Nuorisotakuu ja Public-Private-People-Partnership

 

nauhatNuorisotakuuta toteutetaan julkisen-yksityisen-kolmannen sektorin ja ihmisten yhteistyön kautta. Yhteistyön painottamiselle on useita painavia syitä. Yhteistyötä on tehty tuloksekkaasti kauan ja monien toimijoiden kesken. Silti puhutaan edelleen siiloutuneesta hallinnosta. Kasvanut ja pitkittynyt nuorisotyöttömyys on yhteinen haasteemme, johon yksikään hallinnonala tai sektori ei pysty vastaamaan yksin. Ei julkinen eikä yksityinen.

Nuorten työttömyys on hienoisesta positiivisesta kehityksestä huolimatta yhä varsin korkealla tasolla. Nuorten työttömyys on noussut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Työttömiksi rekisteröityneiden nuorten määrän kasvu alkoi hidastua syksyllä 2015. Varsinaisesti määrä kääntyi laskuun kesällä 2016. Hienoisia positiivisia merkkejä on siis ilmassa. Työttömyyden kasvuun on vaikuttanut talouden sangen voimakas rakennemuutos. Sama teknologian kehityksen tuoma rakennemuutos vaikuttaa vääjäämättä jatkossa myös työelämäämme.

Työelämä on tosiaan muutoksessa, kuten useissa viimeaikaisissa kirjoituksissa on todettu. Robotit, automaatio, jakamistalous ja globaalit megatrendit muuttavat talouden rakenteita ja työskentelyn tapoja niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin. Muutos tuo monia haasteita, kuten 1. miten tuemme opiskelevien nuorten siirtymistä kohti työelämään, 2. kuinka estämme työttömyyden pitkittymistä ja 3. kuinka tuemme ammatillista liikkuvuutta. Työelämän muutos vaatii uusia taitoja kaikilta, niin työnantajalta, työntekijältä kuin työttömältä työnhakijalta.

Nuorilla on hyviä valmiuksia pärjätä muutoksen keskellä. Netistä ja peleistä tuttu logiikka voi tukea nopealiikkeisyyttä työmarkkinoilla. Diginatiivius tuo osaamisetua vastapainona kokemuksen puutteelle. Toisaalta Suomessa yllättävän moni yritys uskoo, ettei digitaalisuus juuri koske heidän liiketoimintaa. Tämä on yllättävää. Varsinkin kun olemme tottuneet pitämään itseämme edelläkävijöinä kaikessa digitaalisessa.

Mutta miten tämä kaikki liittyy nuorisotakuuseen?

suojatieMutkistuvassa maailmassa tiedon hakemisesta ja urasuunnittelusta on tullut entistä tärkeämpää ja trendi vahvistunee. Rakennemuutos ja julkisen sektorin resurssien niukentuminen tuovat paineita koulutukseen ja työelämään liittyville tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluille, joita vaaditaan entistä mutkikkaammilla urapoluilla.

Nuorisotakuussa Osana nuorisotakuun paikallista toteutusta tuetaan yhden luukun palvelupisteverkoston muodostumista sekä verkostomaista työtapaa. Nyt Suomessa on noin 40 palvelupistettä, eli Ohjaamoa. Ohjaamoissa konkretisoituu nuorisotakuun ”neljän P:n” ajatus. Ohjaamot ovat kuin alusta, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat kehittävät yhteistyötä nuorten työllistymisen ja koulutukseen ohjautumisen tehostumiseksi. Yhteistyö on kehittynyt esimerkiksi yritysyhteistyön sekä nuorten ja paikallisten yrittäjien törmäyttämisessä.

Ohjaamoissa tehdään mm. alakohtaisia täsmärekryjä, yhteistyötä kunnan, TE-toimistojen ja yritysjärjestöjen kanssa sekä kokeillaan uusia työnvälityksen alustoja, eräänlaisia työnvälityksen Tinder sovelluksia. Ohjaamoiden ydintoimintaan kuuluu työllistymisen tukemisen ohella henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittäminen.

Voidaan sanoa, että tällä hetkellä ovat kaikki pallot ilmassa, sillä käynnissä on samanaikaisesti useita laajoja ja varsin tarpeellisia uudistuksia. Teemme kaikkemme, jotta Ohjaamot löytävät paikkansa uudistusten keskeltä.

Janne Savolainen, erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s