Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä.
Yhteiskunnan pitäisi torjua nuorten syrjäytymistä kaikin mahdollisin tavoin, koska nuoret ovat sen tulevaisuus. Nuorisotakuun tavoitteena on estää hyvissä ajoin nuoren ajautuminen pois työ- tai opiskelumahdollisuuksien piiristä. Nuorisotakuu taistelee vakavaa yhteiskunnallista epäkohtaa vastaan. Esimerkiksi kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on kymmeniä tuhansia. Nuorten syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia on mahdotonta mitata, ja taloudellisesti ne ovat huomattavia. Suunnitelmat ovat siis selvillä ja hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat resurssit on varattu. Työ jatkuu nuorisotakuun toteutusvaiheessa, mikä vaatii edelleen aikaa ja panosta koko yhteiskunnalta.
Kuten aina ennenkin, on lähiyhteisöllä, perheellä ja yksilöllä keskeinen rooli lapsen ja nuoren henkisten edellytysten vahvistamisessa. Nuorisotakuu on vain yksi osoitus yksilöistä ja perheistä kumpuavasta välittämisen kulttuurista, jota tarvitaan vahvana myös tulevaisuudessa. Nuorisotakuun onnistuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisella yhteistyöllä on huolehdittava, että kaikille luodaan polkuja eteenpäin, eikä kukaan nuorista jää viranomaisverkostojen työn väliin. Yhteistyöllä saadaan sujuvasti ja usein onnistuneesti nuoren asiaa eteenpäin.
Kelassa pyritään myös löytämään syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ohjaamaan heitä sellaisten tahojen piiriin, jotka pystyvät tukemaan nuoren kasvua jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Matalan kynnyksen palveluilla eri viranomaiset voivat auttaa ja tukea nuorta, kun oma polku on etsinnässä. Kelan kuntoutuspalvelut tarjoavat vaihtoehtoja, kun jatkopolut ovat epäselviä ja sairaus vaikeuttaa opiskelua tai työskentelyä. Esimerkiksi työ- tai koulutuskokeilun avulla nuorelle voi selkiytyä tulevaisuuden suuntaviivat, oma ala ja samalla hän saa tukea ja neuvoja omaan elämäntilanteeseensa.
Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy useampi nuori joka päivä. Nuorten työkyvyn tukemisella pystytään vaikuttamaan siihen, että nuori säilyttää työ- ja opiskelukykynsä ja työkyvyttömyyseläke on yhä harvemman edessä. Välittäminen, ennaltaehkäisevä työ, kattavat palvelut ja yhteistyö eri tahojen kesken ovat avainasemassa. Kelasta voi mielenterveyden häiriöiden kuntoutuksena hakea esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaa ja erilaisia kuntoutuskursseja. Arjessa on hyvä muistaa, että jokainen meistä tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka välittävät ja kuuntelevat. Nämä ihmiset voivat olla omia lähimmäisiä tai alan ammattilaisia.
Nykynuoret ovat tottuneet somettamaan, mesettämään jne. eli monilla heistä on hyvät valmiudet asioida eri tahojen kanssa sähköisesti. Sähköinen asiointi tehostaa palvelujen käyttöastetta ja lyhentää palvelun kestoa. Esimerkiksi Kelan työttömyysetuus-hakemuksen voi täyttää sähköisen asiointipalvelun kautta kotisohvalla istuessa tai laittaa oman, jo myönnetyn, työttömyysetuuden maksuun, jolloin saa suoraan tiedon minä päivänä ja kuinka paljon rahaa tulee tilille. Hämmästyttävän moni jättää tämän vaihtoehdon sen helppoudesta ja nopeudesta huolimatta edelleen käyttämättä.
Kasvokkain tapahtuva asiointi sujuu Kelassa kaikkein kätevimmin varaamalla ajan etukäteen. Ajanvarauspalvelu toimii myös puhelimen välityksellä asioitaessa eli asiakas voi varata puhelinajanvarausajan, jolloin Kelan virkailija soittaa asiakkaalle sovittuna aikana.
Helpotetaan elämää, mutta ei syrjäydytä ja anneta kenenkään syrjäytyä. Jokaisen sijoittama panostus tuo mukanaan monin kertaisesti hyvää itselle, omalle lähipiirille ja koko yhteiskunnalle.
Hyvää kesän alkua kaikille.
Kirjoittajina
Suvi Juonoja, kuntoutusetuuksien etuuskäsittelypäällikkö
Mika Niemi, työttömyysetuuksien etuuskäsittelypäällikkö
KELAn Keskinen vakuutuspiiri
Nuorisotakuu Etelä-Pohjanmaa 