Ajatuksia etätöistä

Tietokone, muistiinpanovälineet, puhelin, kuulokkeet ja kahvikuppi.

Etätöiden edellykset: tietokone, puhelin, kuulokkeet ja kahvia!

Elämme juuri nyt haastavaa ja poikkeuksellista aikaa, joka varmasti tulee jollain tavalla jättämään jälkensä myös tulevaisuuden työ- ja opiskeluelämään. Etätyössä ovat nyt lähes kaikki, joille se suinkin on mahdollista.

Etäopetukseen siirtyneille koululaisille ja opiskelijoille tämä kevät saattaa tuoda pientä esimakua siitä, mitä työelämä tulevaisuudessa saattaisi olla.

Nyt uudesta käytännöstä voi tulla vastaisuudessa normi. Ehkä tämä valtava, lähes yhdessä yössä otettu, digiloikka vetääkin nyt isolla siveltimellä suuntaviivoja tulevaisuuden opiskeluun ja työntekoon, jotka voivat olla eri tavalla ajasta ja paikasta riippumattomia. Ehkä saamme jopa sysäyksen vuoden 2020 alusta työaikalakiin kirjatun uuden työmuodon, joustotyön suuntaan. Joustotyötä voidaan tehdä erityisesti tehtävissä, joissa työn aikataulussa pysyminen sekä lopputulos eivät ole riippuvaisia suorittamisen ajankohdasta.

Etätöissä ja -opiskeluissa korostuvat vapaus ja samalla myös vastuu. Etänä opiskelu ja työskentely vaativat kykyä ymmärtää omia vahvuuksia ja tietynlaista kurinalaisuutta sekä itsensä johtamista. Monille avain onnistuneeseen etäopiskeluun ja työhön on rutiinien säilyttäminen. Perheellisten etätyöskentelyä saattavat haastaa samaan aikaan kotona opiskelevat lapset ja sekä niin ikään etänä töitään tekevä puoliso. Silloin yhteiset pelisäännöt ovat kultaakin kalliimpia.

Etänä opiskelevat lapset tarvitsevat aikuisia, jotka huolehtivat turvallisista rutiineista ja aikuiset tarvitsevat rauhaa saadakseen työtehtävänsä suoritettua.

Vihreäsävyinen etäkokousbingoruudukko.

Tämän päivän kokouksista saan itse ainakin yhden bingon!

Parin etätyöskentelyviikon jälkeen monet ovat jo varmasti löytäneet itselleen sopivia tapoja työskennellä ja ehkä myös niitä etätyöskentelyn kompastuskiviäkin on sattunut matkan varrelle. Aina eivät esimerkiksi yhteydet tai ohjelmat toimi halutulla tavalla. Kukapa meistä ei olisi viime päivien aikana osallistunut kokoukseen, jossa jonkin osallistujan ääni pätkii ja toisen auki jääneestä mikrofonista kuuluu kotoa erilaisia elämisen ääniä. Netin syövereistä löytyykin huumorimielessä tehtyjä etäkokousbingoja, joihin voi kokouksen edetessä tehdä merkintöjä kokouksen kommelluksista.

Vaikka voin liukuvan työajan puitteissa valita itse työaikani, aloitan työt kotonakin pääsääntöisesti aamukahdeksalta ja työskentelen noin klo 16 saakka. Pyrin myös kotona syömään lounasta samaan aikaan kuin tekisin sen työpaikallakin. Rehellisyyden nimissä täytyy kyllä myöntää, että kahvitaukojen kanssa rutiinin noudattaminen ei ole ihan niin helppoa. Usein kahvikuppi ilmestyy kuin itsestään työpisteelle ja kahvi tulee hörpittyä vähän haaleana töiden lomassa. Etätyön etuna pitkää työmatkaa taittavalle on se, että kotona työskentely vapauttaa työmatkaan kulunutta aikaa muulle. Toisaalta välillä kaipaan työmatkan tarjoamaa siirtymää työ- ja kotimoodin välillä. Pelkkä läppärin kannen kiinni painaminen ei tunnu viestittävän aivoille riittävän tehokkaasti, että nyt ollaan vapaalla. Pieni happihyppely ulkona työpäivän päätteeksi saattaisi auttaa siirtämään ajatukset pois työkuvioista.

Ikävöin työpaikalta sähköpöytää ja satulatuolia. Pidemmän aikaa etätyöskennellessä huomaa, miten suuri merkitys on työpisteen ergonomialla. Toistaiseksi en ole kotona saanut yrityksistä huolimatta työpistettäni ergonomialtaan oman työhuoneen ergonomiaa vastaavaksi. Toisaalta taukojumppaa tulee herkemmin tehtyä kotona kuin oman työpöydän ääressä. Välillä saatan käyttää osan lounastauostani pieneen ulkoiluun, josta saan virtaa loppupäivän työskentelyyn. Lisäksi pyrin puhumaan puhelut jaloitellen samalla ja älykellon käskyttäessä ”Liiku!”, nousen koneen äärestä tekemään pienen taukojumpan apunani työkaverin Teamsiin linkkaama jumppaohje.

Työkavereista puheen ollen, ehdottomasti eniten työpaikalta kaipaan kuitenkin juttuseuraa! Vaikka virtuaalikahvit työkavereiden kanssa onkin mukava hengähdyshetki työpäivän lomaan, huomaa jopa vahvasti introvertti kaipaavansa kasvotusten kollegoiden kanssa käytävää vuorovaikutusta.  Työyhteisön merkitys nousee poikkeustilanteessa arvoon arvaamattomaan, kun tuttu työporukka onkin yhtäkkiä vain ääni kuulokkeissa.

Erityisen haastavaa vertaisistaan erossa olo on luultavasti lapsille ja nuorille, jotka opiskelevat kotona.

Viime viikolla seurasin vierestä, kun yhdeksänvuotias leikki kavereiden kanssa WhatsApp-videopuhelun välityksellä. Sosiaalinen kanssakäyminen vaatii sekin tässä tilanteessa hieman kekseliäisyyttä.

Uusi tilanne voi olla kuormittava, joten muistetaan olla armollisia sekä itselle että muille. Tilanne on, kuten todettua, poikkeuksellinen ja haastava, mutta ei kestä ikuisesti. Elämän palatessa normaaliksi, osaamme ehkä entistä paremmin hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä opiskelu- että työelämässä ja iloitsemme siitä, että kahvitauolla ei enää tarvitsekaan turvautua virtuaalikahveihin.

heli
Heli Peltoniemi
Viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

One thought on “Ajatuksia etätöistä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s