Unelmien työpäivä

Mitä ajatuksia herättää sanapari unelmien työpäivä? Jollekin unelmien työpäivä on käsillä tekemistä, toiselle keskittymistä vaativaa ajatustyötä ja joku nauttii saadessaan olla tekemisissä ihmisten kanssa. Toki unelmien työpäivään voivat kuulua myös nämä kaikki elementit tai jotain aivan muuta. Ehkä jotain sellaista, joka poikkeaa normaalista työpäivästä.

Unelmien työpäivä on valtakunnallinen tapahtumapäivä, joka keskittyy työhyvinvoinnin edistämiseen. Pienetkin teot voivat lisätä työhyvinvointia ja teemapäivän tavoitteena on hyvinvoinnistaan huolehtivat työyhteisöt, jotka kehittävät omaa arkeaan niin, että voisimme yhä paremmin myös työssä. Terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin eteen tehdään paljon vapaa-ajalla, mutta keinoja pitäisi ottaa käyttöön myös työpaikoilla ja työajalla. Tänä vuonna Unelmien työpäivää vietetään perjantaina 2.10. järjestyksessään neljättä kertaa. Tänä syksynä työhyvinvoinnista on Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa pidetty huolta muun muassa virkistys- ja liikuntailtapäivän muodossa.

Metsän keskellä kulkvet pitkospuut auringonpaisteessa.

”Kun uskot unelmiisi, alat kasvaa niitä kohti.”

-Tommy Hellsten

Unelmien työpäivä TE-palveluissa voisi sisältää vaikkapa asiakaskohtaamisen, joissa asiakkaan tilanteeseen saadaan etsittyä ratkaisu, joka juuri siinä hetkessä vie asiakasta eteenpäin työllistymisen polulla. Tilanne, jossa molemmin puolinen onnistumisen ja oivaltamisen ilo on läsnä.

Kesällä teettämässämme asiakastyytyväisyyskyselyssä vastauksista tuli usein ilmi se, että asiakas arvosti asiantuntijan tapaa olla myös tukena ja kuunnella. Asiantuntija, joka saa asiakkaan tuntemaan olonsa rauhalliseksi tilanteesta huolimatta, tuntee varmasti tekevänsä merkityksellistä työtä. Positiivisen asiakaspalautteen saaminen on varmasti antanut nostetta asiantuntijoidemme työlle ja lisännyt omalta osaltaan työhyvinvointia. Hyvän palautteen kuuleminen tekee kenelle tahansa hyvän mielen, tuli palaute sitten asiakkaalta, kollegalta tai esimieheltä. Toivottavasti muistamme antaa positiivista palautetta aina, kun siihen on aihetta! Siten voimme ehkä tuoda ripauksen unelmien työpäivää tavallisen arkisen aherruksen keskelle.

Sivuprofiili miehestä, joka on ojentanut kätensä. Käden yläpuolella teksti unelmien tyopaiva.fi 2.10.2020. Alareunassa Unelmien työpäivän logo.

Unelmien työpäivä on osa Yksi elämä -terveystalkoita. Verkostoon kuuluvat Aivoliitto, Diabetesliitto, Filha, Hengitysliitto, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Sydänliitto, Syöpäjärjestöt sekä asiantuntijatahona Duodecim. Lue lisää teemapäivästä Unelmien työpäivä -verkkosivuilta.

Heli Peltoniemi
viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Mikä auttaa, jos ei työllisty?

 

Kuvituskuva valmennukset

Valmentajat neuvovat asiakkaita katsomaan asioita työnantajien näkökulmasta.

 

Työssäni koordinoin valmennuspalveluita Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueella. Työhöni kuuluu monipuolisia tehtäviä hallinnon, suunnittelun, neuvonnan sekä viestinnän ja markkinoinnin alueella.

Kerron ajatuksiani siitä, mitä valmennukset ovat ja miksi niihin kannattaa osallistua.

Valmennusten keskiössä on työnhakutaitojen kehittäminen, mutta mitä se kullekin tarkoittaa, on yksilöllistä. Osalle työnhakutaitojen kehittäminen tarkoittaa rohkeutta ottaa puhelin käteen ja vinkkejä siitä, mitä puhelimeen sanotaan. Se voi olla haastattelutilanteeseen valmistautumista. Se voi olla hakemusten sanamuotojen viilaamista ja CV:n ulkonäön parantamista tai video CV:n tekemistä. Tai sitten voidaan lähteä aivan perusteista, eli miten hakemus tehdään ja mikä on CV. Jokainen näistä taidoista, oli kyse perustaidoista, houkuttelevuuden parantamista tai muista hakijoista erottumisesta, on tärkeää ja edistää työpaikan saamista.

