvittavia apukeinoja, myös he itse voi kysyä apua esimerkiksi yritysasiantuntijoilta. Itsensä työllistäneet voivat vaikeissa tilanteissa myös olla yhteydessä yritysasiantuntijoihin.

Olemme viimeiset kaksi vuotta eläneet todella epävarmoja aikoja. Näitä epävarmoja aikoja on ollut aiemmin, ja näitä tulee olemaan jatkossakin, mutta kyllä niistä selviää. Muista vain, ettei tarvitse selvitä yksin. Avun pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta vaan rohkeudesta myöntää itselleen, että tarvitsee apua.

Ville Lahtinen
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Yhdessä saamme enemmän aikaan

Step on ESR-hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Tavoitteena on saada nuori työllistymään.

Kaikilla ei elämä suju niin mutkattomasti. Työpaikkaa ei vain löytynyt valmistumisen jälkeen ja yhteishaussa jäi opiskelupaikka saamatta – mitä minä nyt teen pyörii nuoren mielessä kun suunnitelmat eivät toteutuneet. Mitä se nuorisotakuu lupasikaan?

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu yhteistyössä Kaks`Kättä työpaja ry, työpaja Junkin ja Paukun Pajan kanssa toteuttavat Step on hanketta ja vastaavat nuorisotakuun haasteisiin tarjoamalla nuorille mahdollisuuden suorittaa opintoja erilaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi työpajalla. Vastaavasti työpajan asiakas voi kerryttää työpajalla omaa osaamistaan ja hakeutuessaan opiskelemaan tämä kertynyt osaaminen on mahdollista osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta lukea nuorelle hyväksi opintoihin. Työpajojen työtehtäviä on verrattu ammatillisten perustutkintojen osaamistavoitteisiin yhteistyössä alan opettajien kanssa ja todettu, että työpajalla voi oppia asioita tekemisen kautta.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä 25.4.2017 työpajatoiminnan opinnollistamisen erääksi nuorten hyvinvointia edistäväksi ja syrjäytymistä ehkäiseväksi toimenpiteeksi. Sen mukaan ”työpajatoimijat ja koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työpajatoimintaa siten, että työpajoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä ja oppimisen tukipalveluna”. – Olemme siis olleet tässä asiassa edelläkävijöitä.

Sedussa panostetaan tulevaisuudessa entistä enemmän valmistuvien opiskelijoiden työllistymiseen. Opiskelijoille järjestetään lukuvuoden aikana työnhaun digipajoja ja tulevana kesänä on mahdollista kesäkuulla osallistua ohjattuun työnhakuun Sedun opetuspisteissä Step on hankkeen toteuttamana. Keskiössä on auttaa nuorta työllistymään.

Step on ESR -hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja osatoteuttajina mukana ovat Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Kaks`Kättä työpaja ry. Step on hankkeen toiminta-aika on 1.4.2016 – 31.3.2019.

Tarja Puskala

projektipäällikkö

 

TULEVAISUUDEN HYÖRINÄÄ ROBOTTIEN JALOISSA – VAI MIKÄ MEITÄ ODOTTAA

Lapin koirat Pena ja Estelle katsovat luottavaisina tulevaisuuteen.

Tulevaisuustutkijoiden näkemyksiä Suomesta vuonna 2042 (HS 4/2017)

Vuonna 2042 arvot ovat entistä tärkeimpiä, yhteisvastuuta ja sananvapautta korostetaan. Bussimatkoilla voi kuulla useita kymmeniä kieliä, ruotsinkielen asema on heikentynyt, virastoissa kaikuu jatkuvasti englanti, virkailijalla on korvissa laite, joka tulkkaa. Henkilöautot, rekat jopa laivat kulkevat automaattisesti. Ihmisiä ei tarvita lastauksessa eikä jakelussa, robotit hoitavat tehtävät. Alzheimerin- ja Parkinsonin tauti kuten syöpäkään ei tapa, vaan ovat kroonisia sairauksia. Ihmisille kasvatetaan varaosia omista kantasoluista.

