AIMOlaisen arkipäivä

Aurinkoisena aamuna ajelen kohti Tammikampusta. Parkkipaikalta työmaan kiertäen kävelen sisälle ja katselen valkoista, kauniin vanhaa, isoa taloa ja nousen portaita kolmanteen kerrokseen, jossa me aimolaiset toimimme. Käynnistän tietokoneen, tarkistan sähköpostit sekä kännykästä viestit ja puhelut. Katson kalenterin. Kirjaudun järjestelmiin ja suunnitelen päiväni. Työhuoneen toinen pöytä kuuluu kelalaiselle työkaverilleni. Vaihdamme kuulumiset, kun hän saapuu.

Aamukahville saamme seuraksi etsivät nuorisotyöntekijät. Kohta kahvin jälkeen saapuu päivän ensimmäinen nuori asiakas. Tapaamisessa on mukana myös sosiaaliohjaaja ja nuoren yksilövalmentaja Työllisyyspalveluista. Tapaamisen päätteeksi olemme kaikki nuoren tilanteesta ajan tasalla ja jatkamme yhdessä sovitulla tavalla. Pian saapuu päivän toinen asiakas, mukaan tapaamiseen tulee sosiaaliohjaaja sekä Kelan virkailija. Keskustelemme nuoren tilanteesta, yhdessä pohdimme, mitä vaihtoehtoja on ja sovimme miten etenemme.

Tapaamisten jälkeen tarkistan saapuneet yhteydenottopyynnöt ja soitan pyynnön jättäneille asiakkaille.

Lounaan jälkeen on puheluiden aika. Laitan kuulokkeet korvilleni ja keskityn puheluihin. Myöhemmin iltapäivällä saapuu ajanvarauksella asiakas. Käymme läpi hänen täyttämän Kykyviisarin. Samalla teemme suunnitelman sopien jatkosta. Nopean päiväkahvin jälkeen huoneemme oveen koputetaan. Asiakas kysyy, saako tulla. Kyllä saa. Keskustelemme ja toteamme, että on hyvä varmistaa esille tulleet opiskeluun liittyvät asiat vielä Sedulta. Ohjaamossa on tänään paikalla sedulainen, käyn pyytämässä hänet paikalle. Näin saamme asiat hoidettua heti. Mietin, että juuri tämä on AIMOn yksi tärkeä tarkoitus. Asiakas saa nopeasti ja vaivattomasti palvelua meiltä eri organisaatioista.

Kännykkäni soi. Seuraavan päivän asiakas tiedustelee saapumisohjeita AIMOon. Kerron ohjeet. Lisäksi sanon, että saa vielä saapuessa soittaa, mikäli on hankala löytää perille. Lupaan tulla vastaan pihalle.

Päivän päätteeksi suljen koneen. Katson ikkunasta ulos, illalla juoksulenkille.

Jonna Heinonen

omaohjaaja

Monialainen työllisyyspalvelu AIMO

MIKÄ AIMO? AIMO on monialainen työllisyyspalvelu, joka on osa työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämiä alueellisia pilottihankkeita työvoima- ja yrityspalvelujen kehittämiseksi. Ydinajatus on tarjota palvelut vaivattomasti, yhdestä paikasta. Seinäjoella kokeillaan uutta allianssimallia työmarkkinatukeen oikeutettujen asiakkaiden palveluissa.

Lisätiedot AIMOsta

Nuorisotakuu haasteena koko yhteiskunnalle

Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä.

Yhteiskunnan pitäisi torjua nuorten syrjäytymistä kaikin mahdollisin tavoin, koska nuoret ovat sen tulevaisuus. Nuorisotakuun tavoitteena on estää hyvissä ajoin nuoren ajautuminen pois työ- tai opiskelumahdollisuuksien piiristä. Nuorisotakuu taistelee vakavaa yhteiskunnallista epäkohtaa vastaan. Esimerkiksi kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on kymmeniä tuhansia. Nuorten syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia on mahdotonta mitata, ja taloudellisesti ne ovat huomattavia. Suunnitelmat ovat siis selvillä ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat resurssit on varattu. Työ jatkuu nuorisotakuun toteutusvaiheessa, mikä vaatii edelleen aikaa ja panosta koko yhteiskunnalta.