Työnhaku on ensisijaisesti oman osaamisen markkinointia,

osaamisen sanoittamista ja paketoimista houkuttelevaan muotoon. Siksi valmennuksissa keskitytään erityisesti osaamiseen – sen markkinointiin, mutta erityisesti myös sen tunnistamiseen.

Mitä minä osaan? Mihin tuota osaamista voi hyödyntää? Valmentajat neuvovat asiakkaita katsomaan asioita työnantajien näkökulmasta. Millaista osaamista työpaikoilla tarvitaan? Tiettyyn tehtävään kuuluvaa substanssiosaamista, kyllä – mutta myös muita taitoja ja ominaisuuksia – aktiivisuutta, vuorovaikutustaitoja, oman työn johtamista, oppimishalua, luotettavuutta.

Työelämä tarvitsee sekä aloittajia että lopettajia – niitä jotka ideoivat ja laittavat asioita alulle sekä niitä, jotka hoitavat hommat maaliin asti.

Valmennuksessa avarretaan näköalaa siihen, mihin kaikkeen oma osaaminen soveltuu. Vasta tunnistettuaan osaamisensa voi sitä tehokkaasti markkinoida työnantajille.

Valmentajat haastavat tunnistamaan oman osaamisensa lisäksi myös osaamisensa puutteita. Vasta puutteiden tunnistaminen ja tunnustaminen antavat aihetta tehdä näille puutteille jotain, sillä kuka korjaa sellaista, joka ei ole rikki? Valmennuksesta voi saada kimmokkeen lähteä koulutukseen tai työkokeiluun, johon ilman valmennuksen aikana koettua silmien aukeamista olisi tullut lähdettyä.

Piilotyöpaikkojen etsiminen, omien suunnitelmien selkeyttäminen ja koulutusvaihtoehtojen pohdinta ovat myös asioita, joihin valmennuksissa paneudutaan. Ryhmävalmennusten lisäksi tarjoamme mahdollisuuden yksilölliseen työhönvalmennukseen. Työhönvalmennuksesta saa oman valmentajan pidemmäksi aikaa käyttöönsä. Valmentaja tukee ja sparraa useamman kuukauden ajan – kulkien rinnalla tsempaten ja haastaen.

 

Marjo Polvi

Marjo Polvi, TE-palvelut, valmennuspalvelut

 

 

Marjo Polvi
TE-palvelut, valmennuspalvelut

Uusi alku täynnä mahdollisuuksia

Talvinen tie

Tärkeintä ei ole määränpää, vaan matka.

Kohtaamme elämämme aikana paljon erilaisia suurempia ja pienempiä valintoja. Itsenäistyminen ja tulevaisuuden suunnittelu konkretisoituvat nuoruudessa. Itseni täytyi esimerkiksi lukion jälkeen miettiä, mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Jatkokoulutuksiin ei ollut vielä tarpeeksi motivaatiota ja lukion aikainen työ lähikaupassa jatkui lukion jälkeenkin.

Koti oli lähellä ja elämä oli siinä hetkessä täydellistä.

Noin puolen vuoden kuluttua erilaisten sattumusten kautta asuinkin jo toisella paikkakunnalla ilman työpaikkaa. En tiennyt mitä tehdä seuraavaksi ja uusi alku oli vierasta ja pelottavaakin. Suuremmassa kaupungissa etsiessäni töitä huomasin äkkiä, että hakijoita oli paljon ja työhaastatteluun pääseminenkin oli suuri saavutus. Opin, että hakemuksia kannattaa laittaa moneen eri suuntaan – niihinkin paikkoihin, jotka eivät hae työntekijöitä. Haastatteluiden jälkeen saadut palautteet auttoivat kehittymään työnhakijana. Lopulta työnhaku tuotti tulosta ja sain mukavan työpaikan. Toisaalta en saanut ensisijaisesti hakemaani työtä, mutta tuo mukavuusalueelta poistuminen opetti minusta uusia puolia työntekijänä.

Uusi kaupunki ja uudet opit

Kuvassa Kirsi Tauriainen ja Rolle-koira

Rolle mukana muutoksissa jo vuodesta 2012.

