Hyvää työtä

Lähikuva lasipallosta naisen käsissä.

Nuorisobarometrin 2019 teemoina olivat koulutus, tasa-arvo ja toimeentulo.

Nuorisobarometri 2019 ja muita ajatuksia korona-keväänä 2020

Miten työelämästä voidaan jatkossa tehdä entistä parempi osa ihmisen elämää. Suositukset pohjautuvat Nuorisobarometriin 2019, jonka aiheena oli työ ja yrittäjyys, viesti tuli yli 1000 nuorelta.

Barometrin mukaan nuoret kokevat työn merkityksellisenä osana elämää, työhön sitoudutaan ja yrittämisen arvostus on korkealla. Kyselyssä oli kolme teemaa: koulutus, tasa-arvo ja toimeentulo. Nuoria huolestuttaa jaksaminen työelämässä. Tähän voitaisiin panostaa jo opintojen aikana antamalla oppilastuen keinoin valmiuksia pärjätä ja jaksaa. Hyvinvoinnista tulee huolehtia jo ennen työelämää. Opiskelijoita tulee auttaa tunnistamaan omat vahvuudet, mutta löytää myös ne nuoret, jotka tarvitsevat psykososiaalista tukea. Työelämän tasa-arvon parantamiseksi ehdotetaan työelämän sukupuolittuneiden normien purkamista ja yksilöllisten uravalintojen tukemista. 9/10 haluaa että työ on omien arvojen mukaista. Erityisesti innostavana ja merkityksellisenä työnsä kokevat yrittäjät ja korkeakoulutetut nuoret.

Työ ei ole nuorille pelkkä toimeentulonlähde

Työllä tulee olla jotain annettavaa nuorelle itselleen. Tähän kohdistuu suuria odotuksia ja tästä syystä puolet opiskelijoista kokee ammatinvalinnan stressaavaksi ja jopa pelottavaksi (Elisa Gebhard). Kolme neljästä  haluaa ansaita elantonsa työllä, ei tuilla, vaikkei se nostaisi ansiotasoa. Nuoret ovat myös tyytyväisiä nykyiseen työhönsä, kouluarvosanana he antoivat 8,2. Työssä jaksamisesta ollaan jonkin verran huolissaan. Työhön sitoutuminen näkyy myös siinä, että yli puolet nuorista on valmis lykkäämään perheen perustamista työhön liittyvien syiden takia, mutta toisaalta ollaan valmiit luopumaan työtilaisuuksista samoista syistä. Kuitenkin vähemmistö pitää perheen ja työelämän yhteensovittamista mahdottomana.

Nainen sängyllä läppäri sylissä.

Naiset kantavat miehiä enemmän huolta työhön liittyvistä asioista.

Naiset kokevat huolta

Työelämään liittyvät arvot ja asenteet ovat barometrin mukaan sukupuolittuneet. Naiset kokevat huolta työelämästä, he kokevat työnsä henkisesti raskaaksi ja ahdistuvat miehiä enemmän vapaa-ajallakin työasioista. Yhdeksän kymmenestä uskoo vakituisen työn saamiseen omalta työuralta, mutta miesten usko on tässäkin kohtaa suurempi. Naisista puolestaan suurempi osa on huolissaan siitä, onko heillä työtä lainkaan tulevaisuudessa.

Yrittäjyys nosteessa

Yhä useampi haluaa kokeilla yrittäjyyttä jossain työelämän vaiheessa, uskotaan myös, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Kaikki yrittäjänuoret ovat yrittäjiä omasta halustaan, ei olosuhteiden ohjaamina, he kokevat myös olevansa koulutusta vastaavassa työssä palkansaajia useammin. Koulussa koetaan saavan hyvät perustiedot yrittäjyydestä. Nuoret näkevät, että yrittämisellä voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan ja se tuo vapauden toteuttaa omia unelmia, myös yrittämisellä voidaan vaurastua paremmin kuin palkkatyössä. Tutkimuksessa todettiin, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan tänä päivänä kaikessa työssä.