Kuten aina ennenkin, on lähiyhteisöllä, perheellä ja yksilöllä keskeinen rooli lapsen ja nuoren henkisten edellytysten vahvistamisessa. Nuorisotakuu on vain yksi osoitus yksilöistä ja perheistä kumpuavasta välittämisen kulttuurista, jota tarvitaan vahvana myös tulevaisuudessa. Nuorisotakuun onnistuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisella yhteistyöllä on huolehdittava, että kaikille luodaan polkuja eteenpäin, eikä kukaan nuorista jää viranomaisverkostojen työn väliin. Yhteistyöllä saadaan sujuvasti ja usein onnistuneesti nuoren asiaa eteenpäin.

Kelassa pyritään myös löytämään syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ohjaamaan heitä sellaisten tahojen piiriin, jotka pystyvät tukemaan nuoren kasvua jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä. Kelan kuntoutuspalvelut tarjoavat vaihtoehtoja, kun jatkopolut ovat epäselviä ja sairaus vaikeuttaa opiskelua tai työskentelyä. Esimerkiksi työ- tai koulutuskokeilun avulla nuorelle voi selkiytyä tulevaisuuden suuntaviivat, oma ala ja samalla hän saa tukea ja neuvoja omaan elämäntilanteeseensa.

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy useampi nuori joka päivä. Nuorten työkyvyn tukemisella pystytään vaikuttamaan siihen, että nuori säilyttää työ- ja opiskelukykynsä ja työkyvyttömyyseläke on yhä harvemman edessä. Välittäminen, ennaltaehkäisevä työ, kattavat palvelut ja yhteistyö eri tahojen kesken ovat avainasemassa. Kelasta voi mielenterveyden häiriöiden kuntoutuksena hakea esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaa ja erilaisia kuntoutuskursseja. Arjessa on hyvä muistaa, että jokainen meistä tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka välittävät ja kuuntelevat. Nämä ihmiset voivat olla omia lähimmäisiä tai alan ammattilaisia.

Nykynuoret ovat tottuneet somettamaan, mesettämään jne. eli monilla heistä on hyvät valmiudet asioida eri tahojen kanssa sähköisesti. Sähköinen asiointi tehostaa palvelujen käyttöastetta ja lyhentää palvelun kestoa. Esimerkiksi Kelan työttömyysetuus-hakemuksen voi täyttää sähköisen asiointipalvelun kautta kotisohvalla istuessa tai laittaa oman, jo myönnetyn, työttömyysetuuden maksuun, jolloin saa suoraan tiedon minä päivänä ja kuinka paljon rahaa tulee tilille. Hämmästyttävän moni jättää tämän vaihtoehdon sen helppoudesta ja nopeudesta huolimatta edelleen käyttämättä.

Kasvokkain tapahtuva asiointi sujuu Kelassa kaikkein kätevimmin varaamalla ajan etukäteen. Ajanvarauspalvelu toimii myös puhelimen välityksellä asioitaessa eli asiakas voi varata puhelinajanvarausajan, jolloin Kelan virkailija soittaa asiakkaalle sovittuna aikana.

Helpotetaan elämää, mutta ei syrjäydytä ja anneta kenenkään syrjäytyä. Jokaisen sijoittama panostus tuo mukanaan monin kertaisesti hyvää itselle, omalle lähipiirille ja koko yhteiskunnalle.

Hyvää kesän alkua kaikille.

Kirjoittajina

Suvi Juonoja, kuntoutusetuuksien etuuskäsittelypäällikkö

Mika Niemi, työttömyysetuuksien etuuskäsittelypäällikkö

KELAn Keskinen vakuutuspiiri

Ohjaamo on rantautunut Etelä-Pohjanmaalle

Valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä (ELO-ryhmä) on linjannut ohjauspalveluiden monialaisuudesta, elinikäisen, monialaisen, matalan kynnyksen palvelujen luomiseen ja kehittämiseen vuoteen 2025 mennessä joka on hyväksytty 21.9.2016. Etelä-Pohjanmaalla alueellinen ELO-ryhmä asetettiin keväällä 2013 ELY-keskuksen toimesta. Etelä-Pohjanmaan ELO-ryhmä lähti suunnittelemaan myös Ohjaamo-toimintaa, johon saatiin ESR-rahoitus vuoden 2016 lopussa.

Ohjaamo-toiminta on valtakunnallisesti osa nuorisotakuun toteutusta ja toimintamalli kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Taustalla on kolme ministeriötä TEM, STM ja OKM. Suomessa toimii tällä hetkellä 40 ohjaamoa sadan (100) kunnan alueella. Ohjaamo-toiminta on rantautunut nyt myös Etelä-Pohjanmaalle, Ohjaamo EP- hankkeen työntekijät aloittivat tehtävässään tammikuun 2017 alussa.