Vuoden kuluttua istuinkin jo koulun penkillä – taas uudessa kaupungissa. Vaikka koulutus tuntui itselle sopivalta, koin välillä epävarmoja hetkiä. Koulutus on kuitenkin ollut yksi suurimmista vaikutuksista elämääni.

Oman alan valinta tuntuu varmasti monesta muustakin haasteelliselta. Onneksi koulutusmahdollisuuksia on paljon ja aina voi opiskella lisää. Ja kuten sanontakin kuuluu ”ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä”.

Olen oivaltanut, että elämän eri valinnat vaativat välillä rohkeutta ja tutuista ja turvallisista ympyröistä poistuminen voi tehdä hyvää. Jos jokin valinta menee pieleen, ainakin se opettaa.

Erilaiset työkokemukset ja koulutukset antavat eväitä elämään ja avaavat taas uusia ovia.

Erityisesti erilaisissa yhteisöissä ja erilaisten persoonien kanssa toimiminen kehittää itseä. Haasteellisten tilanteiden edessä kannattaa olla avoin. Lisäksi koen, että jokaisen on hyvä oppia pyytämään ja ennen kaikkea ottamaan vastaan apua. Huolen jakaminen toisen ihmisen kanssa antaa uusia näkökulmia ja auttaa pohtimaan ratkaisuja. Uteliaalla asenteella pääsee myös pitkälle. Ennakkoluulot sen sijaan kannattaa heittää romukoppaan. Itsensä ja osaamisen kehittäminen jatkuukin läpi elämän.

Kirsi Tauriainen

Kirsi Tauriainen

Asiantuntija

TE-palvelut

Maailma pienenee ja kansainvälistyy

Kuva: Pariisi

Kuva: Pariisi / Jenna-Maria Heinonen

Viime vuosina on yhä enemmän ja enemmän ollut keskustelua siitä, kuinka maailma ikään kuin pienenee koko ajan. Internetin yleistymisen myötä ihmiset ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan aikaisemmin huolimatta siitä, ettei verkko vielä yllä ihan kaikkialle. Ihmiset myös liikkuvat aiempaa kauemmaksi esimerkiksi töiden perässä ja näin ollen sekä maahanmuutto että maastamuutto molemmat tuntuvat yleistyneen merkittävästi.

Koki asian miten tahansa, totuus on, että tulevaisuus näyttää hyvin monikulttuuriselta myös meillä Suomessa. Suomen väkiluku kasvaa lähinnä maahanmuuton myötä, ja uusia asukkaita tulee EU:n lisäksi ympäri maailmaa – toiset työn perässä, toiset perheen tai puolison vuoksi ja toiset esimerkiksi kotimaan epävakaan tilanteen seurauksena. Tämä näkyy tietenkin eniten kasvukeskuksissa, mutta ei ole aivan tavatonta istua pienen paikkakunnan kahvilassa ja kuulla viereisestä pöydästä esimerkiksi saksankielistä keskustelua.  Väestön kansainvälistyminen koskettaa meistä jokaista.

Kun samaan kaupunkiin ilmaantuu ihmisiä useista eri taustoista, eteen tulee väistämättä myös monenlaisia haasteita. Keskustelun ja viestinnän merkitys korostuu, jotta voimme tehokkaammin auttaa uusia asukkaita sopeutumaan yhteiskuntaamme ja omaksumaan esimerkiksi tapamme ja lainsäädäntömme sekä ymmärtämään kulttuuriamme, joka saattaa paikka paikoin vaikuttaa ulospäin hieman erikoiselta.

Kuvassa Eiffel

Kuva: Effel-Torni / Jenna-Maria Heinonen

Ranskassa ranskalaisena

Ollessani Ranskassa vaihdossa jäin usein kassajonoetuilijoiden uhriksi. Se ei johtunut siitä, että ranskalaiset olisivat kaikki töykeitä etuilijoita vaan siitä, että minä seisoin niin kaukana edessä olevasta jonottajasta, etteivät he tulkinneet minun edes jonottavan. Samasta syystä saattaa olla, että Suomeen tullut ranskalainen tulkitaan huonokäytöksiseksi vain siksi, että hän toimii automaattisesti edes ajattelematta asiaa. Eikä etuilu välttämättä ole ranskalaiselle niin suuri asia kuin mitä se meille suomalaisille on, puhumattakaan siitä, miettiikö ranskalainen yhtä paljon sitä, kenen kuuluu laittaa kapula kassahihnalla ostosten väliin; minun vai edelläni olevan asiakkaan.

