Nuori ihminen on herkullisessa elämänvaiheessa. Lapsuus on takana ja elämä edessä. Tekemisen energiaa ja mahdollisuuksia valita oma elämänpolku pursuaa runsain mitoin. Haaste taitaa olla enemmän siinä mitä valitsisi. Mille tielle lähtisi? Onko hyvä se, että kouluttautuu johonkin itselle soveltuvaan ammattiin ja pääsee työn syrjään kiinni? Vai pitäisikö tavoitella suuria unelmia, matkata kohti tähtiä tiedolla ja tahdonvoimalla?
Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja ja avoimia kaikille. Jokainen nuori ponnistaa omista lähtökohdistaan kohti koulutusta ja työtä. Joku tietää jo alakoululaisena mitä haluaa. Unelmissa voi siintää ura taitavana puuseppänä, niitähän aina tarvitaan ainakin laulun mukaan, lääkärinä tai vaikkapa pelastusalan ammattilaisena, joka urheasti rientää apuun, kun sitä tarvitaan. Toinen voi haaveilla käsityöläisen tai taiteilijan ammateista, mutta työllistyminen askarruttaa.
Mahdollisuuksia luoda oman näköinen työura on monia. Osalla nuorista käsitys työurasta on aivan toisenlainen kuin meillä keski-ikäisillä. Työurat ovat joka tapauksessa kaiken ikäisillä monimuotoistuneet. Kuukauden ansiot voivat tulla useastakin lähteestä. Yksi henkilö voi olla osa-aikatyössä yhdessä paikassa, tehdä määräaikaista projektia toisessa ja pyörittää siinä sivussa omaa yritystoimintaa täysin tyytyväisenä tilanteeseensa. Monien mielestä tehtävien vaihtelevuus on antoisaa ja pitää mielen vireänä.
”Osatyökykyisenkin nuoren tie tähtiin vie niiden ensimmäisten työmahdollisuuksien kautta”
Kaikille työuran vaihtelevuus ja monitahoisuus eivät kuitenkaan sovi. Tuntuu turvallisemmalta toimia yhdessä työpaikassa, jossa työtehtävät jatkuvat ja työyhteisö muodostuu tutuksi. Tällaisessa työssä uuden oppiminenkin sujuu luonnikkaasti tekemisen lomassa. Aivan kuin huomaamatta. Oman lisänsä työuran rakentamiseen tuo sairaus tai vamma, joka vaikuttaa opiskeluun ja työllistymiseen. Osatyökykyisyys on osa useiden nuorten arkitodellisuutta. Se ei kuitenkaan saa olla määrittävä tekijä uravalinnan hetkellä. Huomio pitää keskittää nuoren mielenkiinnon kohteisiin ja muihin ominaisuuksiin uravalintaa tehdessä.
Suvaitsevaisuuden ja ihmisyyden moninaisuuden ymmärtämisen korostaminen on viime vuosina vienyt myös osatyökykyisten asiaa eteenpäin. Erilaisuutta osataan jo monissa paikoissa arvostaa ja vielä useammissa ollaan tietoisia lakisääteisistä velvoitteista. Työturvallisuuskeskuksen sivuilta voi päivittää tietämystään näistäkin asioista: https://ttk.fi/ajankohtaista/teemat_2017/monimuotoisuus_yhdenvertaisuus_ja_tasa-arvo_tyoyhteisossa.6745.news
Monet yritykset ovat lähteneet mukaan talkoisiin ja tarjonneet työmahdollisuuksia myös osatyökykyisille nuorille. Usein taustalla on yrittäjän oma kokemus osatyökykyisyydestä lähipiirissä ja näin kasvanut ymmärrys siitä, että kaikki ansaitsevat paikkansa työelämässä. Osatyökykyisenkin nuoren tie tähtiin vie niiden ensimmäisten työmahdollisuuksien kautta. Meillä Suomessa on ollut vahva auttamisen henki, pidetään edelleen kiinni siitä, että kaveria ei jätetä.
Haastan yrittäjiä ja työnantajia tarttumaan tilaisuuteen saadakseen uutta osaamista ja uusia näkökulmia omaan työyhteisöönsä. Kun oppilaitokset, työhönvalmentajat ja nuoret itse tiedustelevat työssäoppimis- ja työpaikkoja niin antakaa mahdollisuuksia monimuotoisuutta unohtamatta. Antakaa itsellenne ja koko työyhteisöllenne mahdollisuus yllättyä positiivisesti. Tie ad astra, tähtiin, vie sinunkin tarjoaman työpaikan kautta.
Anja Anttila
asiantuntija
työkykykoordinaattori,
Tuetun työllistymisen palvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut
Nuorisotakuu Etelä-Pohjanmaa 