Katso nuorten kertomat politiikkasuositukset ja artikkeli: Valtion nuorisoneuvoston politiikkasuositukset Nuorisobarometrin 2019 pohjalta

Artikkeli: Työministeri Haatainen vastaanotti nuorison suositukset työelämän kehittämisestä

Ajatuksia koronakeväästä 2020 ja 90-luvun lamasta

Romuttuvatko barometrin tulokset koronakevään poikkeusoloihin? Työttömien ja lomautettujen määrä on noussut kohisten, myös iso osa palvelualan yrittäjiä on joutunut ahdinkoon, tilanteen päättymisestä ei ole tietoa. Voidaanko puhua Black Swan efektistä? Arki ei ole entisensä, mitä on uusi normaali? Mitä tarkoittaa toisenlainen kuluttaminen? Nämä ovat hallituksen ja muiden vaikuttajien käyttämiä sanoja viimeviikkoina. Nyt tarvitaan turvallisuuden tunnetta, että kulutus lähtee nousuun, katso artikkeli Mustasta Joutsenesta, mm. Perttu Pölösen mietteitä,

”Yleensähän kriisi herkistää kasvulle. Älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan, nyt ei pidä ratsastaa pelolla vaan rakentaa luottamusta.”

Ylen uutinen: Korona teki mahdottomasta mahdollisen – musta joutsen voi tutkijan mukaan muuttaa tulevaisuuden suunnan pysyvästi

Digiloikka on ollut huima, se ovat tehneet kaikki  ikäluokat, lapset käyvät etäkerhoa ja  etäkoulua, aikuiset ovat etätöissä, ikä ihmiset tilaavat etänä ruokaa, myös vapaa-aikaa voidaan viettää etänä, milleniaalini  vietti etävapun, kun Manta oli aidattu, veteraanipäivää vietiin etänä ja etäperhejuhlia voidaan viettää screenin kautta, leivoksia myydään kahvilan tuulikaapissa, suomalaiset ovat löytäneet jälleen kotimaanmökkimatkailun ja  kotikaupungissa voi viettää staycationin.

90-luvun alun lama Suomessa oli työttömyyden suhteen huonompi, useimmat nuoret valmistuivat suoraan ”kortistoon” ja kun tilanne helpottui tuoreimmat veivät  työpaikat, työmarkkinoilta poistui paljon ammatteja. Kausitöitä oli tuolloinkin tarjolla ja nuoret lähtivät innolla Suonenjoelle mansikanpoimintaan, työvoimatoimistosta sai tuolloin mukaansa litteran, jolla sai maksettua matkansa. On mukava huomata, että tämän kesän kausitöihin on ilmoittautunut 30 000 innokasta työntekijää, joista työttömiä tai lomautettuja on runsaat 17 000.

Jotta vältyttäisiin 90-luuvn laman pitkästä varjosta, tulee nyt ”koronanaikana” pitää osaaminen ajan tasalla. Koulutusta on paljon tarjolla ja etäopinnoissa auttavat yllämainitut kaikkien ikäluokkien ”pakosta” oppimat digitaidot.

90-luvun alusta muistuu mieleen myös mukavan erikoinen koulutuskokonaisuus, Ladies Business School, koulutuksessa nuoret naisyrittäjät saivat oppia mm yrityksensä talouteen, markkinointiin (toteutus KTM), koulutukseen kuului myös osana ulkomaanmatka, joka tehtiin Lontooseen ja päättäjäisjuhlat pidettiin Helsingin Kalastajatorpalla ja juhlapuhujana oli Marimekon pelastajana tuolloin aloittanut Kirsti Paakkanen, joka loi uskomattoman vaikutuksen jo tuolloin nuoriin naisyrittäjiin. Nyt Ulla-Maija Paavilainen on tehnyt hänestä elämänkerran (Otava 2020, Suurin on rakkaus, artikkeli Talouselämä, nro 17, 30.4.2020)),  kertomus maalaistytöstä, josta kouliutui elämän koulussa ylellisyyttä rakastava yritysjohtaja, jolla oli aina jääkaapissa Valion voita ja sängyssä Versacen vuodevaatteet,

”Minulla ei ole tavoitteita, vaan unelmia”, on hän joskus sanonut.

Kirja-arvostelu (Helsingin Sanomat): Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus. Kirsti Paakkasen tarina.

Myös  barometrissa nuoret näkevät yrittämisen tuovan vapauden toteuttaa omia unelmia. Siis tehkää niin! Kirjasta saattaa löytyä ajatuksia korona-kevääseen ja muutenkin yrittämisen maailmaan ja unelmien toteuttamiseen. Ei anneta hyvän kriisin mennä hukkaan!

hannele-koivumaki-profiili

Ajatukset kirjoitti etätyöläinen,  babyboomeri
Hannele Koivumäki
asiantuntija
TE-toimisto, Nuorisotakuu

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s