Olet meille tärkeä!

Here to help eli suomeksi täällä auttamassa.
Me haluamme auttaa. Me osaamme auttaa. Mutta osaammeko kertoa sen sinulle, nuori?

Maaliskuulla julkaistiin jälleen katsaus nuorten suomalaisten nuorten arvoihin ja asenteisiin Nuorisobarometrin muodossa. Barometri kerää nuorten omia kokemuksia sekä vaihtuviin, ajankohtaisiin aiheisiin että toistuviin, vertailutietoa tarjoaviin aihealueisiin liittyen. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1 938 iältään 15–29-vuotiaista nuorta. Tutkittavat aihealueet liittyvät kokemuksiin saatavuudesta ja palvelun tyytyväisyydestä mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä muihin julkisiin palveluihin, kuten työnvälityspalveluihin. Barometri tuottaa paitsi poikkileikkaavan tilannekatsauksen eri aihealueihin vuosittain, antaa myös vertailutietoa niiden kehittymisestä.

Haastateltavista 17 % oli käyttänyt TE-toimiston palveluita, Ohjaamon 6 %. Huomioitavaa on, että haastattelut on toteutettu alkuvuodesta 2020, eli aikana ennen koronaa. Osa tuloksista olisivat varmasti toisenlaisia, mikäli tiedot olisi kerätty vasta vuoden lopulla. Barometri ei myöskään tee alueellista vertailua vastaajien kesken, joka vastausjakaumaa voisi muuttaa. Yhtäkaikki, barometri toi esiin omasta näkökulmastamme kiinnostavia ja puhuttelevia huomioita.

Ovimatto jossa lukee: Come as you are eli suomeksi Tule sellaisena kuin olet.
Palvelua on saatavissa

Tämänkertainen barometri on nimetty osuvasti nimellä ”Palvelu pelaa!”. On hienoa, että nuoret tietävät, että tarvittaessa työllistymiseen on saatavissa riittävästi apua (kuvio 1). Peräti 84 % vastaajista ovat kokeneet TE-toimiston palvelua olevan vähintään melko riittävästi saatavilla. Ehkä saatavuuden tunteeseen liittyy onnistunut näkyvyys fyysisesti siellä, missä nuoretkin liikkuvat, ehkä näkyvyys viestintäkanavissa, joita luonnollisesti käytetään muutenkin. Luottamuksen rakentumisen yksi peruselementti on tieto siitä, että apua on saatavissa. Tutkimus kertoo myös, että mikäli nuori on tarvinnut TE-toimiston apua, sitä on myös konkreettisesti haettu 97 % todennäköisyydellä. On mielenkiintoista, että barometrin kanssa samoihin aikaan toteutettu nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ammattilaisille suunnatussa kyselyssä vastaajat näkivät palvelujen tason nuorille selkeästi riittämättömämpänä kuin nuoret itse.

Kaavio Oletko mielestäsi saanut riittävästi näitä palveluita?
Ensimmäinen luku on riittävästi, toinen luku melko riittävästi, kolmas luku melko riittämättömästi, neljäs luku riittämättömästi ja viides luku en osaa/halua vastata. Luvut ovat prosenttiosuuksia.
Koulu- tai opiskelijaterveydenhuollon palvelut 77, 17, 3, 1, 2.
Terveydenhuollon palvelut 74, 21, 3, 2, 1.
Muut nuorisotyön palvelut 57, 18, 5, 2, 19.
Työpajat 54, 15, 4, 2, 26.
Päihdepalvelut 50, 7, 11, 0, 32.
TE-toimiston palvelut 64, 20, 6, 5, 5.
Ohjaamon palvelut 51, 17, 5, 5, 23.
Etsivän nuorisotyön palvelut 45, 12, 4, 4, 34.
Mielenterveyspalvelut 62, 20, 10, 4, 5.
Apu rahapeliongelmiin 40, 13, 7, 13, 27.
Velkaneuvonta 47, 14, 3, 19, 17.
Kuvio 1: ”Oletko mielestäsi saanut riittävästi näitä palveluita?” (Prosentteina)