Minun toimintamallini tuossa hetkessä ei ollut väärä, mutta ei tässä tapauksessa myöskään etuilijan. Me molemmat tulkitsimme tilannetta oman kulttuurimme ja siihen liittyvien tapojen valossa. Usein ne tavat ovat niin syvällä meissä, ettemme edes huomaa toteuttavamme niitä. Kun ulkomaalainen muuttaa Suomeen, hän tuo mukanaan liudan tottumuksia kotimaastaan. Kukaan ei automaattisesti suomalaistu astuessaan maamme rajojen sisäpuolelle, mutta kotoutumisen kannalta on merkittävää, että uudelle tulijalle kerrotaan, miksi me toimimme niin kuin toimimme ja miten me odotamme toistemme toimivan.

Kuvassa Seine

Kuva: Seine / Jenna-Maria Heinonen

Yhteinen kieli

Tässä vaiheessa kielitaidon rooli on keskeinen. Täytyy löytää yhteinen kieli, jotta viesti menee perille. Vaikka tulkkauspalveluita on usein käytettävissä, niitä ei ole mahdollista hyödyntää joka tilanteessa ja siksi jo arjen sujuvuutta ajatellen suomen oppiminen on tärkeää. Kukaan ei opi suomea päivässä, sillä suomi on vaikea kieli. Siitä huolimatta on hyvä, jos Suomeen muuttavalle aletaan jo alusta alkaen puhua myös suomea, sillä kielikylpy on usein tehokas tapa omaksua uusi kieli.

Totta kai myös suomalaiselle on iso etu oppia vieraita kieliä. Tulevaisuuden työmarkkinoilla eri kielten osaaminen nousee varmasti arvoon arvaamattomaan, eikä tälläkään hetkellä eri kielten taitaminen koskaan ole haitaksi. Siitä huolimatta panostetaan myös suomen kieleen, vaalitaan sitä ja käytetään sitä jatkossakin – myös maahanmuuttajien kanssa. Sillä tavoin he voivat aidosti oppia kielen ja rohkaistua käyttämään sitä. Muistetaan, että jo heikkokin kielitaito vie eteenpäin ja kieliopin oikeellisuutta tärkeämpää on kuitenkin viestin saaminen perille.

Kuvassa: Jenna-Maria Heinonen

 

Jenna-Maria Heinonen
Asiantuntija, kotoutuminen ja maahanmuuttajien palvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

AIMOlaisen arkipäivä

tammikampus-e1566381110947.jpeg

Aurinkoisena aamuna ajelen kohti Tammikampusta. Parkkipaikalta työmaan kiertäen kävelen sisälle ja katselen valkoista, kauniin vanhaa, isoa taloa ja nousen portaita kolmanteen kerrokseen, jossa me aimolaiset toimimme. Käynnistän tietokoneen, tarkistan sähköpostit sekä kännykästä viestit ja puhelut. Katson kalenterin. Kirjaudun järjestelmiin ja suunnitelen päiväni. Työhuoneen toinen pöytä kuuluu kelalaiselle työkaverilleni. Vaihdamme kuulumiset, kun hän saapuu.

Aamukahville saamme seuraksi etsivät nuorisotyöntekijät. Kohta kahvin jälkeen saapuu päivän ensimmäinen nuori asiakas. Tapaamisessa on mukana myös sosiaaliohjaaja ja nuoren yksilövalmentaja Työllisyyspalveluista. Tapaamisen päätteeksi olemme kaikki nuoren tilanteesta ajan tasalla ja jatkamme yhdessä sovitulla tavalla. Pian saapuu päivän toinen asiakas, mukaan tapaamiseen tulee sosiaaliohjaaja sekä Kelan virkailija. Keskustelemme nuoren tilanteesta, yhdessä pohdimme, mitä vaihtoehtoja on ja sovimme miten etenemme.

Tapaamisten jälkeen tarkistan saapuneet yhteydenottopyynnöt ja soitan pyynnön jättäneille asiakkaille.

