Kaks’kättä työpaja 25 -vuotta

Kaks'Kättätyöpajan henkilökunta

Seinäjoella ja Ilmajoella toimiva Kaks’Kättä työpaja tulee tänä vuonna toimineeksi 25 vuotta.

Yleistä taustaa työpajoista

  • syntyneet pääosin 90-luvun syvän laman seurauksena, jolloin erityisesti nuorten työttömyys kasvoi
  • työpajat eivät ole lakisääteistä toimintaa, minkä vuoksi niiden toiminnallinen kirjo on suuri
  • työpajojen taustalla ovat yleensä kunnat

Kaks’Kättä työpajan alku

Marraskuun lopulla 1994 kokoontui ensimmäinen ryhmä nuoria ja vetäjiä kaupungin osoittamiin tiloihin entisessä Janitan kenkätehtaassa Kapernaumin teollisuusalueella. Toiminnan käynnistäjänä oli silloin Seinäjoella koulutustoimintaa järjestänyt Työväen sivistysliitto. Se kuitenkin luopui pian toiminnasta, kun paja organisoitui osakeyhtiöksi, jonka omistajiksi tulivat tukiyhdistyksen kautta silloiset neljä kuntaa Seinäjoki, Ilmajoki, Nurmo ja Ylistaro.

Alusta alkaen työpajan toiminta suunniteltiin hyvin työvaltaiseksi. Kun toimintaan lisäksi liitettiin kaupungilla jo toteutettuja toimintoja (ns. EKE-tuote), työpajan osastoiksi valikoituivat: kierrätyskeskus, lounasravintola, tekstiili, kotiapu, rakennus, metalli ja puu. Kaikkien osastojen työ oli keskeisesti käsin tehtävää ”oikeaa” työtä, jonka pohjalta pajan nimenkin kerrottiin syntyneen.

Kaks'Kättä

Lähde: Kaks’Kättä työpajan verkkosivuilta

Työpaja aloitti siis nuorten työpajana. Laman synnyttämän korkean työttömyyden jatkuessa nuorten ”pahoinvointi” lisääntyi ja 2000-lukua lähestyttäessä kuvaan mukaan tulivat nuorten lievät mielenterveyden ongelmat. Työpajan piti vastata tähänkin haasteeseen ja aloitettiin nuorten yksilövalmennus, missä käydään läpi nuoren hyvin henkilökohtaisia asioita, kuten arjen hallintaa, minäkuvaa, vahvuuksia, itsetuntoa, arvoja/asenteita, vuorovaikutustaitoja.

Kaks’Kättä työpaja taloudellisena toimijana

Suomen liityttyä EU:iin voitiin työpajatoimintaan osoittaa merkittäviä määriä Euroopan sosiaalirahaston tukia. Sen ansiosta työpajatoimintaa voitiin kehittää paremmin vastaamaan ministeriöiden toiveita. Ministeriöt (STM, TEM ja OKM) myös kiinnostuivat toiminnan tuloksellisuudesta ja sen tuloksena syntyi SYTA-malli, joka tulee sanoista Sosiaalisen Yhteisön Toiminnan Analyysi. Mallissa mitattiin toiminnan aikaansaamia tuloksia monipuolisesti ja myös toiminnan taloudellisia tuloksia.

Yksinkertaistaen voitiin todeta että, jos työpajan tuotteiden ja palvelujen myynti kattaa 35% – 45% toiminnan kokonaiskustannuksista, toiminta ei maksa yhtään ylimääräistä euroa ympäröivälle yhteiskunnalle. Laskelma perustui yhteisön ”pitkästä tuloslaskelmasta” poimittuihin toteutuneisiin nettokustannuksiin, joita verrattiin niihin vaihtoehtoisiin nettokustannuksiin, joita olisi täytynyt maksaa toimintaan osallistuneille työttömille henkilöille joka tapauksessa, jos he eivät olisi olleet työpajajaksolla. Suuri prosentuaalinen vaihteluväli johtuu vallitsevista tulonsiirtojen suuruuksista. Selvitys oli erityisen tärkeä suurimman rahoittajan, eli kuntien kannalta

Vuoden 2018 tiedoissa Kaks’Kättä työpajan omat tuotot olivat n. 42% kokonaiskustannuksista, joten siinä suhteessa toiminta vaikuttaisi olevan edelleen kansantaloudellisesti hyvin tehokasta ja järkevää toimintaa.

