Syyskuussa tulee puoli vuotta täyteen siitä, kun Suomessa alettiin toteuttamaan korona-epidemiasta johtuvia rajoituksia. Vuosi 2020 jää varmasti jokaiselle mieleen omalla tavallaan erilaisena rajoitusten, suositusten sekä yhteiskuntamme tekemän digiloikan myötä. En tiedä, onko tästä tilanteeseen sopeutumisesta kiittäminen Nokiaa, joka aikoinaan toi puhelintoimintojen kautta it-kehityksen suomalaiseen arkeen vahvana kivijalkana, vai pitääkö katse suunnata valtavan monipuoliseen ja hyvätasoiseen opetukseen mitä meillä Suomessa on järjestelmällisesti rakennettu.
Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto teetti kesällä asiakastyytyväisyyskyselyn poikkeusaikana järjestetyistä palveluista. Nöyrästi kokosimme näitä tuloksia yhteen kehittämispäivässämme henkilökuntamme kesken. Sanonta hyvää yritetähän, mutta priimaa pukkaa on alueellamme vahvasti läsnä. Tässä hetkessä, tällä sanonnalla viittaamme sekä henkilökuntaamme, mutta erityisesti myös asiakaskuntaamme, joka osoitti muuntautumiskykynsä ohjauksen ja neuvonnan suhteen, palvellessamme heitä usean kuukauden liki täysin puhelimitse ja verkon kautta.
Asiakastyytyväisyyskyselymme osoitti, että myös poikkeusaikana palvelutasomme koettiin hyväksi.
Uudet säädökset, lait ja asetukset sekä poikkeukselliset tukimuodot laajensivat asiakaskuntaamme ja paljon uusia ohjeistuksia tuli nopeasti asiantuntijoiden sekä sisäistää että ottaa käyttöön. Valtionhallinnossa on onneksi laaja verkosto ja valtakunnallisen yhteistyön kautta alueet saivat selkeät ohjeistukset, joita noudattaa. Työllisyydenhoito sai Koronan myötä valtakunnallisestikin laajemmat mittasuhteet, kun hallitus toi uudet tukimuodot myös pienyrittäjille. Kesän kyselyymme vastasi yli 350 henkilöä, heistä yrittäjiä uusien tukimuotojen ja toiminnankehittämisen myötä oli 33% ja henkilöasiakkaita 67%. Ne yrittäjät, joilla kassatilanne, halu kehittää ja innovaatiot sen tueksi olivat valmiudessa, pystyivät hakea hallituksen kehittämisrahoituksia. Toisaalta niille yrityksille, jotka Koronan vaikutuksista olivat estyneitä harjoittamasta liiketoimintaansa, toi hallitus tuen muodon sekä kuntien kautta haettavaksi mutta myös työttömyysturvan muodossa. Suurilta konkurssiaalloilta vältyttiin näin ja toimivat yritykset pystyivät jatkaa toimintaansa.
Hallituksen hybridistrategia on vahvasti läsnä muun muassa koronavilkku-sovelluksen muodossa.
Työllisyydenhoito on avainasemassa kun yhteiskunnassa pyritään talouskasvuun, mutta yhtä merkittävää on se, miten yhteiskunnan sisällä voidaan. Samaan aikaan, kun hallitus työstää strategiaa työllisyyspolitiikkaan, tulee meidän alueellisesti pyrkiä tekemään hyvää yhteistyötä eri kumppanuusverkostoissa ja osaltaan pitää yllä jatkuvaa keskusteluyhteyttä. Työllisyyden hoidossa pyritään tukemaan eri palveluilla niin yritys- kuin henkilöasiakkaita. Muun muassa koulutusten ja Teams-pohjaisten työnhaun pikatreffien muodossa pyritään luomaan työllistymisen polkuja sinne, missä se on mahdollista. Myös asiantuntijan ohjauksessa voi arvioida uutta työllistymisen suuntaa tai työkykyä laajennettujen työkykypalvelujemme tuella, mikäli työllistymisen tilanteessaan kokee hankalaksi.
Syksyn aikana toivomme, että asiakaskuntamme luottamus meihin työllisyydenhoidossa pysyy yhtä hyvällä tasolla kuin kesän kysely osoitti. Jatkamme osittain etänä työskentelyä, vaikkakin avaamme asiointia myös face-to-face palveluun erityisesti nuorten osalta. Odotamme, että pääsemme palautteiden ja kehittämisideoiden myötä luomaan työllisyydenhoidolle alueellisesti vieläkin paremmat edellytykset olla vahvasti tukemassa alueen talouskasvua.
Niina Lipponen
Johdon assistentti
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Nuorisotakuu Etelä-Pohjanmaa 