Suomi 1918 ja Suomi 2067 – ajatuksia nuorista ja nuorten ajatuksia

kuva63_edith_sjosten_1918_laat2

Diakonissa Edith Sjösten.  Kuva: Hkin diakonissalaitoksen arkisto.

Paraisten seurakuntadiakonissa, sairaanhoitaja  Edith Sjösten (1884 – 1976) työskenteli nuorena  kovissa olosuhteissa Tammisaaren vankileirillä vuonna 1918.  Alkuvuodesta Sjösten oli ollut valkoisen puolen rintamasairaanhoitajana Vaasan seudulla. Valkoiset sisaret tekivät töitä hoitajina rintamalla, sairaaloissa ja sotavankileireillä, kristillisen vakaumuksensa takia he auttoivat myös punaisia. Siksi heitä syrjittiin ja hyljeksittiin.

Vankileirillä olosuhteet olivat äärimmäisen ankeat, pulaa oli kaikesta, vankeja kuoli lavantautiin, punatautiin ja kuumeeseen. Kokemus oli Sjöstenille karmiva, hän kirjoitti muitelmissaan kestäneensä punavankileirin kurjuutta ja kuolemaa muita sisaria paremmin siksi että oli Vaasan seudulla karaistunut kohtamaan kauheuksia. Edith oli isoäitini sisar, jonka muistan lapsuuteni mummulan kesistä. Hän eli iloisena ja elämää rakastavana diakonissana 92-vuoden ikään, me lastenlapset emme tuolloin ymmärtäneet hänen ”kertomuksiaan”, nyt arvostammme!

Nuorten tulevaisuuskuvat 2067- tutkimuksessa (Turun yliopisto 6/2017) puolestaan tämän päivän 18 -vuotiaita nuoria pyydettiin katselemaan Suomea eläkeläisen silmin vuonna 2067. Tutkimuksen tuloksena nuorten toiveiden tulevaisuus voidaan tiivistää sanapariin tasapainoinen arki. Sanapari tarkoittaa toisille kunnianhimoisia uratavoitteita, halua työskennellä kansainvälisessä ympäristössä,  toisille se tarkoittaa saada tehdä sisällöltään mielenkiintoista, vakituista  työtä pienemmissä ympyröissä.

Yhdistävänä tekijänä tutkimuksessa nähdään kuitenkin halu tehdä toimeliasta arkea, johon kuuluu perhe, ystäviä, säännöllinen työ, mahdollisuus vapaa-ajan aktiviteetteihin, muttei kuitenkaan  jatkuvaa lomatunnelmaa. Asumisympäristössä arvostetaan luonnonläheisyyttä, rauhallisuutta ja turvallisuutta. Palveluiden saatavuus on tärkeää, liikenne yhteyksien pitää olla toimivat, mutta voidaan myös kävellä ja käyttää julkista liikennetta. Läheiset ihmissuhteet ovat tärkeät, elämisen mukavuuteen kaivataan varoja, muttei välttämättä viimeisintä teknologiaa.

Työn on oltava mielenkiintoista, työnkuvien vaihtelevia ja työaikojen joustettavia. Etätyö ei houkuta, koska työyhteisöä arvostetaan. Huolen aiheita ovat opiskelupaikan,  hyvän työpaikan saanti ja elämänkumppanin löytyminen. Tärkeää on kuulua  yhteiskuntaan, tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se luodaan.

Unelmatyön, -asumisympäristön, -asunnon, keitä ja mitä nuorten unelmatulevaisuuteen sisältyy -osioiden  lisäksi nuorilta kysyttiin,  miltä näyttää itsenäisyyspäivän vietto vuonna 2017. Suomi 100-juhlaa nuoret haluavat viettää perheen ja ystävien kanssa kotona, syödä ja juoda hyvin sekä katsoa televisiosta itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa tai elokuvaa Tuntematon sotilas. Alkoholinkäyttö kulminoituu juhlamaljan nostamiseen. Voidaan syödä gmo-kanaa ja juoda healthywateria.

Vanhuksina (2067) he näkivät juhlivansa itsenäisyyttä Marttojen kerhotalolla purkkisosetta ja mansikkasoppaa syöden, muistellen vanhoja hyviä aikoja tai ateria voi olla säänöstelty juhla-ateria: yksi olut, 200 g karjalapaistia, 50 g suklaata, 150 g vaniljajäätelöä ja 150 mg:n ilopilleri, tässä kohtaa halutiin myös päästä juhlapäivänä kättelemään Keisari Niinistö II:sta ja viettää osa juhlapäivästä virtuaalisilla Linnan juhlilla.

Vaikken itse tuota tulevaisuutta ihan vuoteen 2067  taida kokea, näyttää se tuiki tutulta, tavalliselta ja turvalliselta tasapainoiselta arjelta  (lukuunottamatta 150 mg:n ilopilleria). Tulevaisuuden kuvat tukevat  useimpien meidän arvoja  ja uskon myös että isotätini Edith lukisi tehtyä tutkimusta turvallisin  mielin hymy suupielissä ja kirkkaissa silmissä.

(Lainauksia Sisällissodan syrjityt sisaret, Ilkka 12.3.2017. Ihmisen arvo, Jyrki Paaskoski 2017)

Hyvää itsenäisyyspäivää 2017!

Suomi nuorten puolella ennen, nyt ja tulevaisuudessa

hannele-koivumaki-profiiliHannele Koivumäki

TE-toimisto

Nuorisotakuu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s