”Sanotaan aina, että nuorissa on tulevaisuus, mutta me ollaan täällä jo nyt”, lausui 15-vuotias tyttö puhuessaan Nuori2017-tapahtuman avajaistilaisuudessa Tampere-talossa. Suomen suurimmat nuorisotyön ammattilaisten päivät kokosivat yhteen muun muassa kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyötä toteuttavat ammattilaiset kolmeksi päiväksi 27. – 29.3.2017. Tuota nuoren lausahdusta jäin miettimään koko tapahtuman ajaksi ja mitä enemmän sitä mietin, sen syvemmälle sen sanoma minuun piirtyi. Meidän nuorten kanssa työskentelevien tulisi muistuttaa itseämme ja kaikkia muita, että nuoret ovat jo täällä ja tullakseen ”hyviksi tulevaisuuden aikuisiksi”, heillä tulisi olla tarvitsemansa palvelut käsillä ja aikuisia tukenaan. Tuon ajatuksen kautta aloin miettiä myös tätä kirjoitusta ja ”nuorisotakuu”-käsitettä laajempana kokonaisuutena.
Toisessa tilaisuudessa päivien aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtajalle Georg Henrik Wredelle esitettiin kysymys nuorisotakuun tilasta ja mitä sen toteuttamiseen ohjattujen määrärahojen väheneminen tulee tarkoittamaan? Wreden vastaus totesi ensin, että määrärahojen väheneminen on tosiasia ja valitettavaa, mutta tiettyjä toimia on edelleen haluttu ylläpitää, kuten etsivän nuorisotyön toteuttaminen koko maan alueella. Hän kuitenkin tähdensi, että asia ei ole niin yksinkertainen ja nuorisotakuuta toteutetaan niin monella eri sektorilla ja on olemassa vakiintuneita toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen – nuorisotakuun toteuttajina hänen mukaansa toimivat hyvin useat tahot eli nuorisotakuun toteuttaminen on vähän ”kaikkien asia”.
Oma näkökulmani on, että ehkäisevään työhön olisi voimakkaammin panostettava. Tarvitsemme konkreettisia nuoria kohtaavia toimia. Jos takaamme jokaiselle tulevaisuuden aikuiselle takuun olla nuori, niin välitämmekö nuorisotakuun toimenpiteitä jatkossa? Tästä näkökulmasta nuorisotakuun toteuttaminen on laajemmin kaikkien tehtävä. Sote-uudistuksen yhteydessä kuntiin jäävien ehkäisevän työn palvelujen asemaa tulisi vahvistaa tämän hetkisestä. Kuntien nuorisotyön resurssit ja toiminta tulee turvata sote-alueisiin siirryttäessä. Moni asia on suurta kysymystä vielä sotesta puhuttaessa eikä valmista ratkaisua olekaan, kuntien erilaisuudet ja eri tilanteet huomioon ottaen. Toivon, että kunnissa otetaan huomioon jo tehty työ ja asioista käydään keskustelua tiiviisti myös käytännön työntekijöiden kanssa.
Koetamme omassa organisaatiossamme resurssien puitteissa miettiä uusia tapoja olla nuorten tukena, tehdä yhteistyötä uudella tavalla, olla avoimia uusille mahdollisuuksille ja ennen kaikkea ajattelemme, että on monella tavalla kannattavaa hyödyntää myös muiden kehittämiä toimivia malleja. Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii työntekijöiltä tahtoa ja tekemistä, muutoksen vientikykyä ja innokkuutta. Uusimpina konkreettisina toimintamalleina olemme ottaneet käyttöön Aseman Lapset ry:n Katusovittelu-toimintamallin ja olemme mukana kehittämässä Suupohjan Ankkuri-toimintaa. Molemmat uudet tavat puuttua nuorten oireiluihin toimivat koko Suupohjan alueella. Uskomme ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen voimaan ja siihen, että jokainen lapsi ja nuori on erityinen, tärkeä ja mahdollisuus. Uskomme kohtaamisen voimaan. Annetaan jokaiselle nuorelle takuu olla nuori – elämään kasvamisessa ja sen opettelussa, iloineen, kipuineen, itsenäistymisen ihanuudessa ja kamaluudessa – he ovat täällä jo nyt.
Päivi Ojala
erityisnuorisotyöntekijä
Kauhajoen kaupungin nuorisopalvelut
Nuorisotakuu Etelä-Pohjanmaa 