Terveydenhoidossa kohtaamme robotin ja leikkaussaleissa hyörivät robotit, joiden valvojina ja konsultteina toimivat ihmiskirurgit. Ravintoloissa hyörivät robottitarjoilijat, ostoskeskuksissa robottioppaat, teollisuudessa robottivartijat, hotelleissa robottivastaanottovirkailijat, armeijassa löytyy myös robottisotilaita. Monet tylsät, raskaat ja tarkkuutta vaativat työtehtävät on sysätty jo aiemmin robottien kontolle, siivoojien määrä on romahtanut, lääkärien määrä vähenee kaiken aikaa. Moni perinteinen ammatti muuttuu entistä enemmän konsultoinniksi, ohjaamiseksi tai avustamiseksi. Pikaruokapaikkoja on edelleen, mutta ruoan valmistuksen ja tarjoilun hoitavat robotit.

Palveluvienti on ohittanut tavaraviennin, turismi on kasvanut, erityisesti ollaan kiinnostuneita terveysturismista, arvostetaan terveellistä ilmastoa. Yksinasujien määrä on kasvanut ja suosituin lemmikki on pikkupanda, nimiä ei valita enää nimipäiväkalenterista, niitä lainataan vaikka mistä, nimet ovat sukupuolineutraaleja kuten Puro, Pii, Kinos.

Muutosten takana ovat kolme suurta asiaa: globaali ilmaston muutos, tekniikan- ja lääketieteenkehitys

Edellisessä blogikirjoituksessa Päivi Ojala toi esiin nuoren ”hätähuudon”: että olemme täällä jo nyt. Ylläolevaa tulevaisuutta kohtiko me näitä nuoria ohjaamme?  Palveluita tarvitaan ja tarvitaan aikuisen tukea, toisen ihmisen ei robotin, nuori tarvitsee ainakin yhden tärkeän ihmisen joka aidosti välittää eikä hylkää, nuori tarvitsee tukea ottaakseen vastuuta itsestään, muttei liikaa hyysäystä, nuori haluaa itse selvitä, totesi kasvatustieteiden emeritusprofessori Kari Uusikylä (A-studio 19.4.2017, ”Pelastakaa pojat”). Kouluihin hän peräänkuuluttaa opettajien oikeanlaista auktoriteettia ja hänen mielestään osa oppilaista tarvitsee edelleen tarkkailuluokkia, mitkä eivät saa olla kaatopaikkoja, rangaistuslaitoksia, vaan paikka missä pidetään huolta, ollaan aikuisia ja ohjataan nuoria.

Nyt kun Etelä-pohjanmaalla ollaan kehittämässä omaa ohjaamomallia, on meidän otettava huomioon kaikkien nuorten tarpeet, niiden jotka pärjäävät sähköisillä alustoilla, robottien maailmassa, mutta myös niiden, jotka tarvitsevat toisen ihmisen, aikuisen tukea omien tavoitteiden luotsaamisessa kohti vuotta 2042, kohti omaa aikuisuutta. Nuorisolainmukaiset nuorten monialaiset yhteistyöverkostot ovat toimineet alueellamme aktiivisesti Nuorisotakuun lanseerauksesta lähtien (2013), nyt nämä tahot ovat yhteistyössä kehittämässä Etelä-Pohjanmaan ohjaamo mallia kohti tulevaa maakuntauudistusta ja uusia maakunnan yhteistyöverkostoja. Hyvä näin!

Suunnittelutyötä on tukemassa hallituksen puoliväliriihen (25.4.2017) linjaukset työllisyyden toimista nuorten osalta: puhelinhaastatteluista painopiste kasvokkain haastatteluun, palkkatukea kohdistetaan entistä enemmän yrityksiin, ohjaamoiden toiminta vakiinnutetaan, tehostetaan, selkeytetään ja kootaan yhteen nuorille tarkoitettuja ohjaus-, sosiaali-, terveys-, työvoima- ja nuorisopalveluja ja lyhennetään palveluprosessien kestoa.

Mutta tähän päivään!

Ohjaus ja kannustus tuottivat tulosta – nuori työllistyi työssäoppimispaikkaansa

Lähipiirin koulutushakurumba päättyi onnellisesti, myös lähipiiriin kuuluvan työvoimakoulutus F.E.C pääsi tulostavoitteisiin, oppilas työllistyi työssäoppimispaikkaansa ja kertaheitolla asumisen  ja muut arjen Euroihin liittyvät ongelmat poistuivat  säännöllisten palkkatulojen myötä, ohjaus ja kannustus tuottivat tässäkin tulosta!

Tulevaisuutta filosofoiden, tässä päivässä kuitenkin eläen ja Penan ja Estellen globaalia ystävyyttä ihaillen

 

Hannele Koivumäki

Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, asiantuntija, nuorisotakuun koordinointi

TAKUU OLLA NUORI!