Vaikka palveluita koetaan olevan hyvin saatavissa, parannettavaakin löytyy. Ohjaamopalvelun saatavuuteen peräti 23 % vastasi olevansa tietämätön niiden riittävyydestä, vaikka toiminta on nimenomaan kohdennettu haastattelun ikäryhmälle. Ohjaamon myös koettiin olevan hankalan matkan päässä (11 % vastaajista). Ohjaamon kohdalla korostui toisaalta vastauksissa erityisesti se, että palvelua kerrankin käyttänyt arvioi palvelun riittäväksi, kun puolestaan ne, jotka eivät koskaan olleet käyttäneet, arvioivat palvelun saatavuuden riittämättömäksi. Etelä-Pohjamaallakin välimatkat ovat pitkiä, joten on tärkeää tutustuttaa nuoret Ohjaamo-toimintaan jo silloin, kun he eivät palvelua vielä konkreettisesti tarvitse, jotta palvelua osattaisiin käyttää tarvittaessa pidemmänkin matkan päästä. On kuitenkin hienoa, että toisin kuin kohdennetuissa nuorten palveluissa yleensä, Ohjaamo-palveluita käytetään eniten hieman vanhempana – 20–23 ikävuoden kohdalla – jolloin uravaihtoehtojen, koulutusten ja erilaisten tuki- ja työmahdollisuuksien tiedontarve on suuri.

Henkilö kuuntelemassa toisen asiaa pöydän äärellä
Miten voin juuri sinua auttaa? – Kuuntelun ja viestinnän tärkeys

Barometrin mukaan yli 75 % haastatelluista nuorista kokee tulleensa autetuksi täysin tai melko hyvin. Joukosta kuitenkin mielenterveyspalveluiden lisäksi erottuu TE-palvelut, jossa joka kuudes nuori kokee, että on tullut autetuksi joko ”jonkin verran” tai ”ei lainkaan” (Kuva 2). Näistä usea ei koe tulleensa autetuksi tai asioiden tulleen ymmärrettävästi selitetyiksi. Tuloksissa kuitenkin korostetaan, että vika ei ole välttämättä ole TE-palveluissa itsessään, vaan turhautuminen voi purkautua esimerkiksi alueen työtilanteeseen tai järjestelmän koetussa vaikeaselkoisuudessa tai velvoittavuudessa.

Kaavio: Koin että tulin autetuksi. Ensimmäinen luku on Täysin, toinen luku melko hyvin, kolmas luku jonkin verran, neljäs luku ei lainkaan ja viides luku en osaa/halua vastata. Luvut ovat prosenttiosuuksia.
Ohjaamo 69, 21, 4, 5, 2.
Työpaja 73, 18, 6, 0, 4.
Koulu- tai opiskelijaterveydenhuolto 83, 13, 3, 1, 1.
Mielenterveyspalvelut 59, 25, 11, 5, 0.
Terveydenhuolto 79, 15, 4, 2, 0.
TE-toimistot 55, 22, 13, 6, 4.
Etsivä nuorisotyö 66, 24, 2, 2, 6.
Kuvio 2: ”Koin, että tulin autetuksi” (Prosentteina)

Vaikka syyt voivat olla riittämättömästä palvelusta toissijaisia, tulee meidän tiedostaa kohdat, joissa voimme toimia toisin tai selkeämmin. Voimme varmasti koittaa kehittyä siinä, miten esitämme asiat nuorelle. Puhun varmasti meidän kaikkien puolesta todetessani, että toivomme aina parasta asiakkaillemme ja tiedämme, että voimme suurinta osaa ohjata eteenpäin kohti tavoitteitamme, mutta viestimmekö asioista selkeästi? Entä annammeko rohkeasti konkreettisia vaihtoehtoja nuorille silloin, kun meidän roolimme sen mahdollistaa?

TE-toimiston aula, nuori kulkemassa palvelutiskille
Palveluidemme kirjo voi tuntua nuorelle hyvin hankalalta, ja parasta mitä hänen hyväkseen voidaan usein tehdä, on kertoa konkreettiset vaihtoehdot oman tilanteensa edistämiseksi. Eli tehdä sitä työtä, jossa me olemme korvaamaton apu nuorelle!