Lounaan jälkeen on puheluiden aika. Laitan kuulokkeet korvilleni ja keskityn puheluihin. Myöhemmin iltapäivällä saapuu ajanvarauksella asiakas. Käymme läpi hänen täyttämän Kykyviisarin. Samalla teemme suunnitelman sopien jatkosta. Nopean päiväkahvin jälkeen huoneemme oveen koputetaan. Asiakas kysyy, saako tulla. Kyllä saa. Keskustelemme ja toteamme, että on hyvä varmistaa esille tulleet opiskeluun liittyvät asiat vielä Sedulta. Ohjaamossa on tänään paikalla sedulainen, käyn pyytämässä hänet paikalle. Näin saamme asiat hoidettua heti. Mietin, että juuri tämä on AIMOn yksi tärkeä tarkoitus. Asiakas saa nopeasti ja vaivattomasti palvelua meiltä eri organisaatioista.

Kännykkäni soi. Seuraavan päivän asiakas tiedustelee saapumisohjeita AIMOon. Kerron ohjeet. Lisäksi sanon, että saa vielä saapuessa soittaa, mikäli on hankala löytää perille. Lupaan tulla vastaan pihalle.

Päivän päätteeksi suljen koneen. Katson ikkunasta ulos, illalla juoksulenkille.JonnaHeinonen

Jonna Heinonen

omaohjaaja

Monialainen työllisyyspalvelu AIMO

aimo mt v

MIKÄ AIMO? AIMO on monialainen työllisyyspalvelu, joka on osa työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämiä alueellisia pilottihankkeita työvoima- ja yrityspalvelujen kehittämiseksi. Ydinajatus on tarjota palvelut vaivattomasti, yhdestä paikasta. Seinäjoella kokeillaan uutta allianssimallia työmarkkinatukeen oikeutettujen asiakkaiden palveluissa.

Lisätiedot AIMOsta

ÄN-YY-TEE NYT! Ohjaamo Seinäjoki starttasi

Ohjaamo Seinäjoki

Ohjaamo Seinäjoella näet Raisan, Veeran ja Marikan

Ohjaamo Seinäjoki avasi ovensa kuluvan vuoden toukokuussa, tarkemmin sanottuna 13.5.2019 klo 12.00 osoitteessa Keskuskatu 32 I, 3. krs. Ohjaamona olimme aiemmin tehneet pop up –tapahtumia muun muassa Pääkirjasto Apilassa. Konkreettisen tilan saanti vanhalta sairaalalta eli nykyiseltä Tammikampukselta varmistui nopealla aikataululla ja omaa Ohjaamoa lähdettiin rakentamaan pikaisesti ja suurella innolla. Samoissa tiloissa aloitti toimintansa myös monialainen työllisyyspalvelu AIMO.

Ensimmäinen viikko yllätti meidät positiivisesti, sillä paikalle löysi useita nuoria tutustumaan tiloihin tai varaamaan aikaa. Tammikampuksen alue on parhaillaan remontin alla, joten paikalle löytämistä ei ole tehty liian helpoksi. Suunnistusta on koitettu helpottaa kiinnittämällä opasteita työmaa-aitoihin pitkin markkia. Tällä hetkellä sisäänkäynti Ohjaamoon tapahtuu L-rapun kautta, josta kengänjälkiteippaukset johdattavat asiakkaan perille kolmanteen kerrokseen. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös Seinäjoen keskushammashoitola, jonka tuoksu toivottaa asiakkaan tervetulleeksi. ;D

Ohjeemo Seinäjoen Maskotti Flaminngo

Ohjaamo Seinäjoen maskotti

Tiukasta aikataulusta huolimatta tilasta onnistuttiin tekemään värikäs ja viihtyisä, vähemmän virastomainen.

Tilasta löytyy aina iloiset ja asiakaspalveluhenkiset ohjaamolaiset sekä tietenkin meidän oma maskotti-flamingo. Ohjaamoon voi poiketa vaikka vain kahville, sillä kahvipannu on aina kuumana!

Tällä hetkellä viikkolukkarista löytyy ammatinvalintapsykologi, aikuissosiaalityö, opo, TE-palvelut ja nuorisotyö. Lukujärjestys julkaistaan aina torstaisin Ohjaamo Seinäjoen Instagramissa ja Facebookissa. Heinäkuun kesälomatauon jälkeen jatkamme täyttä höyryä eteenpäin ja saamme mukaan uusia ohjaamolaisia. Varsinaisia avajaisia vietetään syksyllä avoimien ovien merkeissä. Tuolloin tarjoamme erilaista ohjelmaa nuorille koko avajaisviikon ajan.