Etelä-Pohjanmaan alueella on tavoitteena luoda ohjaamoiden verkostomalli. Kunnissa on tällä hetkelläkin tarjolla hyviä palveluita, mutta tietääkö nuori, mistä saa apua työhakemuksen tekoon tai apua moninaisempiin ongelmiin? Ohjaamo EP-hankkeessa on tarkoitus kerätä nämä monialaiset toimijat yhteen ja luoda pysyviä, aukottomia ja matalankynnyksen palvelujärjestelmiä kuntiin ja Etelä-Pohjanmaalle alueellisesti. Toiminta on sopimuksiin perustuvaa ja Ohjaamo-toiminnan tarkoitus on toimia yhden luukun periaatteella, jossa saa henkilökohtaista neuvontaa ja tukea työllistymiseen, koulutukseen ja muuhun mieltä askarruttaviin tilanteisiin. Tavoitteena on työllistyminen sekä osalla myös koulutuksen kautta työllistyminen.

Valtakunnallisesti Ohjaamo-toiminnan tyypillisimpiä palveluita tammikuussa 2017 olivat oppilaitokset/opinto-ohjaus, sosiaalityö tai sosiaaliohjaus, Etsivä nuorisotyö, nuorisopalvelut, TE-palvelut, työpajat/työhön valmennus/muu työtoiminta, terveyspalvelut, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja Kela. (Tilastokeskus / Työvoimatutkimus joulukuu 2016)

Ohjaamo-työskentelyssä on keskeistä hyödyntää olemassa olevat prosessit ja palvelut, uusia työnimikkeitä ei tarvitse luoda. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu ja palveluketjut selkeytyvät, kun päällekkäinen työ poistuu. Palvelun tuottajien työnkuvat selkeytyvät. Ohjaamo-toiminnassa siirrytään yhteistyöstä yhteiseen työhön.

Tavoitteena on luoda Ohjaamosta brändi, jossa asiakkaan etu on aina keskiössä ja palvelu on tarkoitettu kaikille. Tukea ja ohjausta tarvitsevan ei tarvitse etsiä, mikä on hänelle sopiva taho auttamaan, vaan riittää kun löytää tiensä Ohjaamoon. Ohjaamossa lähdetään selvittämään, mistä oikea tuki ja palvelu löytyy sekä miten tavoitteeseen päästään.

Ohjaamoon on helppo tulla ja palvelut ovat helposti saatavilla. Ohjaamoon voi tulla päivystysaikoina tai ajanvarauksella. Ohjaamosta löytyy yhdestä ovesta monialainen palvelu, josta saa mm. koulutukseen, työllisyyteen ja osallisuuteen liittyviä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjaamossa saa palvelua nopeasti ja yhdessä sovittuja nuoren tarpeeseen kartoitettuja palvelukokonaisuuksia. Tulee muistaa, että nuori on oman elämänsä asiantuntija ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Ohjaamon tehtävä on auttaa nuorta eteenpäin. Ohjaamossa kehitetään uusia toimintatapoja ja palveluita nuorten ja sidosryhmien kanssa yhdessä.

Ohjaamo-toiminta voi olla kiinteää samojen seinien sisällä tapahtuvaa, sen rinnalla ohjaamo voi olla liikkuva esimerkiksi kirjastoautossa tai kulttuuribussissa, ohjaamoja voidaan viedä myös erilaisiin tapahtumiin tai vaikka huoltoasemalle PopUp toimintana. Ohjaamo-toiminta on pääsääntöisesti tarkoitettu alle 30-vuotiaille, mutta kunnat voivat itse määritellä palvelun ikähaitarin.

Työ kunnissa on alkanut erilaisilla yhteisverkostojen tapaamisilla ja työkokouksilla. Ohjaamo-toimintaa tullaan vähitellen pilotoimaan kuntiin jo vuoden 2017 aikana. Sote-, maakuntauudistus sekä kuntien tulevaisuus ovat antaneet työlle sekä haasteita että pontta. Ohjaamojen suunnittelutyö onkin ollut aktiivista ja idearikasta, keskiössä oman kunnan asukas.

Ohjaamo EP-hanketta hallinnoi Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä, Sedu ja hankkeen toiminta-aika on 1.1.2017-30.4.2019.

 

Joanna Silver

projektikoordinaattori