TE-toimiston asiakkaana olleet nuoret kokevat myös, että mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ei ole aina riittävää. Tämän tosin on suhteellinen tulos, sillä vaikka TE-toimistoissa osuus on verrokkipalveluista pienin, kokee niissäkin enemmistö (55 %) täysin sopivaksi sen, että sai osallistua niin paljon kuin halusi. Pohdin aihealueen kytkeytymistä edelliseen kohtaan – mikäli esittämistapamme ei ole selkeä tai emme rohkeasti anna nuorelle erilaisia vaihtoehtoja omaan tilanteeseensa, voiko hän kokea palvelua riittäväksi tai osallisuutta päätöksentekoon mikäli omat vaihtoehdot jäävät epäselviksi?

On positiivista, että erityisesti Ohjaamoissa ja työpajoissa koettu palvelu on nuorten näkökulmasta laadukasta ja kokemukset positiivisia. Vaikka palveluiden vertailu ei niiden erilaisuuden vuoksi ole suotavaa eikä suoraan mahdollista, voimme ehkä kuitenkin miettiä, mitä voimme noista palveluista oppia ja monistaa myös TE-palveluihin?

Uskotaan nuoreen, uskotaan itseemme!

Kun luottamus tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan on kunnossa, on palveluiden kehittämiselle erinomainen pohja. Kun yli 70 % nuorista uskoo, että työnhaun palveluja on aina tarvittaessa saatavilla, ovat lähtökohdat erinomaiset (Kuvio 3). Lisäksi kun tunnistamme realistisesti kohtia, joissa pystymme parempaan ja jossa voimme kehittyä, voi palveluidemme ja viestintämme kehittyä.

Kaavio: Uskon, että palvelua on tarvittaessa saatavilla. Ensimmäinen luku on Täysin samaa mieltä, toinen luku jokseenkin samaa mieltä, kolmas luku ei samaa eikä eri mieltä, neljäs luku jokseenkin eri mieltä, viides luku täysin eri mieltä ja kuudes luku en osaa sanoa. Luvut ovat prosenttiosuuksia.
Työnhaun palveluja 35, 39, 16, 4, 1, 5.
Sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan antamaa neuvontaa ja ohjausta 32, 40, 17, 3, 1, 7.
Hoitoa pähdeongelmiin 33, 35, 17, 4, 1, 9.
Velkaneuvontaa 30, 33, 19, 2, 1, 14.
Hoitoa mielenterveyden ongelmiin 32, 35, 18, 9, 2, 4.
Hoitoa rahapeliongelmiin 27, 32, 21, 5, 2, 14.
Nuorten asumispalveluita 25, 36, 22, 5, 2, 11.
Kotipalveluja (tarkennetaan: vanhempana) 26, 33, 23,6, 1, 12.
Kuvio 3: ”Uskon, että palvelua on tarvittaessa saatavilla” (Prosentteina )

Nuoret asiakkaamme ovat fiksuja ja tottuneet käyttämään erilaisia palveluita. Silloin kun he apua hakevat, heillä siihen myös varmasti oikea tarve. Ja tarpeen saamme selville vain kysymällä, emme olettamalla. ”Miten voin vielä auttaa” ja ”haluatko vielä kysyä tai tarkentaa jotakin” ovat helppoja kysymyksiä esittää, mutta voi parhaimmillaan johtaa keskusteluun, jonka vuoksi palveluun alun perin hakeuduttiin. Meidän tehtävämme ei ole tietää kaikkea eikä antaa kaikkia vastauksia, mutta uskon itseensä ja tulevaisuuteen voimme nuoren kanssa jakaa. Noiden asioiden vaaliminen ja edistäminen ovat asioita, joka erottaa meidät boteista – ja joka lienee yksi perimmäinen syy, miksi nuoret kohtaamisia meidän kanssamme edelleenkin arvostaa ja tarvitsee.

Piia Kaunisto
Palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Lähde: Päivi Berg ja Sami Myllyniemi (2021): Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020. Saatavissa 13.4.2021: Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020 (tietoanuorista.fi).

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston toimipaikat ja aukioloajat löydät verkkosivuiltamme.

Yhteystiedot (te-palvelut.fi)

Etelä-Pohjanmaan Ohjaamoiden yhteystiedot ja aukioloajat löydät verkkosivuiltamme.

Ohjaamo (te-palvelut.fi)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s