Kaks’Kättä työpaja yksilön apuna ja tukena

Työpajan taloudellinen toiminta on haluttu nähdä välillä vastakkaisena yksilön kuntouttamisen kanssa. Ne eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia asioita. Oikea, tuettu työ voi olla hyvin terapeuttista ja itsetuntoa kasvattavaa. Kun siihen yhdistetään henkilökohtainen ohjaus ja koulutus, sekä sosiaalisen yhteisön tuki, voi lopputulos olla yllättävän hyvä.

Täydellinen onnistuminen ei kuitenkaan läheskään aina riipu pelkästään työpajasta tai yksilöstä, vaan myös yhteiskunnasta. Työpaja ei luo koulutus- tai työpaikkoja, vaan ne ovat yhteiskunnan ja yritysten tehtäviä. Liian usein yhteiskunnallinen kehitys ja talouden vaihtelut jarruttavat sopivien työpaikkojen löytämistä. Suurtyöttömyydestä on tullut lähes pysyvä olotila Suomessa. TEM:n syyskuun 2019 tilaston mukaan maassa oli 226 000 työtöntä työnhakijaa ja samanaikaisesti TE-toimistoissa oli avoinna noin 65400 työpaikkaa. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli heinäkuussa tilaston mukaan 27 900. Suomen työmarkkinoiden pysyvä paradoksi on yhtäaikainen suurtyöttömyys ja työvoimapula.

Kaks'Kättä työpaja

Lähde: Kuva lainattu Kaks’Kättä työpajan verkkosivuilta

Kaks’Kättä työpaja tänään

Neljännesvuosisadan kuluessa Kaks’Kättä työpajasta on kasvanut ja kehittynyt alueellisesti arvostettu toimija ja yhteistyökumppani koulutuksen, työllistämisen ja sosiaalisen tuen kenttään, Työpajalla on hyvät tilat Seinäjoella ja Ilmajoella. Vuosien aikana työpajan toiminnot ovat laajentuneet ja pajalla toimii nykyään myös restaurointipaja sekä kiinteistöpalvelut. Kahvilatoiminnot ovat laajentuneet Seinäjoen kirjaston ja lukion kahviloihin sekä Järjestötalon lounasruokalaan.

Nykyään pajalla toimii myös työnsuunnittelija, jonka tehtäviin kuuluu jatkopolutus valmentautujille. Pajajakson aikana laitetaan työnhaun asiakirjat kuntoon, etsitään yhdessä avoimia työpaikkoja, tehdään hakemuksia ja prepataan työpaikkahaastatteluihin. Opiskelu on ollut hyvä vaihtoehto tulevaisuuden kannalta. Yhteistyö Sedun kanssa on tiivistä ja pajalla on onnistuneesti suoritettu lukuisia osatutkintoja oppisopimuksella. Vuonna 2018 pajalla oli n. 350 valmentautujaa, joista 33% jatkoi töihin avoimille työmarkkinoille ja 15 % aloitti tutkintoon tähtäävät opinnot.

Toivotamme pirteälle 25 -vuotiaan toiminnalle tästä eteenpäinkin Onnea ja Menestystä.

Esko Vaismaa

Esko Vaismaa

työpajan vetäjä 1998-2013

 

 

Seija Sampo

Seija Sampo

valmennuspäällikkö/yksilövalmentaja

työpajalla vuodesta 1999-

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s