Heti ensimmäisien viikkojen aikana olemme huomanneet, että Ohjaamolle on kysyntää. Monialainen yhteistyö on tuonut jo nyt monia onnistumisia ja oivalluksia. Nuorilta saatu palaute on ollut kannustavaa, sen innoittamana voimme tyytyväisenä jatkaa Ohjaamo Seinäjoen kehittämistä.

Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita ohjaamosta!

Lämpimästi tervetuloa uunituoreeseen Seinäjoen Ohjaamoon!

 

Aurinkoisin terveisin,

Ohjaamo Seinäjoen koordinointitiimi

Raisa, Veera ja Marika

Ohjaamo helpottaa nuoren arkea

 

Opiskelutyö

Kuva: Pixabay

Hello! Olen Josefiina, sosionomiopiskelija Vaasan ammattikorkeakoulusta. Ensimmäisen harjoitteluni suoritin Ilmajoen etsivässä nuorisotyössä ja tätä kautta pääsin tutustumaan Ohjaamon palveluihin. Itse olen kotoisin Ilmajoelta, joten Ilmajoki on tuttua aluetta. Peruskoulun ja lukion opinnot olen myös suorittanut Ilmajoen lakeuksilla.

Kasvoin siihen, että lähes aina jos tarvitsi jotain erikoisempaa kuin maitoa ja leipää, täytyi hypätä auton kyytiin ja lähteä matkustamaan 20km/sivu matkaa Seinäjoelle laajempien palveluiden toivossa. Eikä matkustamisestakaan oltu tehty liian helppoa. Linja-autoja kulki vain pari kertaa päivän mittaan Ilmajoen ja Seinäjoen väliä. Ja kun otetaan huomioon sivukylät, missä päivän ainut julkinen liikenne saattoi olla, kun yläkoulun koulubussi vie kylän nuoret Ilmajoen keskustaan kouluun, tulee matkustamisestakin hyvin vaikeaa. Tästä syystä monelle omasta autosta tuleekin nopeasti hyvin tärkeä kun täysi-ikäisyys koittaa.

Ilmajoen Ohjaamo sijaitsee Seppälän nuorisotalossa, yläkoulun, lukion ja Ilmajoki-hallin kanssa samassa pihapiirissä. Sijainiltaan Ohjaamo on siis hyvin keskeisellä paikalla. Nuorille paikka tulee varmasti tutuksi, joten kynnys löytää paikalle ei uskoisi olevan suuri. Seppälän nuorisotalossa on nuorille Ohjaamon lisäksi avointa toimintaa, Starttipaja sekä etsivien nuorisotyötekijöiden toimisto.

Ohjaamo tarjoaa nuorille kätevästi saman katon alta laajasti erilaisia palveluita.

Nuoren ei esimerkiksi tarvitse lähteä hoitamaan asioitaan Seinäjoelle jos hän tarvitsee TE-palveluita. Ohjaamon kautta nuori voi saada avun suoraan Ilmajoelta.

Nuorten kanssa keskustellessa esille nousee, kuinka nuoret kokevat Ohjaamosta tarjotun avun olevan hyvä asia ja että Ohjaamoon on helppo tulla. Eräskin nuori kertoi kuinka koki Ohjaamon käynnin edistäneen hänen asioitaan.

Josefiina Saarijärvi

 

Josefiina Saarijärvi

Ilmajoen Ohjaamo

Ohjaamo on rantautunut Etelä-Pohjanmaalle

team-386673__340Valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä (ELO-ryhmä) on linjannut ohjauspalveluiden monialaisuudesta, elinikäisen, monialaisen, matalan kynnyksen palvelujen luomiseen ja kehittämiseen vuoteen 2025 mennessä joka on hyväksytty 21.9.2016. Etelä-Pohjanmaalla alueellinen ELO-ryhmä asetettiin keväällä 2013 ELY-keskuksen toimesta. Etelä-Pohjanmaan ELO-ryhmä lähti suunnittelemaan myös Ohjaamo-toimintaa, johon saatiin ESR-rahoitus vuoden 2016 lopussa.

Ohjaamo-toiminta on valtakunnallisesti osa nuorisotakuun toteutusta ja toimintamalli kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Taustalla on kolme ministeriötä TEM, STM ja OKM. Suomessa toimii tällä hetkellä 40 ohjaamoa sadan (100) kunnan alueella. Ohjaamo-toiminta on rantautunut nyt myös Etelä-Pohjanmaalle, Ohjaamo EP- hankkeen työntekijät aloittivat tehtävässään tammikuun 2017 alussa.