”Sanotaan aina, että nuorissa on tulevaisuus, mutta me ollaan täällä jo nyt”, lausui 15-vuotias tyttö puhuessaan Nuori2017-tapahtuman avajaistilaisuudessa Tampere-talossa. Suomen suurimmat nuorisotyön ammattilaisten päivät kokosivat yhteen muun muassa kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyötä toteuttavat ammattilaiset kolmeksi päiväksi 27. – 29.3.2017. Tuota nuoren lausahdusta jäin miettimään koko tapahtuman ajaksi ja mitä enemmän sitä mietin, sen syvemmälle sen sanoma minuun piirtyi. Meidän nuorten kanssa työskentelevien tulisi muistuttaa itseämme ja kaikkia muita, että nuoret ovat jo täällä ja tullakseen ”hyviksi tulevaisuuden aikuisiksi”, heillä tulisi olla tarvitsemansa palvelut käsillä ja aikuisia tukenaan. Tuon ajatuksen kautta aloin miettiä myös tätä kirjoitusta ja ”nuorisotakuu”-käsitettä laajempana kokonaisuutena.

Toisessa tilaisuudessa päivien aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtajalle Georg Henrik Wredelle esitettiin kysymys nuorisotakuun tilasta ja mitä sen toteuttamiseen ohjattujen määrärahojen väheneminen tulee tarkoittamaan? Wreden vastaus totesi ensin, että määrärahojen väheneminen on tosiasia ja valitettavaa, mutta tiettyjä toimia on edelleen haluttu ylläpitää, kuten etsivän nuorisotyön toteuttaminen koko maan alueella. Hän kuitenkin tähdensi, että asia ei ole niin yksinkertainen ja nuorisotakuuta toteutetaan niin monella eri sektorilla ja on olemassa vakiintuneita toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen – nuorisotakuun toteuttajina hänen mukaansa toimivat hyvin useat tahot eli nuorisotakuun toteuttaminen on vähän ”kaikkien asia”.

Oma näkökulmani on, että ehkäisevään työhön olisi voimakkaammin panostettava. Tarvitsemme konkreettisia nuoria kohtaavia toimia. Jos takaamme jokaiselle tulevaisuuden aikuiselle takuun olla nuori, niin välitämmekö nuorisotakuun toimenpiteitä jatkossa? Tästä näkökulmasta nuorisotakuun toteuttaminen on laajemmin kaikkien tehtävä. Sote-uudistuksen yhteydessä kuntiin jäävien ehkäisevän työn palvelujen asemaa tulisi vahvistaa tämän hetkisestä. Kuntien nuorisotyön resurssit ja toiminta tulee turvata sote-alueisiin siirryttäessä. Moni asia on suurta kysymystä vielä sotesta puhuttaessa eikä valmista ratkaisua olekaan, kuntien erilaisuudet ja eri tilanteet huomioon ottaen. Toivon, että kunnissa otetaan huomioon jo tehty työ ja asioista käydään keskustelua tiiviisti myös käytännön työntekijöiden kanssa.

Koetamme omassa organisaatiossamme resurssien puitteissa miettiä uusia tapoja olla nuorten tukena, tehdä yhteistyötä uudella tavalla, olla avoimia uusille mahdollisuuksille ja ennen kaikkea ajattelemme, että on monella tavalla kannattavaa hyödyntää myös muiden kehittämiä toimivia malleja. Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii työntekijöiltä tahtoa ja tekemistä, muutoksen vientikykyä ja innokkuutta. Uusimpina konkreettisina toimintamalleina olemme ottaneet käyttöön Aseman Lapset ry:n Katusovittelu-toimintamallin ja olemme mukana kehittämässä Suupohjan Ankkuri-toimintaa. Molemmat uudet tavat puuttua nuorten oireiluihin toimivat koko Suupohjan alueella. Uskomme ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen voimaan ja siihen, että jokainen lapsi ja nuori on erityinen, tärkeä ja mahdollisuus. Uskomme kohtaamisen voimaan. Annetaan jokaiselle nuorelle takuu olla nuori – elämään kasvamisessa ja sen opettelussa, iloineen, kipuineen, itsenäistymisen ihanuudessa ja kamaluudessa – he ovat täällä jo nyt.

Päivi Ojala

erityisnuorisotyöntekijä

Kauhajoen kaupungin nuorisopalvelut