YLE:n aamu TV:ssä 24.4.2019 esitellystä aiheesta (kauneimmat koulukäsityöt, Katri Maasalo) virisi vilkas keskustelu työpaikan kahvitilassa. Yhteiset muistot vinoon menneistä patalapuista, liikaa täytettä saaneista neulatyynyistä tai epäsuhteisista löylykipoista, onnistuneista penaaleista virittivät iloisen, muistojen täyteisten keskustelun. Muistojen vaihtajat olivat olleet kansa/peruskoulussa vuosina 1960-2000. Kaikki muistimme tehneemme kanavatöitä, joissa puuvillalankaa pujoteltiin tylpähköä neulaa apuna käyttäen vohvelikankaan silmujen läpi noudattaen tarkkoja geometrisia kuvioita, tai opetellen erilaisia pistoja mollaan ja mollan asuun (1963)
Koimme onnistumisen ja epäonnistumisen tunnetiloja, olimme saaneet hyvin erilaista kannustusta opettajiltamme näihin asioihin, mutta vuosien takaiset epäonnistumiset olivat kääntyneet voitoksi ja hymyn kareeksi suupieliimme. Myöhemmin iltapäivällä kävin kirjakaupassa katsastamassa kyseisen teoksen, selasin kuvat, mutten ostanut.
Nuorisotakuuseen liittyvissä tutkimuksissa on tuotu esiin nuorten työpajojen merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja heidän tilanteidensa eheyttämisessä. Pajoilla tehdään ohjaajan opastuksella mm. käsi- ja puutöitä, niillä taidoilla, jotka jokainen on omaksunut peruskoulussa. Taidot kehittyvät ja tuovat tekijälleen runsaasti mielihyvää, onnistumisen elämyksiä, minä osaan, tekem
inen kasvattaa suunnittelutaitoja, pitkäpinnaisuutta, aikatauluttamista, avun pyytämistä ja sen antamista, osallisuutta ryhmässä, ryhmän hyväksyntää, me henkeä.
Arjenhallinta- ja sosiaaliset taidot kasvavat, mieliala nousee, arkeen tulee sisältöä, hyvinvointi kasvaa. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Nuorisotakuun sivuilta löytää tietoa pajatoiminnan vaikuttavuudesta https://www.tpy.fi/tools/uusi-etusivu/.
Pajalaisista 91% on kokenut sosiaalista vahvistumista ja sivuilta näet myös, mitä nuorille on tapahtunut pajajakson jälkeen.
Koulukäsityöt kunniaan
Lähipiiriini kuuluva digi-milleniaali ei ole ollut käsityötaitaja, mutta liidut ja muut digitaaliseen kuvantamiseen liittyvät välineet ovat olleet hänen kätensä jatkeina pienestä pitäen. Milleniaali ei ole muuttanut aikaisemmissa blogeissani kertomaansa elämäntyyliä, opinnot etenevät, viikkoja rytmittää myös työneko, mutta vain siten että rahat riittävät arkeen ja tarvittaessa konserttimatkaan Britteihin. Viimeisin kädenjälki löytyy Aalto yliopiston ylioppilaskunnan Ky:n järjestämästä perinteisestä Vapun kymppisuorasta 27.4.2019 https://www.facebook.com/events/2166212360139036/. Sen digiversion karttatyöstämiseen menivät pääsiäispyhät. Toki milleniaali oli mukana haravoimassa, kärräämässä kuivuneita lehtiä ja siistimässä mansikkamaata, mikä ilahdutti meitä vanhempia babyboomereita.
Milleniaalien työntekeminen ei siis ole aika- eikä paikkasidonnaista. Töitä voidaan tehdä työnantajan luvalla vaikka kahvilassa, tuloksia syntyy junassa, kesämökin laiturilla, keittiön pöydällä. Tutkimusten mukaan milleniaali tulee olemaan työyhteisössään haasteellinen johdettava. Hän arvostaa avoimuutta, joustavuutta ja ryhmässä tekemistä, ei halua käskytystä. Milleniaali kilpailuttaa ne työpaikat, missä haluaa työskennellä. Hän vaihtaa työpaikkaa jopa 15-20 kertaa, jos odotukset eivät kohtaa. Palaute, nimenomaan pikapalaute on tärkeässä asemassa, milleniaali on tottunut nopeisiin tykkäyksiin sosiaalisessa mediassa, mutta jokaisesta tehdystä excell-taulukosta ei voida poksauttaa kuohuviinipulloa.
Kuuntele lisää mielenkiintoisia näkemyksiä kurittomien milleniaalien johtamisesta https://soundcloud.com/tyoelama2020/tyolinjalla-pekka-sauri-jakso-12-miten-noita-kurittomia-milleniaaleja-oikein-johdetaan.
Nuorisotakuun nettisivut ovat seuranneet ajan muutosta, löydät sieltä myös tietoa opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla https://www.maailmalle.net/opiskelu. Käsityötaitoja voi mm. kehittää muotiopinnoissa Tanskassa https://www.maailmalle.net/kokemukset/muotiopinnot_tanskassa.
Ajatuksia koulukäsitöistä ja sen tuomista mahdollisuuksista nuorten erilaisissa elämäntilanteissa ja joitain ajatuksia myös milleniaaleista ja heidän johtamisestaan.
Hannele Koivumäki
asiantuntija, TE-toimisto
Nuorisotakuu Etelä-Pohjanmaa 