Etelä-Pohjanmaan alueella on tavoitteena luoda ohjaamoiden verkostomalli. Kunnissa on tällä hetkelläkin tarjolla hyviä palveluita, mutta tietääkö nuori, mistä saa apua työhakemuksen tekoon tai apua moninaisempiin ongelmiin? Ohjaamo EP-hankkeessa on tarkoitus kerätä nämä monialaiset toimijat yhteen ja luoda pysyviä, aukottomia ja matalankynnyksen palvelujärjestelmiä kuntiin ja Etelä-Pohjanmaalle alueellisesti. Toiminta on sopimuksiin perustuvaa ja Ohjaamo-toiminnan tarkoitus on toimia yhden luukun periaatteella, jossa saa henkilökohtaista neuvontaa ja tukea työllistymiseen, koulutukseen ja muuhun mieltä askarruttaviin tilanteisiin. Tavoitteena on työllistyminen sekä osalla myös koulutuksen kautta työllistyminen.

Valtakunnallisesti Ohjaamo-toiminnan tyypillisimpiä palveluita tammikuussa 2017 olivat oppilaitokset/opinto-ohjaus, sosiaalityö tai sosiaaliohjaus, Etsivä nuorisotyö, nuorisopalvelut, TE-palvelut, työpajat/työhön valmennus/muu työtoiminta, terveyspalvelut, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut ja Kela. (Tilastokeskus / Työvoimatutkimus joulukuu 2016)

Ohjaamo-työskentelyssä on keskeistä hyödyntää olemassa olevat prosessit ja palvelut, uusia työnimikkeitä ei tarvitse luoda. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu ja palveluketjut selkeytyvät, kun päällekkäinen työ poistuu. Palvelun tuottajien työnkuvat selkeytyvät. Ohjaamo-toiminnassa siirrytään yhteistyöstä yhteiseen työhön.

Tavoitteena on luoda Ohjaamosta brändi, jossa asiakkaan etu on aina keskiössä ja palvelu on tarkoitettu kaikille. Tukea ja ohjausta tarvitsevan ei tarvitse etsiä, mikä on hänelle sopiva taho auttamaan, vaan riittää kun löytää tiensä Ohjaamoon. Ohjaamossa lähdetään selvittämään, mistä oikea tuki ja palvelu löytyy sekä miten tavoitteeseen päästään.

stairs-1627423__340Ohjaamoon on helppo tulla ja palvelut ovat helposti saatavilla. Ohjaamoon voi tulla päivystysaikoina tai ajanvarauksella. Ohjaamosta löytyy yhdestä ovesta monialainen palvelu, josta saa mm. koulutukseen, työllisyyteen ja osallisuuteen liittyviä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjaamossa saa palvelua nopeasti ja yhdessä sovittuja nuoren tarpeeseen kartoitettuja palvelukokonaisuuksia. Tulee muistaa, että nuori on oman elämänsä asiantuntija ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Ohjaamon tehtävä on auttaa nuorta eteenpäin. Ohjaamossa kehitetään uusia toimintatapoja ja palveluita nuorten ja sidosryhmien kanssa yhdessä.

Ohjaamo-toiminta voi olla kiinteää samojen seinien sisällä tapahtuvaa, sen rinnalla ohjaamo voi olla liikkuva esimerkiksi kirjastoautossa tai kulttuuribussissa, ohjaamoja voidaan viedä myös erilaisiin tapahtumiin tai vaikka huoltoasemalle PopUp toimintana. Ohjaamo-toiminta on pääsääntöisesti tarkoitettu alle 30-vuotiaille, mutta kunnat voivat itse määritellä palvelun ikähaitarin.

Työ kunnissa on alkanut erilaisilla yhteisverkostojen tapaamisilla ja työkokouksilla. Ohjaamo-toimintaa tullaan vähitellen pilotoimaan kuntiin jo vuoden 2017 aikana. Sote-, maakuntauudistus sekä kuntien tulevaisuus ovat antaneet työlle sekä haasteita että pontta. Ohjaamojen suunnittelutyö onkin ollut aktiivista ja idearikasta, keskiössä oman kunnan asukas.

Ohjaamo EP-hanketta hallinnoi Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä, Sedu ja hankkeen toiminta-aika on 1.1.2017-30.4.2019.

 

Joanna Silver

projektikoordinaattori